Ei muuten kuulu mulle

Heräsin taas nykyaikaiseen ”ei muuten kuulu mulle” –todellisuuteen, kun kuuntelin sairaalassa  kahden iäkkäämmän rouvan keskustelua. Toisella oli edellisenä päivänä käynyt ostettu siivooja, ”imuroimassa keskeltä lattiaa”, kuten hän asian ilmaisi. Oli kovasti epävarma osaamisesta. Pyynnöistä huolimatta ei siivooja ollut vienyt lähtiessään roskia ulos, mikä tarinaa kertovaa rouvaa sangen suuresti näytti harmittavan.

Toinenkin rouva otti osaa keskusteluun ja kertoi, että juuri samalla lailla oli käynyt hänen sisarelleen, joka ei edes itse päässyt ulos niitä roskia viemään. Oli sanottu, ”ettei kuulu mun työhön”.  Pussit olivat jääneet sisälle asuntoon useaksi vuorokaudeksi.

Pysähdyin oikein ajattelemaan asiaa.  Mikä meitä ihmisiä vaivaa nykyään? Välittämisestä pitää tehdä TV-mainos, jotta hoksaisimme kysyä yöpaidassa pakkasessa kulkevalta ikäihmiseltä, että minne hän on menossa. Ei kuulu muuten mulle –asenteeseen törmää yllättävän usein. Ei tarvitse mennä kuin työpaikkojen kahvihuoneisiin, jossa taatusti kahvittelee kahdenlaista väkeä – niitä, joiden mielestä yhteistä tilaa ja yleistä siisteyttä hoidetaan yhdessä ja tehdään kaikki mahdollinen yhteiseksi hyväksi ja niitä, joiden mielestä ”ei muuten kuulu mulle”.

Tähän asenteeseen törmää yllättävästi ja aika usein. Sitä esiintyy niin työelämässä kuin myös vapaa-aikana ja taatusti kaikissa ikäryhmissä. On hämmästyttävää, kuinka usein törmää tilanteeseen, jossa vastuun ja mahdollisesti vain kiitoksella palkittava työn voi helposti sysätä jonkun muun niskoille; työkaverin, tuttavan, koulun, tai yhteiskunnan ja kaupungin hoidettavaksi.

Maan johtokin puhuu yhteisöllisyydestä ja sen lisäämisestä. Haikaillaan pienten kyläyhteisöjen perään. Oulun kaupungin strategiassakin on sanottu, että ”Kuntalaisten oma vastuu ja yhteisöllisyys vahvistuu”. Lähtökohtaisesti asioita tehdään yhdessä – se ei pidä sisällään ”ei muuten kuulu mulle” -asennetta.

Minulle Uusi Oulu on myös uudenlaisten toimintatapojen ja toimintakulttuurien mahdollisuus. Jospa kokeiltaisiin yksi vuosi Oulussa niin, että kitketään systemaattisesti itsestämme tuota ”ei muuten kuulu mulle” -asennetta. Viedään se asiakkaan roskapussi, vaikka se ei kuuluisikaan työhöni. Ei tehdäkään työssä tai vapaa-ajalla asioita aina vain pakon edessä eikä vain siksi, että siitä saa kunnon korvauksen. Tai kilautapa kaverille, naapurille, puolitutulle ja kysy, voisitko auttaa jossakin. Tai jututapa sitä yrmeän näköistä ihmistä, joka istuu aamulla sinun vieressäsi bussissa ja ilahduta häntä hymylläsi! Siis teepä kerran viikossa sellainen teko, joka saa hyvän etenemään.

Tehdään hyvää sen hyvän tekemisen johdosta! Se kuuluu meille kaikille!

Pirjo Sirviö
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja

Oulu terveysliikunnan edelläkävijäksi

Oulussa on valmistunut äskettäin valtakunnallisestikin merkittävä uusi avaus, nimittäin terveysliikunnan vaikutusten arviointi ja suunnitelma. Se on tulossa lausunnoille eri palvelualuille lähiaikoina.

