Niin se kesä mennä huristi, monet asiat mitä aikoo tehdä kesän aikana, aika  monella jää sitten kuitenkin tekemättä. Sain kuitenkin käytyä parissa kesäteatterissa, joista Oulu kyllä hakkasi Etelä-Pohjanmaan, se täytyy sanoa.  Juhannusaatto Hupisaarten ensi-illassa oli jotenkin ihanan sivistävä ja oikein kyldyrelli kokemus. Teatterielämys oli melko tyylikästä hupailua, nauruhermot eivät tosin revenneet, mutta hyvä mieli tuli kuitenkin.  Kesälle täydet kympit sään puolesta, viime kesän jälkeen olin varma, ettei Suomessa tee omakotitalolla  ja pihalla yhtään mitään, mutta tämä kesä sai taas hieman uusiin ajatuksiin. Minulle passaa ilmastonmuutos, jos se tarkoittaa vain helteitä ja aurinkoa, mutta valitettavasti se tuo mukanaan myös onnettomia luonnonmullistuksia, joiden varjossa rusketusraitojen ihanuus kalpenee.

Kirjaston syksy alkaa yleensä vauhdikkaasti, niin nytkin. Elokuussa alkaa Oulussa aina tapahtumien suma, jossa pieni ihminen voi olla hieman hukassa, että mihin kaikkeen sitä ehtii osallistua. Kirjastokin on mukana aika monessa – on Muusajuhlaa, Oulun päiviä, Taiteiden yötä… ja pian alkavat jo meidän omatkin jutut, kuten kirjalliset illat, lukupiiri ja uutena dekkaripiirit. Kannattaa katsella kirjaston kotisivuja www.ouka.fi/kirjasto josta löytyy tietoa kaikesta ajankohtaisesta, mitä kirjastossa on meneillään.

Lähikirjastot avaavat ovensa uudistetuilla aukioloajoilla syyskuun alusta.  Aukiolot ovat hieman entistä suppeammat, mutta muuta mahdollisuutta ei ole ollut tässä resurssikamppailussa, jota kaupungissa käydään. Kirjasto yrittää kuitenkin palvella vielä asiakkaitaan myös lähipalveluna, vaikkakin hieman suppeammilla aukiolotunneilla. Kannattaakin nyt tulostaa sivuiltamme tai ottaa kirjastosta mukaan uudet aukiolot, ettei tule turhia reissuja omaan lähikirjastoon. Uutena mukaan tulee kuitenkin Ritaharju, jonka ovia ovat jo kolkutelleet koululaiset jo viikon verran, mutta ovet avataan vasta 30.8. Kaukovainio on myös pitkän väännön jälkeen saamassa vihdoin uudet ajanmukaiset tilat koulun peruskorjauksen yhteydessä,  ja remontin vuoksi kirjasto suljetaan ensi keväänä. Samoin Ylikiimingin ja Kastellin tilojen suunnittelu alkaa, rakentamisvuosi on sitten toinen juttu. Rajakylä kuitenkin valmistuu – joten sisustamaan päästään sielläkin jo syksyn aikana.

Kaikki muuten tuntuu tapahtuvan nykyään Facebookissa - vakkari kampaamoni kehotti katsomaan ajankohtaisia sieltä, oman kuntani naisvoimistelijat käskivät lähestyä naaman kautta. Tuntuu vähän siltä, että kun ei ole naamakirjassa, olet hieman out ja et oikein “mukana jutuissa”.  Miksi en sitten ole siellä, missä kaikki muutkin? Syitä on monia, eikä niitä ole syytä tässä lähteä erittelemään, mutta nyt ymmärrän hyvin ihmisiä, joille sanotaan että “katso netistä”, jos ei sitä tietokonetta edes omista saatikka ole edes käyttänyt koskaan. Kyllä elämää pitää olla muuallakin kuin facebookissa, olen vankasti sitä mieltä.  Itse olen kuitenkin kaikesta huolimatta iloinen kirjastomme  FB-sivujen suosiosta ja koen ne tarpeellisena. Niin ja täytyy tunnustaa, että onhan se kätevää, kun lapset kertovat mitä sille ja sille serkulle tai tädille tai veljen tytölle kuuluu. Itse pysyn kuitenkin päätöksessäni toistaiseksi – eli en ole naamakirjassa henkilökohtaisesti. Twitter on harkinnassa.

