Oulu on kesäkaupunki!

Heinäkuu alkoi kauniissa ja aurinkoisessa säässä. Viime kesän helteitä ei ole ollut näköpiirissä, mutta kesän valo on yhtä ihana kuin aina. Työhuoneen ikkunasta katsottuna katukuva näyttää hiljentyneeltä, mutta torilla ja rannoilla riittää vilinää.

Olen viettänyt suurimman osan kesistäni kaupungissa. Kesäisessä kaupungissa on aivan oma tunnelmansa, kulttuuritarjontaa ja tapahtumia uusissa ja yllättävissä paikoissa. Lomalaiset ehtivät viipyillä kahviloissa ja terasseilla ilman kiirettä, ilmeet vetävät hymyyn koleassakin säässä. Vaaleina kesäiltoina jaksaa työpäivän jälkeenkin nauttia kesästä.

Koululaisten pitkät kesälomat tuovat perheille omat haasteensa. Tärkeää olisi saada koko perheelle yhteistäkin loma-aikaa, vaikka pienten koululaisten vanhemmat joutuvat usein pitämään lomansa vuorotellen ja turvautumaan sen lisäksi isovanhempien tai muun tukiverkoston hoitoapuun. Jos kaverit ovat mökillä tai reissussa, uhkaa pitkästyminen kotinurkissa.

Onneksi Oulussa on kesällä tarjolla monenlaista aktiviteettia! Museo- ja tiedekeskus Luupin dinosaurusnäyttelyyn voi tutustua joka päivä aamukymmenestä iltakahdeksaan, säällä kuin säällä. Luupin yhteislipulla voi käydä katsomassa myös Ainolan tiloissa olevan Koiramäki-näyttelyn ja arjen historiaa esittelevän Retro Kitch-näyttelyn. Jos virtaa riittää, niin lopuksi voi suunnata Hupisaarten Kiikkupuiston uudistuneelle leikkialueelle, jonka vieressä ovat myös kahvila ja kasvihuone. Hupisaarissa voi kyllä viettää vaikka kokonaisen päivänkin, ne ovat mielestäni Suomen kaunein kaupunkipuisto.

Hellekelien aikaan kannattaa suunnata Nallikarin upeaksi kunnostetulle uimarannalle, jossa tunnelma on kuin etelän mailla. Perille pääsee oman auton tai polkupyörän lisäksi bussilla 15 kerran tunnissa. Keskusta-alueella voi pulahtaa uimaan Tuiran uimarannalla, jonne on loistavat pyörätiet. Kaikkiaan Oulun kaupungilla on 26 uimarantaa eri puolissa kaupunkia.

Oulun 13–19-vuotiaille tarkoitettu liikunnallisen tekemisen Kesä-action pyörähti käyntiin kesäkuun lopussa ja jatkuu 25.7. asti. Luvassa on Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden järjestämää ohjattua, maksutonta, monipuolista ja eri puolilla kaupunkia tapahtuvaa liikuntaa 13–19-vuotiaille. Tarkemmat tiedot löytyvät OulunActionLiikunta-facebook-sivulta.

Kulttuuritalo Valve, Oulun nuorisopalvelut sekä monet järjestöt järjestävät monenlaista toimintaa kesäaikaan, kun nuorisotilat ovat kesätauolla: leirejä, retkiä, kursseja, tapahtumia. Valtaosa kirjastoista on auki kesälläkin, niissä esillä mielenkiintoisia näyttelyitä.

Nautitaan kesäisestä Oulusta, kutsutaan mukaan sukulaiset ja ystävät muualtakin!

Piia Rantala-Korhonen
Apulaiskaupunginjohtaja

Aiheet:Kaupungin johto Avainsanat:

Oululaisten maisemataulu

Oulun kesä on kauneimmillaan. Torinrannan ympäristöstä löytyy erilaisia tapahtumia lähes jokaiselle viikonlopulle. On konsertteja, musiikkitapahtumia, ulkoilmateatteria ja näytelmiä – kaikkea mitä viihtyisään ja kesäiseen kaupunkiin voisi kuulua.

Kauppatori kaupungin sydämessä on kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Sitä se oli myös sata vuotta sitten. Kotona teurastettujen lihojen myynti, kalakauppa torilla, erilaiset markkinat, kauppahalli omine tuotteineen ja torinreunat rantaravintoloineen loivat kaupungille senaikaista tunnelmaa.