Tunnettu tosiasia on, että liiallinen istuminen on terveydelle haitallista. Aikuisväestö istuu 80 prosenttia valveillaoloajastaan. Koululaiset ja opiskelijat istutetaan pulpeteissa tai luentosaleissa tunnista toiseen ja jopa päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan. Palaverit ja kokoukset pidetään istumalihaksia kuormittaen.

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan Oulun peruskoululaisista noin 26 prosenttia harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Saman tutkimuksen mukaan liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on yleistynyt merkittävästi edelliseen kyselyyn verrattuna.

Merkittävänä positiivisena seikkana todettakoon, että Oulussa peruskoululaiset harrastavat liikuntaa selkeästi enemmän kuin peruskoululaiset koko maassa keskimäärin.

Mika Penttilä

Mika Penttilä

Kalevan artikkelissa (13.4.2014) kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveys 2011 -tutkimuksesta, jonka mukaan kolmikymppisten sukupolvi paljastui voimakkaasti kahtiajakautuneeksi. On erittäin huonokuntoisia, jolla voi olla ylipainoa sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia ja toisaalta hyväkuntoisia. Artikkelin mukaan ensimmäistä kertaa Suomessa on ikäluokka, joka ei ole kasvanut aikaisempia sukupolvia terveemmäksi.

Liikkelle, liikkeelle

Oulussa liikunnan edistämiseen on tartuttu muun ohella Liikkuva koulu ja Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeilla. Molemmissa hankkeissa tavoitteena on liikunnallistaa päiväkoti- tai koulupäivää erilaisin toiminnallisin menetelmin.

Koululaisliikunta ja -kilpailutoiminta, erilaiset kerhot ja toimintapäivät ovat keinoja tuoda liikunta myös niiden lasten ulottuville, joille urheiluseura ei ole vaihtoehto.

Nuorille liikuntapalvelut järjestävät matalan kynnyksen Action liikuntaa.  Mopo-hankkeella pureudutaan erityisesti nuorten miesten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen hyödyntäen nuorille tuttuja teknologioita. Nuoresta mittaa hankkeella ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja aktivoidaan nuoria omaehtoisen terveyden edistämiseen ja elämänhallintaan.

Kaiken kaikkiaan hyvinvoinnin ylläpidossa ja lisäämisessä korostuu oma vastuu. Kaavoituksella, erilaisilla palveluilla ja toiminnoilla luodaan olosuhteita, mutta viime kädessä kukin päättää itse, kuinka paljon liikkuu taikka kuinka terveellistä elämäntapaa ylläpitää.

Oma valintani on ollut liikunnan lisääminen. Muutama vuosi sitten havahduin saavuttaessani neljänkympin rajapyykin, että paino oli noussut ja liikkuminen jäänyt satunnaiseksi. Siinä kohdin päätin, että nyt on aika ottaa uusi suunta.

Liikunnasta on tullut osa jokapäiväistä elämää – muutama maraton on tullut juostua, pitkät hiihto- ja maantiepyörämatkat kuuluvat kuntosalin lisäksi osaksi arkea. Ravintopuolella on vielä paljon parannettavaa, mutta eteenpäin tältäkin osin on menty.

Kunhan irtokivet saadaan lakaistua, voidaan siirtyä maantiepyöräilyn puolelle. Pyörä- ja maantiet ovat oivallisia liikuntapaikkoja. Kainona toivomuksena esitän autoilijoille, että huomioisitte meidät pyöräilijät jättämällä riittävän välin ohittaessanne (kansainvälisen käsimerkin näyttelijät ym. ovat oma lukunsa – emmeköhän Suomessa mahdu samoille teille, kun tämä onnistuu huomattavasti tiheämminkin asutuissa maissa) ja tienpitäjälle, että tehdään ne täristysurat keskiviivalle, ei maantien reunaan.

Mika Penttilä
sivistys- ja kulttuurijohtaja

Kaupungintalo ja Oulu10 monitilatoimistoiksi?

Kaupungin johto muutoksen kärjessä

Monitilatyöympäristössä on kuhunkin työtehtävään soveltuvia tiloja. Uusi työympäristö ja uudet työtavat lisäävät työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia. Totuttelun jälkeen aiempaa tiiviimpi kontakti työtovereihin on pelkästään myönteinen asia. Huoli työrauhasta on oikeutettu, mutta esimerkiksi erilaisilla työskentelytiloilla työrauha saadaan varmistettua.