Kirjastopalvelujen selvitysryhmä jatkaa työtään syksyn aikana, ja ehdotukset kirjastopalvelujen järjestämisestä Oulun kaupungin alueella tulevaisuudessa valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Paljon on työtä edessä, myös kuntaliitosten johdosta.  Kuten olen aikemminkin todennut – kirjasto on  muutosten edessä ja voi vain toivoa, että ne vievät kohti vähintään yhtä hyvää kuin nykyään.  Syysunelmia – niitähän voi aina olla. Mikä olisi sinun kirjastounelmasi?

Idän eksotiikkaa ei puuttunut, kun vierailimme muutaman kollegan kanssa ystävyyskirjastossamme Venäjän Karjalan Kontupohjassa.  Kontupohjan kaupunki (Kondopoga, Kондопога) sijaitsee Karjalan tasavallassa Äänisen länsirannalla Kontupohjan piirissä. Tämä reilun 30 000 asukkaan kaupunki elää lähinnä suuren paperitehtaansa turvin, ja sieltä kautta on myös kirjastoa rahoitettu.

Ongelmat ovat aivan toista luokkaa kuin meillä. Jos täällä tietojärjestelmä tökkii joskus muutaman minuutin tai pahimmillaan tunnin, niin siellä voi sähkölasku olla maksamatta tai muuten vain kaupungissa ei ole sähköä päiväkausiin, joten eipä sitten kirjastossakaan mikään toimi. Talvella on usein niin kylmä, että takki päällä pidetään vuorotellen kirjastoa auki ja käydään kotona lämmittelemässä. Kirja-aineisto on melko surkea, uutta kirjallisuutta ei ole varaa ostaa ja vanhat lahoavat.

Mutta se heidän intonsa tehdä töitä niissä olosuhteissa, se vieraanavaraisuus ja ystävällisyys on vertaansa vailla. Henkilökunta on sitoutunut työhönsä täysillä, ja kun ei ole aineistoa eikä paljon muutakaan, järjestetään tapahtumia, runoiltoja, kirjalijavierailuja, kirjaklubeja jne. Kirjastotyö voi olla siis paljon muutakin kuin sitä, mihin me olemme tottuneet. Lisäksi he ovat erittäin ylpeitä omasta pienestä kirjastostaan ja kaikesta työstä mitä he tekevät. Osalla Suomen introverteistä kirjastoihmisistä olisi paljon opittavaa ainakin tästä puolesta. Ammattiylpeys ei mitään maksa!

Kirjaston henkilökunta antoi omat asuntonsa meidän käyttöömme ja huolto pelasi. Majoittuminen karjalaiseen datsaan oli mielenkiintoinen kokemus. Myös 12 tunnin matka Kontupohjaan perunaopeltoa muistuttavaa tietä oli elämys. Yhteistyömme jatkuu, ja se jatkuu myös Veliky Novgorodin lastenkirjastojen kanssa. Meidän on vain mietittävä nyt minkälaista yhteistyö jatkossa tulee olemaan.  Mutta jo pelkkä tututustuminen muuhun kulttuuriin ja vertaaminen omaamme, avaa silmät monille asioille ja rikastaa omaa ajattelua.

Täällä kotopuolessa sitten selvitetään taas kerran kirjastopalveluja, kulttuurilautakunnan nimeämä työryhmä on aloittanut työnsä. Haastetta piisaa: kuntaliitokset, kurja taloustilanne, eläköityvä henkilöstö, kirja-aineiston muuttuminen, kilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta ym.

Elokuussa tapahtuu mukavia asioita, kun Ritaharjun uusi monitoimitalo käynnistyy, ja siellä sijaitseva kirjasto avaa ovensa.  Ensikosketus kirjastoon oli ihana – värimaailma ja kalusteet ovat aika lailla muuta mihin on muutamaan vuoteen totuttu, ja uskon, että tästä tulee vetonaula ainakin kirjastoihmisten parissa.  Näyttää tosi kivalta!   Odotan innolla kirjojen solahtamista hyllyihin ja kokonaisuuden valmistumista. On jotenkin mahtavaa nähdä se työ, mitä on pitkään puurrettu arkkitehtien ja muun porukan kanssa. Kun paperiset piirustukset alkavat konkretisoitua rakennukseksi ja sisustukseksi ja elämään omaa, oikeaa elämäänsä, sitä innostuu kuin pikkulapsi. Ainakin minä.