Totuimme siihen, että Oulu on merenrantakaupunki ja Kauppatorin edustan Rommakonselkä avautui kesäaamuisin kauniina maisematauluna. Mutta tilanne on muuttumassa. Kylmä alkukesä kovine pohjoistuulineen on tuonut kaikkien nähtäville hiljaa hiipuvan ilmiön. Maan kohoaminen on tuomassa meille aivan uuden haasteen. Oulun suisto on yllättävän matalaa vesialuetta. Maan kohoamisen myötä Oulujoki suistossa uomautuu. Hiekkasärkät Pikisaaren ja Hevossaaren välissä laajenevat laajenemistaan.

Voisiko tälle ilmiölle tehdä jotain? Halutaanko, että luonnonilmiö hoitaa tehtäväänsä ja kaupunki hyödyntää veden alta vapautuvat maa-alueet vai halutaanko vesipeilin Torinrannassa säilyvän? Ruoppaukset ja erilaiset pohjapadot lienevät vaihtoehtoja luonnonilmiön taittamiseen. Uskoisin, että enemmistö oululaisista haluaisi nähdä tuon vanhan historiallisen maisemakuvan myös tulevaisuudessa.

Suisto on ollut viime vuosina myös oivallinen kalastuskeidas. Kaikki me olemme voineet seurata uhkarohkeita miehiä pilkkimässä Merijalin edustalla talvisin. No, ehkä pilkkimiehet itse tietävät kyseisen kalastusmuodon vaarallisuuden paremmin kuin me maalta töllistelijät.

Merta edemmäs kalaan ei ole tarvinnut kenenkään lähteä. Jotta tämä ei olisi pelkkää puhetta, todistus tästä löytyy uusimman Vapaa-ajan Kalastaja- lehden sivuilta. Oulujoen suisto on valittu vuoden 2014 lähikalastuspaikaksi. Perustelut ovat hyvin selkeät. Kilpailun ratkaisi ehdottoman hyvän ja saalisvarman kalapaikan maine sekä kaupungin panostus alueen ylläpitoon. Alueella kalastetaan pääasiassa onkien, pilkkien, soutaen, heittäen, katiskoita käyttäen ja syksyisin siikoja lippoamalla. Saalistilastokin näyttää hurjia lukuja. Vuoden 2011 tilaston mukaan jokisuistosta nostettiin kalaa yli 25 tonnia.

Pekka VuononvirtaOulujoen suisto ja sen kauniit rannat monine erilaisine mahdollisuuksineen antavat kaupunkilaisille arjen elämisen vastapainoa. Haluamme myös turistien tulevan tänne, viihtyvän täällä ja löytävän täältä kohteita, jotka lisäävät osaltaan myös meidän matkailutuloja ja matkailumainettamme.

Me käymme maailmalla etsimässä jotain, luemme esitteitä ja kuulemme tarinoita eri kaupunkien matkailuvalteista. Kuitenkin tämän päivän ihminen nauttii ihan normaaleista arjen perusasioista, joita Oulun keskusta suistoineen tarjoaa meille kaikille jo tänä päivänä. Vanha viisaus, pitääkö matkustaa kauas nähdäkseen lähelle, sopii hyvin suistoalueen jo nyt tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Pekka Vuononvirta
Yhdyskuntajohtaja

Aiheet:Kaupungin johto Avainsanat:

Oulu kasvaa ylöspäin

Yhdyskuntalautakunnan kesäkuun viimeisessä kokouksessa oli yli kolmenkymmenen muun asian joukossa käsittelyssä korkean rakentamisen selvitys. Selvityksessä määritellään, mitä korkea rakentaminen Oulussa tarkoittaa, millaisia asioita pitää ottaa huomioon korkeasti rakennettaessa ja missä sijaitsevat korkealle rakentamiselle suotuisat vyöhykkeet. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan Oulussa yli 9-kerroksisia taloja tai vastaavan korkuisia muita rakennelmia.

Oulu, kuten muutkin suomalaiset kaupungit, on pääosin melko matalasti rakennettu ja maamerkkirakennukset ovat vähissä. Syitä tähän on varmaan monia, mutta nyt tahtotilana on, että Ouluun saataisiin joitain korkeampiakin taloja taivaita kurottelevien tehtaan piippujen rinnalle.

