Oulun keskustan kehittämisen lähtökohtina ovat olleet ydinkeskusta, Tori ja Raksila. Kevään kehitystyön tuloksista on syntynyt väliraportti, jonka tuloksista Oulun kaupunki kerää kuntalaisilta kommentteja, arviointeja ja ideoita.
Keskustan kehittämiselle on asetettu tavoitteet, joihin pyritään lähivuosien aikana. Keskustan alueen joukkoliikennettä, puistoalueita, katujen viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä monipuolista kulttuuria pyritään kehittämään määrätietoisesti.
Keskustan ytimen tulevaisuus on kiinni siitä, millä tavalla ydinkeskustan huolto, liikenne ja pysäköinti voidaan järjestää. Tässä yhteydessä puhutaan keskitetystä ja hajautetusta mallista. Valittiinpa mikä malli hyvänsä, kaupungin tavoitteena on autoton ydinkeskusta ja kävelyalueiden lisääminen.
Raksilan alueen kaupan, matkakeskuksen ja liikuntapaikkojen kehittämiseksi on olemassa tällä hetkellä neljä erilaista suunnitelmaa. Kaikkia vaihtoehtoja tutkitaan edelleen. Torialuetta kehitetään ympärivuotisena kaupunkielämän tapahtumapaikkana.
Kirjoita mielipiteesi Oulun keskustan kehittämisen tavoitteista ja suunnitelmaluonnoksien vaihtoehdoista. Vastausaika päättyy pe 30.7.2010.
Kaupunkikeskustan sivut ovat osoitteessa www.ouka.fi/kaupunkikeskusta/ Sivulta löydät väliraportin ja muuta tausta-aineistoa.
Oulun kaupungin tekninen keskus kerää kuntalaisilta kommentteja, ajatuksia ja ideoita Kaukovainion kehittämiseksi.
Mitkä ovat Kaukovainion viihtyisät ja parannettavat paikat? Mitä Kaukovainiolle voi pahimmillaan tapahtua? Mitä pitäisi tehdä? Mitä tavoitteiden toteuttaminen edellyttää? Millaista ympäristöä pitäisi rakentaa?
Kaukovainion sivut ovat osoitteessa www.ouka.fi/tekninen/kaukovainio
Toppilansalmella on pitkät perinteet Oulun pääsatamana, mutta olosuhteiden muuttuessa ja aluskokojen kasvaessa se ei enää jatkossa voi toimia kauppamerenkulun satamana. Toppilan satama siihen tukeutuvine työpaikka-alueineen on tämän myötä vapautumassa uuteen käyttöön. Toppilansalmen ranta-alueet sisältyvät kaupungin keskustaa ympäröiviin työpaikka-alueisiin, jotka osin vajaakäyttöisinä ovat muuttumassa kerrostalovaltaisen asumisen ja palvelujen alueiksi yleiskaavan 2020 mukaisesti. Yleiskaavassa osoitetulle maankäytön muutosvyöhykkeelle on laadittu asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia mm. Välivainoille, Alppilaan sekä Toppilansaaren. Nämä kerrostalovaltaisiksi kaavoitetut uudet asuntoalueet ovat parhaillaan rakenteilla ja valmistuvat ensi vuosikymmenen alkupuolella.
Nykyisin Koskelantien puoleinen osa Länsi-Toppilasta on voimassa olevan asemakaavan mukaan pääosin teollisuus- ja varastotoimintojen alueetta, kun taas salmen puoleinen osa on asemakaavoittamaton. Toppilansaaren asemakaavassa on osoitettu varaus Satamatien jatkeeksi sijoittuvaa uutta siltaa varten, joka yhdistää salmen molemmat puolet toisiinsa sekä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Alueella on säilynyt joukko sataman aikaisia rakennuksia ja rakenteita jotka osaltaan leimaavat maisemaa ja kaupunkikuvaa, mutta nykyisellään vajaassa käytössä oleva alue on ympäristöltään epäyhtenäinen ja keskeneräinen.
Länsi-Toppilan alue tarjoaa kaupunkikeskustan läheisyydessä erinomaiset lähtökohdat nykyisen kaupunkirakenteen tiivistämiseen, arvokkaaksi luokitellun suistoalueen kaupunkikuvalliseen kohentamiseen ja ympäristön toiminnalliseen kehittämiseen sekä korkeatasoiseen kaupunkiasumiseen vesistön äärellä.
Alueelle on laadittu kaavarunko, jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt tarkemmanasteisen jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi kesäkuussa 2006. Kaavarungon mukaisesti Toppilan voimala säilyy nykyisellä paikallaan. Voimalan ympäristövaikutuksista johtuen asuntorakentaminen sijoittuu suurimmalta osaltaan Satamatien eteläpuolelle, kun taas Satamatien ja voimalan välinen alue osoitetaan pääosin liike-, palvelu- ja työpaikkatoiminnoille. Salmen rantavyöhyke varataan yleisille toiminnoille kuten kevyelle liikenteelle, virkistykselle ja veneilylle. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmiksi luokitellut rakennukset esitetään säilytettäväksi. Kaavarungon mukaisella mitoituksella Länsi-Toppilan alueelle sijoittuisi noin 1800 asuntoa ja 3500 asukasta. Aluerajaukset sekä yksityiskohtaisempi käyttötarkoitus ja mitoitus tarkentuvat asemakaavoituksen edetessä. Asemakaavoitukseen yhteydessä alueelle laaditaan myös liikenteen, katujen ja ympäristön yleissuunnitelmat.
Kaavarunkoalueen asemakaavoitus tapahtuu osa-alueittain ja aikataulullisesti vaiheistettuna. Tervahovintien eteläpuolisen osa-alueen asemakaavan muutoksen sekä asemakaavan laatiminen on tullut vireille vuoden 2007 alussa. Vuoden 2007 aikana alueelle on laadittu kaksi hyväksyttyyn kaavarunkoon pohjautuvaa maankäyttövaihtoehtoa, jotka on esitelty tekniselle lautakunnalle lokakuussa. Vaihtoehtoja koskevien vertailutulosten valmistuttua suunnitelma kehitellään asemakaavaluonnokseksi. Asemakaavaluonnos sitä edeltävine maankäyttövaihtoehtoineen ja vertailuineen asetetaan asemakaavan valmisteluaineistona nähtäville alkuvuoden 2008 aikana, jolloin suunnitelmista on mahdollista esittää mielipiteitä. Asemakaavaehdotus valmistuu vuoden 2008 aikana ja tavoitteena on että asemakaava tulee voimaan vuoden 2009 alkupuolella, joten alueen toteutus voinee käynnistyä ensi vuosikymmenen alkupuolella.
Alueelliset (Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Luonto-Liiton Pohjois-Suomen Piiri ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry) luontojärjestöt tekivät loppuvuodesta 2004 esityksen Sanginjoen ulkometsän suojelemiseksi. Kaupungin itäpuolella sijaitseva Sanginjoen ulkometsä on laajuudeltaan n. 2530 ha ja käsittää kokonaisuudessaan kaupungin metsien hoitolohkon III.
Projektin aikana linjataan alueen käytön kannalta keskeiset kysymykset, joita ovat luonnon monimuotoisuus, kuntalaisten virkistysmahdollisuuksien tukeminen sekä metsille asetettavat taloudelliset tavoitteet. Projektin tuloksena valmistuu Sanginjoen ulkometsän hoidon ja käytön yleissuunnitelma, jonka tavoitteet ja niiden saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet integroidaan vuosina 2007 – 2008 päivitettävään Oulun kaupungin metsien hoito- ja käyttösuunnitelmaan.