Saan olla vielä kaksi viikkoa “rauhassa” töissä pohtimassa syntyjä syviä. On vihdoinkin myös aikaa siivota jo aika päiviä täyttynyt sähköposti, työpöytä ja myös ajatukset.  On aikaa luoda uutta ja perehtyä kunnolla moneen asiaan, joka talven kalenteriorjuuden aikana on mahdotonta.

Heinäkuussa lomalla aion vain katsella pilven lonkeroita, siemaista vähän viileää kesäsimaa, laittaa kesäkukan tukkaan  ja rapsuttaa karvaista kaveria korvan takaa. No, mitä nyt parit kesätapahtumat ja opiskelua ja olohuoneen remontti ja kesäjuhlat  ja mökkiviikko ja…  Ainakin aion lukea Paul Coelhon kirjan Veronika päättää kuolla -sitä minulle suositteli muuan kirjastokollega.

Ihanaa kesää kaikille, niin ja saisi se jo alkaa!

Oulun keskustan kehittämisen lähtökohtina ovat olleet ydinkeskusta, Tori ja Raksila. Kevään kehitystyön tuloksista on syntynyt väliraportti, jonka tuloksista Oulun kaupunki kerää kuntalaisilta kommentteja, arviointeja ja ideoita.

Keskustan kehittämiselle on asetettu tavoitteet, joihin pyritään lähivuosien aikana. Keskustan alueen joukkoliikennettä, puistoalueita, katujen viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä monipuolista kulttuuria pyritään kehittämään määrätietoisesti.

Keskustan ytimen tulevaisuus on kiinni siitä, millä tavalla ydinkeskustan huolto, liikenne ja pysäköinti voidaan järjestää. Tässä yhteydessä puhutaan keskitetystä ja hajautetusta mallista. Valittiinpa mikä malli hyvänsä, kaupungin tavoitteena on autoton ydinkeskusta ja kävelyalueiden lisääminen.

Raksilan alueen kaupan, matkakeskuksen ja liikuntapaikkojen kehittämiseksi on olemassa tällä hetkellä neljä erilaista suunnitelmaa. Kaikkia vaihtoehtoja tutkitaan edelleen. Torialuetta kehitetään ympärivuotisena kaupunkielämän tapahtumapaikkana.

Kirjoita mielipiteesi Oulun keskustan kehittämisen tavoitteista ja suunnitelmaluonnoksien vaihtoehdoista. Vastausaika päättyy pe 30.7.2010.

Kaupunkikeskustan sivut ovat osoitteessa www.ouka.fi/kaupunkikeskusta/ Sivulta löydät väliraportin ja muuta tausta-aineistoa.

Kaste-ohjelmassakin kevät on etenemässä kohti kesää ja luonnollisesti odotettua loma-aikaa. Sitä ennen ollaan vielä tässä päivässä. Pohjois-Suomen aluejohtoryhmälläkin on vielä kaksi kokousta jäljellä. Huhtikuussa pidimme kokouksen Lapissa, Inarissa ja huomenna, torstai 27.5., matkaamme Kokkolaan kokoukseen. Aluejohtoryhmä todella haluaa matkustamalla alueella perehtyä myös syvällisemmin paikallisiin olosuhteisiin ja lisätä tuntemustaan tästä maantieteellisesti varsin laajasta Kaste-alueesta.

Kulunut talvikausi on ollut tavattoman rikas ja antoisa. Ulottuvuuksia on ollut monia ja taatusti jokainen työpäivä on ollut erilainen. Yksi osa työtä on vastata monenlaisiin kysymyksiin. Omalta osaltani olen todella usein saanut vastata kysymykseen; kerroppa nyt, mitä se oikein tarkoittaa tuo KASTE. Siitä on leikkisästi kyselty, onko se jotain pappishommaa vai mitä. Siinä sitten yksittäinen suunnittelija, jonka pitäisi tietää vähän kaikesta kaikkea ja joutuu katselemaan asioita turhankin laajasti, voi olla pahassakin pulassa, kun yrittää löytää vastausta konkretiaan. Onhan noita, konkreettisia tekoja, Kaste-hankkeet täynnään. Siinäpä haastetta, miten niitä voisi paketoida sellaiseen muotoon, että kysyjät saisivat mieleisiä vastauksia. Tässä yhteydessä vinkiksi kaikille konkretiaa kaipaaville esitän ainakin sen, että tältä sivulta poistuessasi siirtyisit esim. sivulle www.ouka.fi/kaste ja sieltä hankkeisiin, josta pääsee kaikkien hankkeiden omille sivuille. Ainakin sitä kautta pääsee todella pitkälle ja löytää ihmisiä, joihin voi ottaa yhteyttä.