Korkea rakentaminen jakaa mielipiteitä. Itse olen sitä mieltä, että korkea rakentaminen on tervetullutta Ouluun. Näen, että korkea rakentaminen elävöittää kaupunkia ja tekee kaupunkikuvasta mielenkiintoisempaa. Se myös tiivistää kaupunkirakennetta. Se voi markkeerata paikkoja ja kiinnittää huomiota. Kuitenkin korkeassa rakentamisessa jos missä korostuu suunnittelun ja rakentamisen laatu ja oikea sijainti.

Samassa lautakunnan kokouksessa oli käsittelyssä konkreettinen korkean rakentamisen hanke, Oulujoen Siltavahdin asemakaavaehdotus. Siltavahti on hanke, jossa suunnitellaan 16-kerroksista asuinkerrostaloa Oulujoen tuntumaan rautasillan ja moottoritiesillan väliselle alueelle.

Hanna SarkkinenKorkean rakentamisen selvityksessä linjataan, että Oulujoen varret ja suisto olisi pääpiirteissään hyvä jättää korkean rakentamisen ulkopuolelle. Olen tämän pääperiaatteen kanssa samaa mieltä, mutta näen kuitenkin, että Siltavahti istuu hyvin nyt suunnitellulle paikalle. Se markkeeraa pohjoisesta tuleville, mistä kaupunki alkaa ja sopii hyvin Oulujoen varrelle rakennetun ”Pikku-Moskovan” eli Koskenniskan 70-luvun taloryhmän lähelle. Suunniteltu rakennus istuu havainnekuvien perusteella hyvin ympäristöönsä vaikka poikkeaakin maisemasta ja rakennukseen muodostuisi hienoja näkymäakseleita eri ilmansuunnista.

Sen sijaan Vänmannin saareen suunniteltua korkeaa rakennusta en puolla. Minun on vaikea keksiä huonompaa paikkaa korkealle rakentamiselle kuin kirjaston ja teatterin täyttämä arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sijoittuvaa saarta. Vänmannin saareen on korkeaa rakennusta kaavailtu jo 60-luvulla samaan aikaan kirjaston ja teatterin kanssa ja muutama vuosi sitten aie oli käymässä toteen kun paikalle suunniteltiin rakennettavaksi Hilton-hotellia. Onneksi hotelli-hanke kaatui, sillä aika on ajanut suunnitelman ohi eikä tärkeä torin ja pikisaaren välinen alue kaipaa korkeaa rakentamista, joka tukkisi näkymät, täyttäisi saaren ja näyttäisi ympäristössään oudolta.

Olen iloinen siitä, että Oulussa on vireillä sekä korkean rakentamisen että muita rakennushankkeita. Kasvava kaupunki tarvitsee riittävää asuntotuotantoa ja Oulu kaipaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Vaikka ajat ovatkin nyt taloudellisesti hieman ankeat, on Oulussa tulevaisuus, siitä kertovat kaupungin yllä kohoavat nosturit.

Hanna Sarkkinen
Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu

Aiheet:Kaupungin johto Avainsanat:

Säästöjä seinistä vai sisällöistä?

Ensi vuoden talousarvion valmistelu on täydessä vauhdissa. Kaupunginvaltuusto on viime kesänä hyväksytyssä valtuustosopimuksessa antanut askelmerkit kolmelle seuraavalle vuodelle. Tavoitteena on saada talous tasapainoon niin, että kaupunki ei joudu ottamaan lisää velkaa velan päälle. Tämän vuoden tasoon verrattuna sivistys- ja kulttuuripalveluiden on etsittävä 20 miljoonan säästöt. Jos säästöt toteutettaisiin henkilöstöstä, tarkoittaisi se noin 450 työntekijän vähentämistä. Jokainen ymmärtää, että se ei ole mahdollista.

Sivistys- ja kulttuuripalveluissa pyritään katsomaan tulevaisuuteen pidemmällä perspektiivillä. Kuinka voimme välttää uusia investointeja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan velkarahalla? Voidaanko palveluita järjestää uudella tavalla, esimerkiksi sähköisesti tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa? Laskennallisesti on selvitetty, että nykyisissä kouluissa olisi tilaa yli 2000 uudelle oppilaalle. Nämä pulpetit voidaan saada käyttöön huolellisella suunnittelulla.

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen laadun tae on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Päivähoidossa ja opetuksessa tämä korostuu erityisesti, jokaisen lapsen elämässä noin 190-210 päivänä vuodessa.