Monitilatoimisto

Hahmotelma monitilatoimistosta (Workspace Oy). Klikkaa kuva suuremmaksi

Muutos on mahdollisuus

Työelämä on muuttunut niin, että omiin koppeihin sulkeutuminen ei enää oikein käy. Jo tänä päivänä suuri osa hallinnon väestä työskentelee enimmäkseen ihan muualla kuin omassa työpisteessään. Kokoukset, palaverit ja työmatkat jättävät esimerkiksi johdon työtilat ainakin 90-prosenttisesti tyhjilleen. Meillä ei ole siihen varaa.

Monitilatoimistossa kuhunkin työtehtävään on optimaaliset tilat: hiljaiseen työskentelyyn ja puheluihin, palavereihin ja neuvotteluihin, vuorovaikutteiseen ja niin edelleen. Osalla työntekijöistä työpiste voi olla kiinteä, osalla ei ole osoitettua työpistettä.

Kun emme sulkeudu lokeroihimme, vuorovaikutus toimiston väen kesken kasvaa, asiat sujuvoituvat, sähköposti vähenee ja väärinkäsitykset oikaistaan pikaisemmin. Monitilatyöympäristön etuja ovat myös työn paikka- ja aikasidonnaisuuden vähentyminen sekä uusien työtapojen (esimerkiksi videoneuvottelujen) myötä tapahtuva uusien työvälineiden käyttöönotto. Näiden tekijöiden myötä työn tekemisen mielekkyys ja henkilöstön hyvinvointi kasvavat. Hallinnon toiminta tehostuu ja kustannussäästöjä saadaan myös tilavuokrista.

Monitilatyöympäristöön liittyvistä haasteista merkittävin lienee henkilöstön sitoutuminen muutokseen: miten henkilöstö saadaan vakuuttumaan uudistuksen myönteisyydestä. Haasteena on myös kaupungin taloustilanne, joka asettaa rajoituksia tilojen muutostöille.

Kohtaamisia nokikkain ja etänä

Vuorovaikutteisuus on tulevaisuudenkin työssä tärkeää, jopa tärkeämpää kuin nykyisin. Joskus on välttämätöntä kommunikoida nokikkain kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta on myös totuttava käyttämään monipuolisesti eri  kommunikaatiovälineitä. Vähitellen voimme hoitaa osan hitaasta ja raskaasta sähköpostiviestinnästä tehokkaampien välineiden kautta. Esimerkiksi Lyncin käyttö on meillä vielä alussa.

Ari Heikkinen

Ari Heikkinen

Kaupungilla on uudet etätyöohjeet, jotka mahdollistavat etätyön aiempaa sujuvammin. Kyse on paljolti esimiehen ja työntekijän yhteisen sävelen löytämisestä, jotta työtehtävät hoituvat ajasta ja paikasta riippumatta. Muutoksessa on muutenkin paljolti kyse esimiestyön onnistumisesta, sillä vanhakantaisen kontrollin sijaan on rakennettava luottamusta. Esimiehen ja työntekijän on yhdessä määritettävä työlle asetettavat tavoitteet ja yhdessä niitä sitten myös seurataan ja arvioidaan: kehityskeskustelujen merkitys nousee arvoon arvaamattomaan.

Oulun kaupungin johtoryhmä on näyttänyt monitilatyöympäristöprojektille vihreää valoa. Johtoryhmä käy huhtikuun lopulla läpi tarkennettuja suunnitelmia. Kunnianhimoisimpien aikataulujen mukaan jo vuoden 2015 alussa toteutetaan isoja muutoksia työskentelytavoissa ja tilojenkäytössä. Tämä aikataulu edellyttää päätöksiä jo kevään kuluessa. Muutoksen toteutus aloitetaan kaupungin ylimmästä johdosta ja konsernipalveluista, siis kaupungintalolta ja Oulu10:stä. Jatkossa projekti etenee Ympäristötaloon, hyvinvointipalveluiden ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden hallintoihin sekä liikelaitosten hallintoihin.