Palaan vielä aluejohtoryhmän työhön. Loppuvuodelle on kaksi todella merkityksellistä asiaa eteenpäin vietäväksi. Ensinnäkin on syytä miettiä mitä ehkä vielä voisimme tehdä jäljellä olevana Kaste-kautena enemmän osaamisen ja sosiaali- ja terveysjohtamisen, terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisen sekä saamenkielisten palvelujen eteen. Toisaalta mihin suuntaan tulevaisuus velvoittaa Pohjois-Suomea, keiden kanssa pitäisi tiivistää yhteistyötä ynnä muita asioita on syytä pohtia. Toisekseen odotetaan näkemyksiä ja ajatuksia Kaste 2 –nimellä kutsuttavan jatkon suhteen. Vuoden päästä eduskuntavaalien jälkeen hallitus päättää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ohjelmasta ja sen sisällöstä. Nyt tehdään pohjustustyötä ja on aika viestiä ajatuksia sosiaali- ja terveysministeriöön. Meidänkin on aluejohtoryhmässä aika pohtia, miten keräämme Pohjois-Suomen ajatuksia ja viestimme ne eteenpäin Kaste-ohjelman jatkotyöhön. Tähän työhön ryhdytään heti huomisessa kokouksessa ja mukaan haastamme kaikkia Kaste-toimijoita.

 Kesä siis näytti jo kertaalleen ihanuutensa ja luonto puhkesi sananmukaisesti kukkaan… Oulussa on suloinen valkovuokkolehto Hietasaaressa. Tuometkin kukkivat ja taitaapa nurmikoilla olla jo aamuisin  aavistus kesäisestä Kasteesta. Taidan näillä ajatuksilla siirtää itseni kesäaikaan ja pitää taukoa kuukausittaisiksi osittautuneista blogeista…

 Blogistelemisiin Margit

Oulusta tulee pian ISO, ja niin tulee meidän kirjastostakin, kunhan saamme mukaamme nuo mainiot naapurikuntien kollegat ja heidän talonsa ja taloutensa ja henkilökuntansa mukaan yhteiseen kirjastokeittoon. Ratkaistavia asioita on edessä paljon, ja se tietää paitsi unettomia öitä ja hammasten kiristystä myös taas kerran ennustajan lahjoja ja  erittäin luovaa ajattelua, miten näin eri kokoiset , melko kaukana toisistaan olevat ja erilaisilla resursseilla varustetut yksiköt saadaan toimimaan yhdessä ja yhteen hiileen puhaltaen. Asiakashan se keskiössä on, miten hänelle taataan tasa-arvoiset kirjastopalvelut?

Tietojärjestelmien integrointi, henkilökunnan sopeuttaminen, työtehtävien jakaminen ja ehkä uudelleen muokkaus, kokoelmien yhdistäminen, logistiset ratkaisut, hallinnon pyörittäminen, käyttösääntöjen ja maksujen yhdistäminen…  Siinä vain osa siitä lukujärjesteyksestä, mikä meillä on lähivuosina edessä. Mutta onneksi kirjastoväki on tottunut tekemään aina töitä yhdessä, yhteistyöllä on pitkät perinteet ja uskonkin, että alun suossa rämpimisen jälkeen meille koittaa vielä ihana yhteinen kirjastokevät, sitten joskus, tulevaisuudessa, tai itse asiassa aika pian!