Kirjastopalvelut muuttuvat teknisen kehityksen myötä. Musiikkiaineiston lainaus on vähentynyt sitä mukaa, kun kuntalaiset ovat tottuneet hankkimaan musiikkia netistä. Sähkökirjan ja nettilehtien yleistymisen myötä yhä suurempi osa tiedosta on saatavilla kuntalaisen omalla koneella tai älypuhelimessa. Kirjastojen ja asukastupien palvelupisteiden tehtävät lähentyvät toisiaan kansalaisten olohuoneina, ne voisivat hyvin toimia yhteisissä tiloissa.

Kun rahaa on rajallisesti, on kuntalaisten kannalta kestävämpi ratkaisu etsiä säästöjä seinistä kuin sisällöistä. Palvelupisteitä joudutaan ehkä karsimaan, uusia investointeja on estettävä käyttämällä tehokkaasti nykyisiä tiloja, niin palveluissa kuin hallinnossakin.

Piia Rantala-Korhonen, apulaiskaupunginjohtaja

Aiheet:Kaupungin johto Avainsanat:

Miten aiot nauttia Oulun kesästä?

Kesä kukoistaa ja luonto vihertää. Joka puolella näkyy uutta elämää. Kaupungin taloushaasteita ratkaistaessa esillä on ollut paljolti uudistukset ja säästökohteet. Yhtä tärkeää on meidän kaikkien tiedostaa, mistä euroja tulopuolelle.

Monen mikro- ja pk-yrityksen toimintaan vaikuttaa keskeisesti se, miten Oulu ja me oululaiset ostamme ja käytämme lähialueen yritysten palveluita. Sitä kautta eurot ja talousrattaat pyörivät sekä tulopuoli lavenee. Oulu panostaa tähän toimimalla osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä – aina on toki parannettavaa.

Mari-Leena TalvitieKaupunki edistää työpaikkojen kasvua monella tasolla. Kesätöiden osalta Oulu on tehnyt pitkään vahvoja panostuksia, esimerkiksi tarjoten jokaiselle 15-17-vuotiaalle kesätyösetelin (280euroa) sekä yli 18-vuotiaille 1000 kesäharjoittelupaikkaa. Entä mitä me kaikki voimme tehdä?

Uuden vuoden puheessa haastoin oululaiset tutustumaan alueen yrityksiin ja tuotteisiin sekä käyttämään paikallisia palveluita. Kesän kynnyksellä on aika laajentaa haastetta lähimatkailuun. Oulun seudulla on erilaisia, ainutlaatuisia ja tutustumisenarvoisia luonto-, harrastus- ja virkistyskohteita sekä paikallisia kahviloita ja ruokapaikkoja. Näillä on merkittävä työllisyysvaikutus, joka näkyy pidemmällä ajalla myös myönteisesti kaupungin tuloina.

Oletko koskaan vuokrannut kajakkia, pyöriä tai luonto-opasta Oulussa? Entä lähtenyt kesävieraiden kanssa jokiristeilylle, nauttimaan lähiruuasta tai yön yli retkelle lähiseudulle? Kun matkailee lähellä, säästää ajassa ja matkakuluissa – ja ne voi halutessaan käyttää muihin palveluihin. Samalla oppii uusia asioita omasta ympäristöstään. Itselle olen asettanut tulevan kesän lähikohteiksi perheen kanssa tutustua ainakin Kierikin hotellin tunnelmaan ja Dino-näyttelyyn.

Mukavia kesäpäiviä Oulussa, olet sitten töissä, vapaalla tai matkailemassa!

Mari-Leena Talvitie, Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok)

Aiheet:, Kaupungin johto Avainsanat:

Kesän kynnyksellä

Nyt vietetään toukokuun viimeistä vilkasta viikkoa: helatorstai ja koulujen päättäjäisviikonloppu tulossa. Olemme kesän kynnyksellä ja moni odottaa jo innolla kesäloman suomaa lepohetkeä arjen aherruksen keskelle, nauttii väenpaljoudesta katukuvassa ja Oulun tapahtumarikkaasta kesästä.