Ari Heikkinen, Konsernipalvelujen hallintojohtaja

Aiheet:Kaupungin johto Avainsanat:,

Oulun raadit toista kertaa

Oululaisilla on ollut nyt toista kertaa mahdollisuus osallistua vuorovaikutteisiin Oulun raateihin.

Oulun raati 26.3.2014

Oulun raadissa 26.3. viittomakielinen tulkkaus

Tänä vuonna raadit ovat keskittyneet sivistys – ja kulttuuripalveluihin. Oulun kaupungissa on käynnissä palvelumallin kehittäminen ja palveluverkkotyö, jotka tavoittelevat asiakaslähtöisiä palveluita kuntalaisille.  Palveluiden järjestämisellä toteutetaan kaupunkistrategiaa ja edistetään kuntalaisen hyvinvointia.

Oulun kaupunki haluaa vahvistaa kuntalaisten osallisuutta  ja ottaa huomioon kuntalaisten kokemusasiantuntijuuden palveluiden suunnittelussa. Palveluiden järjestäminen vaikuttaa monella sektorilla, siksi laaja-alaiset sivistys- ja kulttuuripalvelut ovat Oulu raatien aiheena.

Oulun raadeissa on keskusteltu tulevaisuuden palveluista: millaisia ovat päiväkodit, koulut, nuorisotalot, kirjastot ja liikuntapaikat. Raatien johtopäätökset kirjataan ylös ja toimitetaan päätöksenteon tueksi.  Raadeilla on siis todellista vaikuttavuutta.

Oulun raadit ovat yksi osa kuntalaislähtöisyyden lisäämistä ja kuntalaisen aseman vahvistamista palveluiden suunnittelussa.  Palveluiden kehittämisessä korostuvat käyttäjädemokratia, ennakoivat palvelut ja asukkaiden omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Tiukassakaan taloustilanteessa asukkaiden hyvinvoinnista ja elämisen laadusta ei tule tinkiä. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että lähipalvelut turvataan jatkossakin.

Viiden kunnan yhdistysmissopimus asetti tavoitteeksi alueeltaan moni-ilmeisen, viihtyisän ja houkuttelevan  verkostokaupungin. Siksi onkin tärkeää, että oululaiset ovat mukana rakentamassa meille parasta kaupunkia.

Tänään ehtii vielä osallistumaan Oulun raatiin kaupungintalolla. Videokoosteita raadeista ja lisätietoa löytyy raatien nettisivulta.

Riikka Moilanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Vahingosta viisastumisen talkoot

Kunta on meistä kuntalaisista tehty, meidän tarvitsemiemme palveluiden tuottamiseksi. Puhdasta vettä tulee hanasta, kirjastot ja kulttuurilaitokset tarjoavat elämyksiä, bussit kulkevat, tiet ja liikuntapaikat pidetään kunnossa, sairaat saavat hoitoa ja uusi polvi opetusta. Koko systeemi pyörii veronmaksajien yhteisellä rahoituksella.

Talouden taantuma on heittänyt kapuloitaan hyvin toimivan systeemin rattaisiin, äkkiä eivät rahat enää riitäkään kaikkeen tarpeelliseen. On otettu velkaa ja etsitty keinoja saada kustannukset kuriin. Palveluiden leikkaaminen osuu usein niihin, jotka ovat niistä kipeimmin riippuvaisia.

Voisiko säästöjä syntyä ilman, että se tekee kipeää? Kuntalehden mukaan kuntien työntekijöille tapahtui vuonna 2012 26 000 työtapaturmaa, joiden suorat kustannukset olivat 67 miljoonaa euroa ja välilliset kustannukset 250 miljoonaa. Tuskin kuntatyöntekijät ovat sen tapaturma-alttiimpia kuin muutkaan työssäkäyvät. Tapaturmia torjumalla voitaisiin sekä säästää rahaa että välttää inhimillistä kärsimystä.

Itselleni sattui työtapaturma pari vuotta sitten: vesilätäkkö toimiston eteisen lattialla lennätti ilmaan, ensimmäisenä maahan osunut peukalo revähti liitoksistaan. Sekunnin virheliikkeestä seurasi leikkaus ja kuuden viikon sairausloma. Työnantajalle kustannukset olivat suuret, yksikätinen elämä särkyineen ja rajoitteineen oli kurjaa. ja niin turhanaikaista: kunnon kuramatto eteisessä olisi imaissut kengistä ja sateenvarjoista valuneet vedet sisuksiinsa.