Tänä suurtyöttömyyden aikana on tietysti loistava asia, että on töitä. Joskus sitä vain miettii, että joillakin sitä on vähän liikaa ja toisilla taas ei ollenkaan. Kaupungin säästötoimenpiteet aiheuttavat sen, että työt kasaantuvat entistä enemmän joidenkin niskaan, kun osa koulutetusta porukasta on vailla tekemistä, vaikka työhaluja olisi. Kyllä kirjastokin ottaisi mieluusti pari käsiparia lisää tässä muutosmylläkässä, sillä kirjastoalalla on tässä kaupungissa työttömiä paljon. Joukossa on todella lahjakkaita ja hyviä tyyppejä, joille soisi työkokemusta. Tulee todella huoli mieleen, kun ajattelee valmistuvia nuoria ja heidän sijoittumistaan työelämään. Mistä kaikille löytyy tulevaisuudessa se oma paikka?  Yliopisto elää murroksessa, samoin kunnat, yritykset laittavat porukkaa pihalle – kuka tarvitsee nuorten työpanosta tulevaisuudessa?  Koulutusta kuitenkin jatketaan samaan malliin, tässäkin kaupungissa kolmen eri koulutusorganisaation kautta tehdään uusia kirjastoalan ammattilaisia.

Mutta: pian on kesä, lempivuodenaikanai, josta saimme jo esimakua muutaman päivän ajan. Ei muuta kuin kirja käteen ja aurinkoon paahtamaan ihoa entistä ruttuisemmaksi. Pääsin vasta nyt käsiksi Sofi Oksasen Stalinin lehmät -teokseen, vaikka se Puhdistus jo tulikin lukaistua heti  ilmestyttyään. Ei voi kuin todeta, että kirjailija on kunniansa ansainnut, ja en yhtään ihmettelisi, vaikka Oksasesta tulisi vielä nobelisti jonain päivänä!

Pällistelin japanilaista kulttuuria ja elämänmenoa lomalla Tokiossa ja Kiotossa tuossa toukokuun aikana, ja ei voi kuin murheella katsoa oululaista teatterin takapihaa viikonlopun jälkeen. Tokion Shinjukun päärautatieaseman läpi kulkee 2,5 miljoonaa ihmistä päivittäin, ja yli viikon aikana en nähnyt yhtäkään roskaa asemalla. Suomi ei todellakaan ole siisti maa, ei ainakaan Japaniin verrattuna. Myös järjestelmällisyyttä ei voi kuin ihailla – kaikki toimii kuin junan vessa, vaikka kaupungissa on 36 miljoonaa asukasta. VR:n aikatauluongelmia kokeneille junien ja metrojen sekunnilleen toimivat lähdöt ja saapumiset olivat luksusta. Palvelukulttuurin ystävällisyys on huippuluokkaa, sen jälkeen Finnairin lentoemännän alistuva hymyntapainen ilmaista muoviviinipulloa ojentaessaan tuntui suorastaan nöyryyttävältä. Mutta kyllä Suomessa jotkut asiat ovat hyvin: täällä ei kuitenkaan myydä koiran- tai kissanpentuja muovilaatikoissa näyteikkunoissa. Eläinystävän sydän särkyi näitä polosia katsoessa, ja olisi tehnyt mieli ottaa ne kaikki mukaan ja tuoda kotiin.

Kirjastossakin siellä piti tietysti käydä. Tämä kirjasto sattui olemaan kuitenkin 5-kerroksinen käsikirjasto, eli kirjasto, josta ei lainata yhtään teosta ulos. Voi vain tutustuaja lukea paikan päällä. Hiljaisuus kirjastossa oli suorastaan veret seisauttavaa. Ihan sellaista en meille haluaisi. Mutta muuten näytti aika samalta kuin meillä – hyllyt mäntyä (tai jotain sen tapaista puuta), tietokoneet eivät olleet mitenkään supermoderneja, palvelu ystävällistä. Turvatoimet olivat  huippuluokkaa, ei kasseja, tavarat kaappiin. Ja mikä parasta – sateenvarjot telineisiin eteiseen, kuten kaikkialla muuallakin, ettei vesi valu lattioille. Se siisteys nähkääs!

Oulun kaupungin tekninen keskus kerää kuntalaisilta kommentteja, ajatuksia ja ideoita Kaukovainion kehittämiseksi.

Mitkä ovat Kaukovainion viihtyisät ja parannettavat paikat? Mitä Kaukovainiolle voi pahimmillaan tapahtua? Mitä pitäisi tehdä? Mitä tavoitteiden toteuttaminen edellyttää? Millaista ympäristöä pitäisi rakentaa?

Kaukovainion sivut ovat osoitteessa www.ouka.fi/tekninen/kaukovainio

Lainaus laskee tasaista tahtia, samoin kävijämäärät, mutta kirjastojen nettielämä vilkastuu. Tätä ehkä karua mutta hyvinkin huomioitavaa kieltä puhuvat Yleisten kirjastojen uudet tilastot, jotka ovat valmistuneet juuri parahiksi, kun uusia talousarvioita jo aletaan valmistella vuodelle 2011. Vaikka vasta vuosi vaihtui, niin jo ollaan uuden kimpussa. http://tilastot.kirjastot.fi/

On haasteellista yrittää nähdä tulevaisuuteen, varsinkaan kun ei omaa ennustajan lahjoja, mutta hitunen noitamaisuutta on kyllä tänä päivänä paikallaan jos johtajana meinaa onnistua. Viime vuonna Oulun kaupunginkirjasto pärjäsi hyvin esim. muille Pohjois-Suomen kirjastoille, saavuttaen ykköstilan mitä tulee lainauksiin, kävijöihin tai kuluihin. Lainoja meillä oli 23,18/asukas, kun koko valtakunnan keskiarvo oli 18,65 lainaa/asukas. Myös muissa vertailuluvuissa olemme kärkikahinoissa mukana.

Mutta miten kirjasto vastaa aikaan, jossa ihmiset ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon ja esimerkiksi lainoja uusitaan netin kautta yhä enemmän ja enemmän?  Entä ne asiakkaat, jotka eivät ole edes vielä löytäneet kirjastoa, mutta suunnilleen syntyneet hiiri kädessä? Onko kirjasto heidän elämässään mukana ja onko se edes tarpeellista? Kirjasto ei nuku ruususen unta, turha luullakaan. Täällä pohditaan pää höyryten, miten vastaamme signaaleihin. Meidän pitää todellakin nähdä jo hieman kauemmas: nykyiset asiakkaamme ovat yleensä ottaen melko tyytyväisiä kirjaston palveluhihin ja kokoelmaan, ja he eivät edes kaipaa kovin suuria muutoksia. Toki he saavat entisen palvelun, ehkä entistä parempana, mutta tuttuna kuitenkin. Samalla kirjasto satsaa jo tulevaisuuteen.

Hollannissa sijaitsevan Delftin kirjaston johtaja Eppo van Nispen tot Sevenaer on kansainvälisesti tunnettu kirjastoalan kauhukakara ja samalla lempilapsi. Hän peräänkuuluttaa yllätyksellisyyttä ja sääntöjen rikkomista kirjastoihin!  Eppo haastaa kirjastot miettimään: mikä on sinun kirjastosi yllätys?  Mitä mieltä te olette? Miten Oulun kaupunginkirjasto  onnistuisi yllättämään teidät?

Voimala-ohjelmassa 31.3. oli aiheena Facebook. Ohjelmassa todettiin, että vuosi reaalimaailmassa vastaa seitsemää vuotta nettimaailmassa. Kehitys menee niin huimaa vauhtia eteenpäin, että organisaatioilla on selvästikin vaikeuksia pysyä perässä. Oulun kaupunginkirjaston Facebook-sivut ovat erittäin suositut, faneja on yli 1000. Kirjasto pyrkii jatkossa tuottamaan myös enemmän sisältöjä faneilleen. Seuraavaksi on edessä Twitter-vuoren valloitus. Pyrimme olemaan siellä, missä asiakkaammekin. Osa fyysisesti kirjastossa, osa verkkoasiakkaana. Intro-verkkokirjasto eli kirjaston asiakasliittymä on tullut tiensä päähän. Sen uudistaminen vuorovaikutteisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi on tämän tai viimeistään ensi vuoden tärkeä tehtävä ja haaste kirjastolle.

Toivotan lukijoilleni mitä rauhallisinta pääsiäistä. Lumikasa pihalla on pian 10 metrin korkuinen, pelkään että pensaat ja puskat ovat muisto vain tämän talven jälkeen. Mutta se sulaa, lätäkköjä oli jo nähtävillä. En ole talvi-ihiminen (vaikka joulu onneksi pelastaa talven),  joten tämä talvi on ottanut koville.  Koira taas rakastaa lunta ja pakkasta, lumikylpyjä saa tehdä vielä pitkään. Kesää ja kuntaliitoksia odotellaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tiedotustilaisuuden Kaste-ohjelman vuoden 2010 valtionavustuksista eilen 26.3 juuri näin sopivasta pääsiäisen alla. Miten rahoitusta jaettiin tälle vuodelle ja millä painopisteillä tulevaks vuodeks…