Kesän tulo näkyy myös kuntalaisten palvelukäyttäytymisessä. Vuosien kokemuksella voi sanoa, että erityisesti sopivan lämpöinen ja aurinkoinen heinäkuu vähentää asiointitarvetta muuta kuin äkillisissä tai tarpeellista hoitoa tarvitsevilla asiakkailla. Tämä on huomioitu hyvinvointipalvelujen kesän toiminnoissa. Esimerkiksi heinäkuun ajan auki olevilla terveysasemilla ei ole vastaanotolle ajanvarausta, mutta toivomuksena on, että kuntalaiset soittavat sinne ennen paikalle tuloa. Sairaanhoitajat arvioivat puhelimessa hoidon tarpeen ja ohjaavat potilaat vastaanotoille sen mukaisesti. Aikaisempien vuosien kokemukset ko. käytännöstä ovat olleet myönteisiä. Hammashoitolat toimivat myös supistetusti. Oulun seudun yhteispäivystys toimii normaalisti iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Kesätaukoja ei ole toimeentulotuen hakemusten käsittelyssä tai sosiaalityöntekijöiden vastaanotossa. Myös mielenterveyspalvelut ovat avoinna normaalisti. Kotihoidon, palveluasuntojen ja hoivayksikköjen asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon kesäaikana.

Kesäajan supistuvasta toiminnasta huolimatta sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla Oulussa. Älä siis tarvittaessa epäröi kysyä niitä. Oletko jo tutustunut sähköiseen omahoidon palveluun osoitteessa www.oulunomahoito.fi? Voit lähettää viestin henkilökunnalta, saada neuvontaa tai mm. uusia sähköisen reseptin palvelujen kautta. Jo yli 50.000 oululaista on rekisteröitynyt Omahoidon palveluun. Parhaiten tietoa hyvinvointipalveluista ja kesäajan toiminnoista löydät nettisivuiltamme www.ouka.fi/oulu/terveyspalvelut/aukiolopoikkeukset

Kesä yhdistää perheen ja sukulaiset ehkä pitkänkin tauon jälkeen. Muistammehan myös niitä, joilla ei ole läheisiä ympärillään. Vierailu omaisen luona tuottaa hyvän mielen molemmille. Pidäthän huolta myös itsestäsi ja hyvinvoinnistasi. Minulle se onnistuu parhaiten mökkilaiturilla myös kesän kynnyksellä.

Leppoisaa kesää toivottaen

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kirsti Ylitalo-Katajisto, hyvinvointijohtaja


Vaikka säästetään, niin nautitaan

Vielä muutama ajatus säästöistä. Pitkällinen taikinointi vuoden 2014 säästöistä sopimiseksi on kokenut välirauhan. Itse asiassahan sopimusta säästöistä ei syntynyt, vaan työnantaja tarjosi vapaaehtoista palkatonta vapaata ja siihen bonusta vaihtoehtona lomauttamiselle.

Kiitettävän iso osa henkilöstöstä päätyikin vapaaehtoisuuden tielle. Osa tuli kuitenkin siihen tulokseen, että vapaaehtoista säästöä ei voi hyväksyä. Heidän osalleen tulee sitten lomautus.

Kumpikaan vaihtoehto ei ole ollut toiminnan kannalta tavoiteltava. Tarkoitus oli saada säästöt muulla tavalla. Molemmat vaihtoehdot tarkoittavat poissaoloa työstä ja siksi vähemmän käsiä tekemiseen. Se positiivinen puoli asiassa oli kuitenkin, että vaikutukset työllistämiseen saatiin yhteisesti järjestöjen kanssa sovittua.

No miksi vain välirauha? Asiat ovat siirtyneet käytännön tasolle eli konkreettisten lomautuspäivien päättämiseen. Mitä siitä seuraa, jää nähtäväksi.  Sellaista liikehdintää kuitenkin on erään järjestön ja jäsenten taholta ollut, että lomautuspäätöksiin puututaan ja tehdään niistä oikaisuvaatimuksia. Tällä työllistetään virkamiehiä ja luottamushenkilöelimiä ja kenties muitakin.

Unto Lehtonen

Unto Lehtonen

Säästöasia on saanut suhteettoman merkityksen. Kaupungin säästövaatimus (viiden päivän palkka) – ja tavoite on minimaalinen verrattaessa moniin muihin kuntiin. Niissä puhutaan paljon pidemmistä lomautuksista ja irtisanomisista, puhumattakaan yksityisen puolen lähes jokapäiväisistä neuvotteluista väen vähentämiseksi.

Olemmeko tuudittautuneet siihen, ettei meitä maailman myrskyt koske. Muualla pauhatkoon, meillä ei.