Ihmisen oppii virheistään, vahingosta viisastuu. Jos nämä sanonnat pitävät paikkansa, on meillä loistavat mahdollisuudet pistää pystyyn vahingosta viisastumisen talkoot ja ryhtyä oikein tosissamme keksimään keinoja tapaturmien, kaatumisten ja muiden joutavien onnettomuuksien estämiseen. Voimavarat voitaisiin sitten käyttää oikeasti tarpeellisiin ja välttämättömiin asioihin, jotka kuntalaisten hyvinvointia edistävät.

Piia Rantala-Korhonen, apulaiskaupunginjohtaja

Hyvinvointia verkossa

Sinikka Salo

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo

Helmikuun lopussa Barcelona huokui orastavaa kevättä. Tuhannet ammattilaiset ympäri maapallon matkasivat sinne maailman suurimpaan mobiilialan Mobile World 2014 -kongressiin.

Ensimmäistä kertaa historiassaan tapahtumassa oli myös oma osakokonaisuutensa terveydelle ja hyvinvoinnille. Sain kunnian olla heti avausosiossa kertomassa oululaisesta osaamisesta – oululaiset sähköiset hyvinvointipalvelut ovat maailman eturintamassa.

Erityisesti sähköinen omahoitoalustamme ja sen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat lajissaan harvinaisuus. Tavalliset kansalaiset suuressa osassa maailmaa voivat vain haaveilla mahdollisuudesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kroonisten sairauksien hallintaan sähköisten omahoitopalveluitten avulla.

Oululaisille se on arkipäivää. Erityisesti huikeasti lisääntyvät käyttäjämäärämme herättivät huomiota. Puhumattakaan siitä, että yli 65-vuotiaat ovat innokkaimpia omahoitopalveluittemme käyttäjiä. Hyvä me oululaiset!

Osaammeko kuitenkaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla tätä ainutlaatuista palveluamme, jonka saamme käyttöömme ilman erillistä maksua. Joko sinä olet kirjautunut käyttäjäksi? Oletko jo ottanut käyttöön hyvinvointisi arviointityökalut, liikunta- ja ravintopäiväkirjat, itsehoito-ohjeet?

Yritätkö varata aikaa terveydenhuollon ammattilaiselle juuri silloin, kun kaikki muutkin roikkuvat langoilla vai teetkö sen omahoitoalustan kautta mihin vuorokauden aikaan tahansa? Murehditko epätietoisuudessa laboratoriokokeittesi tuloksia vai tarkistatko ne heti seuraavana päivänä jälkeen omahoitopalvelusta?

Kehitämme koko ajan palvelua. Tulevaisuuden omahoitopalveluissamme liikunnan, terveellisten elintapojen ja hyvän mielen edistämisen uusiin ratkaisuihin on vain mielikuvitus rajana. Tärkeää on myös yhteisöllisyys. Sähköisten terveys- ja hyvinvointipalveluitten kehittäminen tuo oululaisille parempaa terveyttä ja hyvinvointia. Samalla se luo myös uusia työpaikkoja hyvinvointialan yrityksiimme.

Tsekkaa heti www.oulunomahoito.fi

Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja

Kevät virittää keskustelun

Matti Matinheikki

Matti Matinheikki

Kevät tekee sen aina, vai mitä? Tuntuu, että meistä jokainen saa uutta virtaa auringon ilmestyessä talven pimeän jälkeen. Keväällä myös kuntalaiskeskustelu käynnistyy yleensä aivan uusilla kierroksilla. Sama näkyy muuten paikallisessa mediassakin.

Mutta mitkä aiheet nousevat pinnalle? Itse en usko, että pelkästään kuntalaisten palvelut tai niiden taso. Melkoinen määrä oululaisista haluaa kuitenkin kaikesta huolimatta myös haaveilla tulevaisuudesta, ei ainoastaan miettiä päivän ongelmia.