Tilaisuudesta voisi kirjoittaa monestakin näkökulmasta, mutta tässä blogissa kolmelta kantilta. Ensinnäkin tilaisuudessa oli esillä yksi Pohjois-Suomen alueelle tulleista hankkeista, kun terveysjohtaja Keijo Koski Oulun kaupungista esitteli Kytke-hanketta, joka sai merkittävän rahoituksen vuosille 2010-2012. Kytke on yksi niistä hankkeista, jotka kehittävät nimenomaan perusterveydenhuoltoa ja/tai terveyden edistämistä. Hankkeessa on tarkoituksena kehittää painopistettä perusterveydenhuollossa annettaviin palveluihin yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa ja erityisesti lisätä asiakkaan kotona annettavan hoidon osuutta. Taidettiinpa tilaisuudessa todeta, että hanke on tämän hakukierroksen ”lippulaiva”. Siispä odotuksia ja haastetta riittää Pohjois-Suomeen Kytke-hankkeelle, kuten myös muille Pohjois-Suomeen rahoitusta saaneille hankkeille. Tukeva-hanke, lapsiperheiden hyvinvointihanke, sai jatkorahoitusta ja siten hyvin käynnistynyt työ jatkuu laajeten maantieteellisesti myös Lappiin. Kolmantena Pohjois-Suomeen tuli rahoitusta Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, jossa on kyseessä valtakunnallisesta merkittävä avaus, tässä tapauksessa Suomen ja Norjan raja, raja-alueilla tehtävän yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi Kainuussa ja Lapissa osallistutaan valtakunnalliseen vammaispalveluiden kehittämistyöhön ja Kainuussa myös perusterveydenhuollon ammattilaisten työn kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan tällä kierroksella rahoitusta tuli Pohjois-Suomeen tuli noin 5 miljoonaa euroa ja jo aiemmin on saatu rahoitusta 10, 5 miljoonaa euroa. Joten kyseessä on todella merkittävä panostus pohjoissuomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.

 Toisekseen tiedotustilaisuudessa oli esillä kaksi hanketta, joissa kehittämistyön kohteena ovat mielenterveys- ja päihdetyön kysymykset, Länsi-Suomessa lasten psykiatrisen mielenterveysambulanssin toiminnan kehittäminen ja Etelä-Suomen osalta yleisemmin mielenterveys- ja päihdetyön kysymykset. Näihin liittyen oli esillä puhuttelevaa lisätietoa muun muassa lapsien ja perheiden tilanteesta. puheenvuoroja kuunnellessani peilasin näitä hankkeita Pohjois-Suomessa meneillään olevaan mielenterveys- ja päihdetyön hankkeeseen, jossa nämä asiat ovat painopisteessä. Pohjois-Suomessa ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla vakava nuorisotyöttömyyskysymys ja erityisesti nuorten syrjäytymisriski on niin suuri, että tähän haasteeseen on alueellamme tartuttu vakavasti ja suunnitellaan kehittämistoimenpiteitä seuraavalle rahoituskaudelle. Nyt tarvitaan uutta ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja nuorten tilannetta ajatelleen.

 Kolmas sanoma  liittyy tulevaan vuoteen – miten sitten tuoreeks, terveeks vuonna 2011 valtionavustusten hakukierroksella? Ministeri Risikko esitteli valtionavustusten painopisteitä vuodelle 2011. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittäminen, perusterveydenhuollon (toimiva terveyskeskus) ja sosiaalihuollon vahvistaminen, osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vahvistaminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin rakenteiden vahvistaminen.  Näiden painopisteiden sisälle mahtuu useita ulottuvuuksia, joilla on yhteys valmisteilla olevaan lainsäädäntöön, kuten terveydenhuoltolaki, sosiaali- ja terveydenhuollon kokeilulaki ja sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus. Omien tilaisuudessa kirjaamieni muistiinpanojen perusteella voin vain todeta, että Kaste-ohjelma toimeenpanee lainsäädäntöä, tukee ja mahdollistaa palveluiden kehittämistä, mutta myös aktiivisti ennakoi ja seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteutusta. Kaste-ohjelma toimii edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä suomalaisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Kiinnostuneet voivat käydä katsomassa tiedotustilaisuuden tiedotteita sivulta http://www.stm.fi. Pohjois-Suomen hanketiedotteet löytyvät sivulta http://www.ouka.fi/kaste .

 Niin ja huomenna on sitten päivä, jolloin pikkutrullit kiertävät (siis muualla paitsi syntymäseudullani Etelä-Pohjanmaalla kierretähän vasta lankalauantaina) virpomassa ja tuomassa koristeltuja vitsoja. Taitaa ollakin aika panna piste tälle jutulle ja lähteä kauppaan ostamaan pieniä pääsiäismunia odottamaan huomisia virpojia.

Nämä tutut sanat tulee kuultua varsin usein urheilijoiden suusta, tänäkin talvena. No, nyt joku arvelee, että olympialaisetko ne vei Kaste-suunnittelijan ajan, kun ei ole kirjoittanut blogejakaan viime viikkoina.

Tiedoksi, että otsikolla ei ole yhteyttä olympialaisiin. Seurasin niitä varmaankin vähemmän kuin koskaan. Syy blogien vähyyteen on hyvä vierittää työnteolle, joka on ollut melkoisen tiivistä. Tiivis työtahti on kylläkin tuonut joskus mieleen urheilijamaisen ajatuksen, että teen parhaani ja katsotaan mihin se riittää. Saan olla tyytyväinen siitä, että yhä useammat tahot ovat toivoneet tietoa Kaste-ohjelmasta erilaisille foorumeille ja kokouksiin. Samalla huomaan kuinka hyvä olisi päästä syvällisempiinkin keskusteluihin Kaste-ohjelman tavoitteista ja niihin liittyvästä toimeenpanosta. 

Viime viikkoina on ollut mahdollisuus liikkua maantieteellisesti laajalla alueella ympäri Kaste-aluettamme. On ollut rikastuttavaa nähdä ja kuulla monenlaista sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen tilanteesta. Kaikkialla, niin kunnissa kuin kuntayhtymissä, maakuntaliitoissa ja sairaanhoitopiireissä sekä järjestöissä, valtionhallinnossa – ihan kaikkialla – muutos on menossa. Yleisiä ovat näkemykset siitä, että tulevaisuus vaatii uudistumista ja katseet on käännetty (ja käännettävä) tulevan ennakointiin. Tulevaisuuteen myös suhtaudutaan avoimesti ja innostuneestikin ja ollaan valmiita uusiin ratkaisuihin ja muutokseen. Paljon on odotuksia lainsäädännön suhteen, mitä terveydenhuoltolaki tuo tullessaan, entä sosiaali- ja terveydenhuollon kokeilulaki ja sosiaalihuollon lainsäädäntö? Odotellaan linjauksia ja vastauksia sekä valmistaudutaan strategisiin valintoihin.

Luonnollisestikaan kaikki eivät ole yhtä innostuneita ja tulevaisuuteen suuntautuneita. Nyt vain on niin hieno aurinkoinen, vaikkakin tuulinen, ilma ulkona ja monet ovat nauttimassa hiihtolenkistä tms, joten ei nyt ikäviä asioita tässä blogissa.

Toivonkin vain tähän lopuksi jokaisen muistavan niin työn äärellä kuin muussakin elämässä, että parhaansa tekeminen riittää varmasti ja se riittää pitkälle…

Oulun kaupunki kerää kuntalaisilta kommentteja, ajatuksia ja ideoita Oulun keskustan kehittämiseen Maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelman, MALI 2020 pohjalta.

Millainen on tavoiteltava kaupunkiympäristö? Kuinka laajaa aluetta keskustan kehittämisen tulee koskea? Onko tavoitteena autoton keskusta? Millaisia toimintoja keskustaan sijoittuu? Kauppaa, kulttuuria, kuppiloita, asumista?

Voit kertoa mielipiteesi Oulun keskustan kehittämisen tavoitteista tässä blogissa tai suoraan päättäjille tiistaina 2.3.2010 klo 18.30 alkavassa keskustelutilaisuudessa, joka pidetään Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa.

Jos et halua mielipidettäsi julkisuuteen, voit jättää sen myös suoraan Oulun kaupunkikeskustan nettisivujen palautelomakkeella.

Kaupunkikeskustan sivut ovat osoitteessa www.ouka.fi/tekninen/kaupunkikeskusta/. Sivuilta löydät myös taustatietoa kehittämistyöstä ja sen aikatauluista.

Vastausaika päättyy maanantaina 22. maaliskuuta 2010.