Oulun kaupungin tuore henkilöstöohjelma, joka nimettiin kaupungin arvojen mukaisesti sanoilla rohkea, reilu ja vastuullinen, odottaa käytännön toteutusta.  Sen teemat hyvä johtaminen, osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi  ja henkilöstön ohjaaminen hallinnollisesta työstä asiakaspalveluun ovat haastavia.  Ja tähän vielä lisäyksenä se, ettei henkilöstön määrä kasva. Koossa on siis mittava paketti, joka ei saa jäädä kauniiksi sanoiksi. Se edellyttää sekä keskitetysti että palvelualuetasolla ensisijaisten kehittämiskohteiden valintaa ja niiden käytäntöön työstämistä.

Pohjoisen keväällä ja alkukesällä on yksi ylivertainen asia verrattuna maan syrjäisempään kolkkaan eli eteläiseen Suomeen. Se on valo. Se on jotakin hämmästyttävän hienoa. Ja kun nyt on tullut kosteutta ja lämpöä, niin tuore vihreys puhkeaa käsittämättömän nopeasti. Nautitaan tästä reilusti.  Tässä ei tarvitse säästellä.

Unto Lehtonen, henkilöstöjohtaja

Ei muuten kuulu mulle

Heräsin taas nykyaikaiseen ”ei muuten kuulu mulle” –todellisuuteen, kun kuuntelin sairaalassa  kahden iäkkäämmän rouvan keskustelua. Toisella oli edellisenä päivänä käynyt ostettu siivooja, ”imuroimassa keskeltä lattiaa”, kuten hän asian ilmaisi. Oli kovasti epävarma osaamisesta. Pyynnöistä huolimatta ei siivooja ollut vienyt lähtiessään roskia ulos, mikä tarinaa kertovaa rouvaa sangen suuresti näytti harmittavan.

Toinenkin rouva otti osaa keskusteluun ja kertoi, että juuri samalla lailla oli käynyt hänen sisarelleen, joka ei edes itse päässyt ulos niitä roskia viemään. Oli sanottu, ”ettei kuulu mun työhön”.  Pussit olivat jääneet sisälle asuntoon useaksi vuorokaudeksi.

Pysähdyin oikein ajattelemaan asiaa.  Mikä meitä ihmisiä vaivaa nykyään? Välittämisestä pitää tehdä TV-mainos, jotta hoksaisimme kysyä yöpaidassa pakkasessa kulkevalta ikäihmiseltä, että minne hän on menossa. Ei kuulu muuten mulle –asenteeseen törmää yllättävän usein. Ei tarvitse mennä kuin työpaikkojen kahvihuoneisiin, jossa taatusti kahvittelee kahdenlaista väkeä – niitä, joiden mielestä yhteistä tilaa ja yleistä siisteyttä hoidetaan yhdessä ja tehdään kaikki mahdollinen yhteiseksi hyväksi ja niitä, joiden mielestä ”ei muuten kuulu mulle”.

Tähän asenteeseen törmää yllättävästi ja aika usein. Sitä esiintyy niin työelämässä kuin myös vapaa-aikana ja taatusti kaikissa ikäryhmissä. On hämmästyttävää, kuinka usein törmää tilanteeseen, jossa vastuun ja mahdollisesti vain kiitoksella palkittava työn voi helposti sysätä jonkun muun niskoille; työkaverin, tuttavan, koulun, tai yhteiskunnan ja kaupungin hoidettavaksi.

Maan johtokin puhuu yhteisöllisyydestä ja sen lisäämisestä. Haikaillaan pienten kyläyhteisöjen perään. Oulun kaupungin strategiassakin on sanottu, että ”Kuntalaisten oma vastuu ja yhteisöllisyys vahvistuu”. Lähtökohtaisesti asioita tehdään yhdessä – se ei pidä sisällään ”ei muuten kuulu mulle” -asennetta.

Minulle Uusi Oulu on myös uudenlaisten toimintatapojen ja toimintakulttuurien mahdollisuus. Jospa kokeiltaisiin yksi vuosi Oulussa niin, että kitketään systemaattisesti itsestämme tuota ”ei muuten kuulu mulle” -asennetta. Viedään se asiakkaan roskapussi, vaikka se ei kuuluisikaan työhöni. Ei tehdäkään työssä tai vapaa-ajalla asioita aina vain pakon edessä eikä vain siksi, että siitä saa kunnon korvauksen. Tai kilautapa kaverille, naapurille, puolitutulle ja kysy, voisitko auttaa jossakin. Tai jututapa sitä yrmeän näköistä ihmistä, joka istuu aamulla sinun vieressäsi bussissa ja ilahduta häntä hymylläsi! Siis teepä kerran viikossa sellainen teko, joka saa hyvän etenemään.

Tehdään hyvää sen hyvän tekemisen johdosta! Se kuuluu meille kaikille!

Pirjo Sirviö
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja

Oulu terveysliikunnan edelläkävijäksi

Oulussa on valmistunut äskettäin valtakunnallisestikin merkittävä uusi avaus, nimittäin terveysliikunnan vaikutusten arviointi ja suunnitelma. Se on tulossa lausunnoille eri palvelualuille lähiaikoina.

Tunnettu tosiasia on, että liiallinen istuminen on terveydelle haitallista. Aikuisväestö istuu 80 prosenttia valveillaoloajastaan. Koululaiset ja opiskelijat istutetaan pulpeteissa tai luentosaleissa tunnista toiseen ja jopa päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan. Palaverit ja kokoukset pidetään istumalihaksia kuormittaen.

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan Oulun peruskoululaisista noin 26 prosenttia harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Saman tutkimuksen mukaan liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on yleistynyt merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna.

Merkittävänä positiivisena seikkana todettakoon, että Oulussa peruskoululaiset harrastavat liikuntaa selkeästi enemmän kuin peruskoululaiset koko maassa keskimäärin.

Mika Penttilä

Mika Penttilä

Kalevan artikkelissa (13.4.2014) kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveys 2011 -tutkimuksesta, jonka mukaan kolmikymppisten sukupolvi paljastui voimakkaasti kahtiajakautuneeksi. On erittäin huonokuntoisia, jolla voi olla ylipainoa sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia ja toisaalta hyväkuntoisia. Artikkelin mukaan ensimmäistä kertaa Suomessa on ikäluokka, joka ei ole kasvanut aikaisempia sukupolvia terveemmäksi.

Liikkelle, liikkeelle

Oulussa liikunnan edistämiseen on tartuttu muun ohella Liikkuva koulu ja Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeilla. Molemmissa hankkeissa tavoitteena on liikunnallistaa päiväkoti- tai koulupäivää erilaisin toiminnallisin menetelmin.

Koululaisliikunta ja -kilpailutoiminta, erilaiset kerhot ja toimintapäivät ovat keinoja tuoda liikunta myös niiden lasten ulottuville, joille urheiluseura ei ole vaihtoehto.

Nuorille liikuntapalvelut järjestävät matalan kynnyksen Action liikuntaa.  Mopo-hankkeella pureudutaan erityisesti nuorten miesten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen hyödyntäen nuorille tuttuja teknologioita. Nuoresta mittaa hankkeella ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja aktivoidaan nuoria omaehtoisen terveyden edistämiseen ja elämänhallintaan.

Kaiken kaikkiaan hyvinvoinnin ylläpidossa ja lisäämisessä korostuu oma vastuu. Kaavoituksella, erilaisilla palveluilla ja toiminnoilla luodaan olosuhteita, mutta viime kädessä kukin päättää itse, kuinka paljon liikkuu taikka kuinka terveellistä elämäntapaa ylläpitää.

Oma valintani on ollut liikunnan lisääminen. Muutama vuosi sitten havahduin saavuttaessani neljänkympin rajapyykin, että paino oli noussut ja liikkuminen jäänyt satunnaiseksi. Siinä kohdin päätin, että nyt on aika ottaa uusi suunta.

Liikunnasta on tullut osa jokapäiväistä elämää – muutama maraton on tullut juostua, pitkät hiihto- ja maantiepyörämatkat kuuluvat kuntosalin lisäksi osaksi arkea. Ravintopuolella on vielä paljon parannettavaa, mutta eteenpäin tältäkin osin on menty.

Kunhan irtokivet saadaan lakaistua, voidaan siirtyä maantiepyöräilyn puolelle. Pyörä- ja maantiet ovat oivallisia liikuntapaikkoja. Kainona toivomuksena esitän autoilijoille, että huomioisitte meidät pyöräilijät jättämällä riittävän välin ohittaessanne (kansainvälisen käsimerkin näyttelijät ym. ovat oma lukunsa – emmeköhän Suomessa mahdu samoille teille, kun tämä onnistuu huomattavasti tiheämminkin asutuissa maissa) ja tienpitäjälle, että tehdään ne täristysurat keskiviivalle, ei maantien reunaan.

Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja

Kaupungintalo ja Oulu10 monitilatoimistoiksi?

Kaupungin johto muutoksen kärjessä

Monitilatyöympäristössä on kuhunkin työtehtävään soveltuvia tiloja. Uusi työympäristö ja uudet työtavat lisäävät työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia. Totuttelun jälkeen aiempaa tiiviimpi kontakti työtovereihin on pelkästään myönteinen asia. Huoli työrauhasta on oikeutettu, mutta esimerkiksi erilaisilla työskentelytiloilla työrauha saadaan varmistettua.

Monitilatoimisto

Hahmotelma monitilatoimistosta (Workspace Oy). Klikkaa kuva suuremmaksi

Muutos on mahdollisuus

Työelämä on muuttunut niin, että omiin koppeihin sulkeutuminen ei enää oikein käy. Jo tänä päivänä suuri osa hallinnon väestä työskentelee enimmäkseen ihan muualla kuin omassa työpisteessään. Kokoukset, palaverit ja työmatkat jättävät esimerkiksi johdon työtilat ainakin 90-prosenttisesti tyhjilleen. Meillä ei ole siihen varaa.

Monitilatoimistossa kuhunkin työtehtävään on optimaaliset tilat: hiljaiseen työskentelyyn ja puheluihin, palavereihin ja neuvotteluihin, vuorovaikutteiseen ja niin edelleen. Osalla työntekijöistä työpiste voi olla kiinteä, osalla ei ole osoitettua työpistettä.

Kun emme sulkeudu lokeroihimme, vuorovaikutus toimiston väen kesken kasvaa, asiat sujuvoituvat, sähköposti vähenee ja väärinkäsitykset oikaistaan pikaisemmin. Monitilatyöympäristön etuja ovat myös työn paikka- ja aikasidonnaisuuden vähentyminen sekä uusien työtapojen (esimerkiksi videoneuvottelujen) myötä tapahtuva uusien työvälineiden käyttöönotto. Näiden tekijöiden myötä työn tekemisen mielekkyys ja henkilöstön hyvinvointi kasvavat. Hallinnon toiminta tehostuu ja kustannussäästöjä saadaan myös tilavuokrista.

Monitilatyöympäristöön liittyvistä haasteista merkittävin lienee henkilöstön sitoutuminen muutokseen: miten henkilöstö saadaan vakuuttumaan uudistuksen myönteisyydestä. Haasteena on myös kaupungin taloustilanne, joka asettaa rajoituksia tilojen muutostöille.

Kohtaamisia nokikkain ja etänä

Vuorovaikutteisuus on tulevaisuudenkin työssä tärkeää, jopa tärkeämpää kuin nykyisin. Joskus on välttämätöntä kommunikoida nokikkain kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta on myös totuttava käyttämään monipuolisesti eri  kommunikaatiovälineitä. Vähitellen voimme hoitaa osan hitaasta ja raskaasta sähköpostiviestinnästä tehokkaampien välineiden kautta. Esimerkiksi Lyncin käyttö on meillä vielä alussa.

Ari Heikkinen

Ari Heikkinen

Kaupungilla on uudet etätyöohjeet, jotka mahdollistavat etätyön aiempaa sujuvammin. Kyse on paljolti esimiehen ja työntekijän yhteisen sävelen löytämisestä, jotta työtehtävät hoituvat ajasta ja paikasta riippumatta. Muutoksessa on muutenkin paljolti kyse esimiestyön onnistumisesta, sillä vanhakantaisen kontrollin sijaan on rakennettava luottamusta. Esimiehen ja työntekijän on yhdessä määritettävä työlle asetettavat tavoitteet ja yhdessä niitä sitten myös seurataan ja arvioidaan: kehityskeskustelujen merkitys nousee arvoon arvaamattomaan.

Oulun kaupungin johtoryhmä on näyttänyt monitilatyöympäristöprojektille vihreää valoa. Johtoryhmä käy huhtikuun lopulla läpi tarkennettuja suunnitelmia. Kunnianhimoisimpien aikataulujen mukaan jo vuoden 2015 alussa toteutetaan isoja muutoksia työskentelytavoissa ja tilojenkäytössä. Tämä aikataulu edellyttää päätöksiä jo kevään kuluessa. Muutoksen toteutus aloitetaan kaupungin ylimmästä johdosta ja konsernipalveluista, siis kaupungintalolta ja Oulu10:stä. Jatkossa projekti etenee Ympäristötaloon, hyvinvointipalveluiden ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden hallintoihin sekä liikelaitosten hallintoihin.

Ari Heikkinen, Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Aiheet:Kaupungin johto Avainsanat:,