Keväällä keskusteluun toivottavasti nousee: Mihin Oulussa saa tehdä korkeaa rakentamista? Millainen tapahtumapaikka Kuusisaaresta voitaisiin luoda? Miten kaupunki rakentuu asemanseudulle matkakeskuksen ympärille? Raitiovaunuista nyt puhumattakaan.

Ja tietenkin kesäkatu: Ollako vai eikö olla? Siis onko valokate vai lasikate kauppakeskuksen kesäkadulla. Suurimmalle osalle meistä matti meikäläisistä keskustelussa on ollut kohtuullisen paljon poruja ja vähän villoja. Paljon valoa sen läpi tulee joka tapauksessa.

Kaupunkikulttuuri käsitteenä on pop. Kunkin kahvipöydässä, oli se sitten kotona tai työpaikalla, niin on hyvä muistaa, että kaupunkikulttuuri syntyy viime kädessä yhteisön, kuntalaisten, toiminnasta ja tapahtumista kaupunkirakenteessa. Joten kaupunkiympäristön ja –rakenteen kehittyminen ei ole pikkujuttu. Eikö meidän olisi taas aika laatia arkkitehtuuripoliittinen ohjelma huomioiden yhteisöllisyys. Kuntalaisten aktiivisuus ja ennen kaikkea mahdollisuus vaikuttaa kaupunkimme yleisilmeeseen on nyt todella kouriin tuntuvaa.

Joten jos olette katsoneet vain kengän kärkiä, kannattaa nostaa katse ylös. Oulussa tapahtuu nyt paljon.

Matti Matinheikki, apulaiskaupunginjohtaja

Blogi tuo päättäjän kuntalaisen lähelle

Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Oulun kaupungin johto on päättänyt alkaa kirjoittaa viikoittain ilmestyvää blogia, jonka tavoitteena on tehdä kaupungin viestinnästä persoonallisempaa. Mukana blogipiirissä on itseni lisäksi apulaiskaupunginjohtajat, toimialojen johtajat, konsernipalveluiden johto sekä BusinessOulun johtaja. Luottamushenkilöjohdosta mukana ovat valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat ja päätoimialojen lautakuntien puheenjohtajat. Kirjoittamassa on siis kattava ryhmä päätöksentekijöitä.

Mielestäni on hieno asia, että kaupungin johto voi bloggaamalla tuoda itseään lähemmäksi oululaisia. Johdon työ on kuntalaisia varten ja blogin kautta jokainen voi tuoda omaa työtään ja keskeisiä asioita helposti esille.  Tämän blogin avulla yritämme kertoa, mitä päivittäinen työmme käytännössä on.

Oulu on Euroopan nuorin kaupunki, eikä se voi jäädä jälkeen kehityksessä. Siksi toivonkin, että blogi tavoittaa myös nuoret esimerkiksi sosiaalisen median kautta ja on osaltaan herättämässä kiinnostusta päätöksentekoon ja kaupungin toimintaan.

Matti Pennanen, kaupunginjohtaja

Aiheet:, Kaupungin johto Avainsanat:

Yhteistyöllä hyvä tulee!

Ehdotus Oulun uudeksi palvelumalliksi julkistettiin helmikuun alussa. Palvelumalli 2020 –esitys on pohjapaperi, jonka avulla herätellään myös laajan kuntalaiskeskustelua. Millaisia palveluita oululaiset tarvitsevat vuonna 2020? Missä palveluita pitäisi järjestää? Onko jokin palvelumuoto tullut ajan saatossa jopa täysin tarpeettomaksi? Onko kaikkien tarpeet otettu suunnitelmassa huomioon? Voisiko joistain asioista huolehtia yritys tai yhdistys? Holhotaanko kuntalaisia liikaa vai pitäisikö jokaisen kantaa suurempi vastuu itsestään ja läheisistään? Kuka huolehtii heikoista ja hiljaisista?

Kirjastot ovat suomalaisten rakkain kulttuuripalvelu. Kirjaston palvelupisteistä on pohjapaperissa useita erilaisia vaihtoehtoja. Esitykset lähikirjastojen määrän vähentämisestä ovat heti tuoreeltaan herättäneet vastustusta. Lähikirjasto on usein alueella se julkinen tila, jossa kaikenikäiset kuntalaiset kohtaavat toisiaan ja johon on matala kynnys mennä. Voisiko tulevaisuudessa yhdistää asukastuvan ja lähikirjaston toimintoja saman katon alle, ehkä alueen lähikoulun tiloissa? Sopisiko terveyskioski mukaan monitoimimalliin?

Oulu on vanha kaupunki, mutta kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi, ei myöskään sen palveluverkko. Uudet asuinalueet tarvitsevat lapsiperheiden palveluita, joiden kysyntä laskee ensimmäisen sukupolven lasten aikuistumisen myötä ja palveluita tarvitaankin ikääntyville asukkaille. Palveluiden järjestäminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan vaatii jatkuvaa suunnittelua ja muutoksia. Toisaalla tiloja voi olla liikaa ja toisaalla liian vähän, tällöin toimivat joukkoliikenneyhteydet voivat olla ratkaisun avain.

Kuntalaiset kutsutaan kevään aikana kansankäräjille kertomaan omia näkemyksiään palveluista. Sivistys- ja kulttuuripalvelut järjestää niiden lisäksi tilaisuuksia asukkaille ja asiakkaille kirjastoissa ja nuorisotiloissa, tilaisuuksista tiedotetaan paikan päällä ja kaupungin verkkosivuilla. Nyt on oikea hetki heittää mukaan yhteiseen pohdintaan omat ideansa! Jokainen kuntalainen on paras oman elämänsä asiantuntija, yhteistyöllä saamme päivitettyä palvelut tulevaisuuden tarpeita varten, yhteisiä euroja tarkasti vaalien.

Piia Rantala-Korhonen

Aiheet:Oulun palvelumalli 2020 Avainsanat:

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo: Oulun palvelumalli 2020

Oulun palvelumalli 2020 vaihtoehtoja esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisesti 15.1.2013. Kaupungintalon valtuustosali pullisteli innokkaita kuulijoita. Tietokoneet oli viritetty nettilähetykseen niin asukastuvilla kuin kodeissa ja työpaikoilla. Kaupunginvaltuutettujen lisäksi esitystä sai seurata kuka tahansa nettilähetyksen kautta. Kaupunginjohtajan johdolla virkamieskavalkadi esitteli perusteita ja faktoja palveluiden uudistamisen tarpeelle. Talous ja palvelut on oltava tasapainossa. Palvelut ovat oikea-aikaisia ja tarpeen mukaisia. Viimein seinälle tykitettiin kauan odotetut vaihtoehtoiset mallit. Kolme tärkeintä yhteistä periaatetta ovat 1) Helppo yhteydensaanti ja toimiva palveluohjaus. 2) Matalan kynnyksen palvelut lähellä arjen ympäristöjä. 3) Kuntalaiset aktiivisti mukana palvelujen kehittämisessä.

Kalvosulkeisia katkaisivat mukavat piirrosanimaatiot, jotka herättelivät pohtimaan millaisia palveluita tarvitsemme Oulussa. Tilaisuuden ajan kuuntelijat saivat lähettää kysymyksiä ja kommentteja viestiseinälle. Kansalaisille on avattu myös keskustelumahdollisuus otakantaa.fi- sivustolla ja keskustelua voi käydä myös Facebook-sivuillamme.

Palvelumallin valmistelijana olin tyytyväinen palautteeseen, jota tuoreeltaan saimme valtuutetuilta. Myös henkilöstöltä on tullut positiivista viestiä uudenlaisesta reaaliaikaisesta viestinnästä. Keskustelu on alkanut vilkkaasti otakantaa sivustolla. Toimittajat osaavat kertoa hyvin kansankielellä monimutkaisia asioita. Jutut mediassa ovat olleet voittopuoleisesti selkeitä ja tuoneet hyvää tietoa lukijoille ja kuulijoille.

Oulun tulevaisuuden palveluja rakennetaan yhdessä. Nyt on aika vaikuttaa. Päättäjät tekevät linjauksia tämän kevään aikana. Tietoa löytyy http://www.ouka.fi/palvelumalli2020

Aiheet:Oulun palvelumalli 2020 Avainsanat: