Kouluverkkoselvityksessä on virheellisesti merkitty Madekosken koulun sivukoulu, eli Heikkilänkankaan koulu omaksi ala-asteekseen (luokat 1-6).
Haluaisimme selventää, että Heikkilänkankaan koulussa on ainoastaan Madekosken peruskoulun alkuopetusluokat 1-2, kun taas Madekosken koululla on luokat 3-6.
Kouluverkkoraportin esitystapa vääristää Suur-Maikkulan alueen kouluverkon tiheyttä.

Kouluverkkoselvityksen väliraportista voi rivien välistä lukea, että Heikkilänkankaan ja Pikkaralan alueen oppilaat ollaan ohjaamassa Maikkulaan perustettavaan
yhtenäisperuskouluun.
Näkisimme että Madekosken ja Heikkilänkankaan alue säilyttää vetovoimansa jatkossakin lapsiperheiden keskuudessa eikä todellisuudessa ole ns. taantuva alue (kouluverkkoselvitys s.9, taulukko kuten mainitussa taulukossa annetaan ymmärtää. Toivoisimme että ottaisitte huomioon Heikkilänkankaan ja Madekosken kasvavan väestömäärän alueen kannalta hyvässä mielessä, eikä alueen oppilaita ohjattaisi jatkossakaan Maikkulaan yhtenäisperuskoulun oppilasmäärää kaunistamaan.

Me Madekosken ja Heikkilänkankaan koti- ja koulutoimikunnan jäsenet, opettajat ja alueen asukkaat haluamme turvata lasten turvallisen koulunkäynnin, hyvinvoinnin, sekä alueemme hyvin toimivan yhteisöllisyyden, johon kuuluu eri toimijoiden (Madekosken ja Heikkilänkankaan koulu, Heikkilänkankaan päiväkoti, Oulujoen seurakunta, Madekosken kylätoimikunta sekä Turkansaaren ulkomuseo) saumaton yhteistyö. Vaadimme että tuttu ja turvallinen opinpolku Heikkilänkankaalta jatkuu edelleen omaan kyläkouluumme Madekoskella.
Emme salli että hyvin toimiva yhteistyömallimme romutetaan.
Isot mammuttikoulut heikentävät lasten turvallisuudentunnetta ja lisäävät yksittäisten oppilaiden syrjäytymistä. Jatkossa tämä tulee pahimmillaan näkymään nuorten alati kasvavana pahoinvointina ja mielenterveysongelmina. Vetoamme jo aikaisemmin Oulun MLL:n opetustoimelle jättämään kannanottoon Heikkilänkankaan säilymiseen Madekosken koulun alkuopetusyksikkönä.

Madekosken ja Heikkilänkankaan koti- ja koulutoimikunnan, sekä alueen asukkaiden puolesta

Elina Seppänen
Madekosken ja Heikkilänkankaan koti- ja koulutoimikunnan puheenjohtaja

Oulun kaupungissa on suunniteltu toteutettavaksi mittavat palvelujen keskittämiset, mikä merkitsee pienten yksiköiden lakkauttamista. Kohteina ovat mm. neuvolat, päiväkodit ja koulut. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täytti 20 vuotta 20.11.2009. Yleissopimus edellyttää, että esimerkiksi kaikissa Oulun kunnallisten päättäjien lapsia koskevissa toimissa, tulee huomioida ensisijaisesti lapsen etu. Tämä voidaan ottaa huomioon asianmukaisesti vain, jos on selvitetty päätösvaihtoehtojen välittömät ja välilliset vaikutukset lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Lapsivaikutusten arviointi tulee olla säännönmukainen osa päätösten valmistelua. Millä tavalla arviointi on huomioitu Oulun kaupungin päätösten valmistelussa? Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kannanotossaan pitänyt tärkeänä, että kunnat järjestävät neuvolapalvelut, sekä koulu- ja opiskelupalvelut valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Jos suosituksista poiketaan, tulee päättäjien esittää kansalaisille arvio päätöksen vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Kannanotossa todetaan, että vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa on lapsiperheiden palveluihin panostaminen, ja ennaltaehkäisevissä palveluissa säästäminen tulee lopulta kunnille kalliiksi.

Palvelujen keskittämisellä haetaan ensisijaisesti taloudellisia etuja. Yksiselitteisiä vertailulaskelmia nykytilan ja tavoitetilan kustannusten välillä ei ole kaupungin taholta esitetty. Päivähoidon osalta asiakasmäärää on vaikea ennustaa, epävarmuustekijöitä on runsaasti. Miksi Maikkulan lapsia täynnä olevat päiväkodit ja toimivat neuvolapalvelut pitää keskittää vielä suurempiin yksiköihin? Vanhemmille palvelujen keskittäminen merkitsee lisäkilometrejä ja lisäkustannuksia, ja lapsille pitempiä päivittäisiä hoitoaikoja. Vanhempien ja lasten kannalta merkittävimpien palvelujen saavutettavuus ja saatavuus heikentyvät. Onko se lasten edunmukaista? Oulun kaupunki lupasi aiempaa laadukkaammat neuvolapalvelut siirtäessään neuvolan Kontinkankaalle. Palvelujen saavutettavuus on kuitenkin kärsinyt. Neuvola on sijoitettu niin, että kulkeminen on vaikeuttanut palvelun saamista huomattavasti. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset tulee huomioida päätöksen teossa.
On kyseenalaista, miksi uudet, siistit ja juuri lapsia ja perheitä varten tehdyt neuvola- ja päiväkotitilat hylätään? Syntyvyys on Maikkulan suuralueella pysynyt tasaisena ja asiakkaita on riittämiin. Maikkulan neuvolan asiakaskuntaa voitaisiin kasvattaa muilla neuvolan lähialueen asiakkailla, jotka ovat joutuneet kulkemaan Kontinkankaalle. Neuvolan tiloihin voidaan suunnitella lasten- ja äitiysneuvolan lisäksi muitakin terveyspalveluita tai keskitettyjä neuvolapalveluita Oulun kaupungin asukkaille. Madekoskelle kaavoitettu asuinalue lisää sekä neuvolan että päiväkodin asiakaskuntaa. Päivähoidon osalta tulisi pohtia esimerkiksi päiväkotien hallinnollista yhdistämistä Maikkulan alueella, jolloin lasten ohjaukseen saadaan mahdollisimman iso osa henkilöstöstä.
Oulun kaupungin arvoissa tulee esille yhteisöllisyys. Neuvola- ja päivähoitopalveluiden keskittäminen eli alueeltamme pois vieminen on ristiriidassa kaupungin arvojen kanssa. Tällä tavalla ei voida taata yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluita alueellamme. Toivomme, että meidän Maikkulalaisten ääni kuuluisi ja se huomioitaisiin asioista päätettäessä.

Kunnioittaen
MLL Maikkulan paikallisyhdistyksen ja Maikkulan suuralueen yhteistyöryhmän puolesta,
Teija Kilpeläinen, MLL Maikkulan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Katja Seppänen, MLL Maikkulan paikallisyhdistyksen sihteeri

Mäntylän yksikön lakkauttamisella saatava taloudellinen säästö jäänee vähäiseksi kaupungin koko budjetti huomioiden. Kouluverkkoselvityksen väliraportin mukaan säästö on v. 2010: 11 000 € ja seuraavana kahtena vuotena: 50 300 €. Mikäli säästö koostuu pelkistä tilavuokrista se koituu ainoastaan opetustoimelle, eikä auta kaupungin yleisissä säästötoimissa. Mikäli tilat siirtyvät opetustoimen muiden yksiköiden käyttöön säästöä ei saavuteta näiltäkään osin. Miksi siis tilat remontoitiin vastikään huomattavalla rahasummalla koulukäyttöön ja muutama vuosi sitten piha-alueiden leikkivälineitä lisättiin ja uusittiin nimenomaan myös esiopetuksen ja alkuopetuksen käyttöön sopiviksi? Miten kaupunki hyödyntää investointeihin kuluneet rahat? Mikäli säästöt koostuvat opetusryhmien suurennetamisesta 1-2-luokilla koostuu säästö lähinnä opettajan/opettajien palkkakustannuksista, niin että esim. mahdollisen määräaikaisena tai tuntiopettajana toimineen opettajan työsuhdetta ei jatkettane.

Kuulemistilaisuudessa Lintulammen koululla 18.1.2010 oli mahdollista kiertää koulun sisätiloja. Koululaisten iltapäivätoimintaan varatut, ahtaat kellaritilat eivät täytä vaatimuksia tiloista, joihin kymmeniä oppilaita mahtuisi valvottuun, turvalliseen ja virikkeelliseen toimintaan jopa viideksi tunniksi koulupäivän jälkeen. Tilaisuudessa ei saatu varmuutta onko Lintulammen koulussa tulevana syksynä kaikilla halukkailla esikoulu- sekä 1-2-luokkien oppilailla mahdollisuus sekä aamu- että iltäpäivätoimintaan klo 6.30-17.00 välisenä aikana. Mäntylässä tämä oli mahdollista. Mikäli sopivia, riittäviä tiloja ei koululta löydy miten käy palvelun tarvitsijoiden? Jos tilat hankitaan muualta lisääntyvät kustannukset sekä lasten turvattomuus matkojen aikana. Jos Lintulammen oppilasmäärä lisääntyy etenkin pienten lasten osalta lisää se myös autoliikennettä koulun ympäristössä, koska vanhemmat pakostakin tuovat ja hakevat pienimpiä autolla. Lisääntynyt liikenne tekee lasten koulumatkoista vaarallisempia ja vaatii uusia ja lapsille turvallisia tiloja autojen paikoitukseen. Oulun kouluverkkoselvityksen mukaan arviossa v. 2020 oppilaiden määristä ja huoneneliöistä oppilaita kohti jäävät Karjasillan alueen oppilaiden tilat oppilasta kohti kaikkein pienimmiksi. On vaikea uskoa, että tilaa olisi siis nytkään ylenmäärin enempää kuin muulla.

Mäntylä-Snellman-päiväkoti ja koulu-yksikkö on valtakunnan tasollakin tunnetuimpia oululaisia kouluja ja päiväkoteja. Tehty työ uhkaa valua hukkaan kun kehityksen mallikohde häviää. Mäntylän yksikössä on tehty erinomaista ja palkittua työtä – vuoden koulu, vuoden opettaja – monellakin saralla: ympäristökasvatus, vuosiluokkiin sitoutumaton ja yhteistoiminnallinen oppiminen, sekä päiväkodin, esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheiden tuki ja tiedon siirtyminen aina yksivuotiaista kakkosluokkalaisiin ja siitä Lintulammen kouluun. On vaikea kuvitella, että tilanteessa, jossa kaikki koululaiset ja osa esikoululaisista olisivat Lintulammella ja osa esikoululaisista ehkä Mäntylässä (esiopetuksen jatkuminenkin siellä jäi hieman epäselväksi) yhteistyö sujuisi yhtä helposti kuin samassa pihapiirissä. Aikuisilla on yhteistyön mahdollisuus sähköpostitse ja puhelimitse. Pieni lapsi ja koululainen on yhteistyössä kun hän leikkii, tutkii, liikkuu, toimii ja on välittömässä vuorovaikutuksessa samassa tilassa toisten lasten kanssa. Yhteistoiminnallisiin ryhmiin on mahdollisuus vain päiväkotilapsilla keskenään ja koululaisilla keskenään. Minne jää siis varhaiskasvatuksessa olevien, esikoululaisten ja koululaisten välinen yhteistyö? Vai jalkautetaanko lapset teille kulkemaan toistensa luo?

Jos Mäntylän koulun lakkauttaminen on pakollista siksi, että Lintulammen koulun lähialueella oppilasmäärä on laskenut (ei Mäntylässä) ja koulutilolla on tyhjäkäyntiä, eikö uuden kouluverkkoselvityksen mukaan samaan koulunkäyntialueeseen kuulu koko Karjasiltä-Kaukovanio-alue. Nykyiselläänkin Lintulammen koulussa on käynyt oppilaita Kaukovainion ja Hiirosen suunnasta. Onko mahdollisuus saada sieltä lisää oppilaita otettu lakkautusmietinnöissä huomioon? Hiirosen voimakas rakentaminen ja lisääntynyt väestö on tuonut sieltä lapsia myös Mäntylään.

Nykyaikaisen näkemyksen mukaan palveluiden suunnittelussa suositaan asiakaslähtöisyyttä. Tässä asiakas on päivähoitoa, esiopetusta, perusopetusta ja aamu- sekä iltapäivätoimintaa tarvitseva lapsi ja hänen huoltajansa, veronmaksaja, kaupunkilainen. Palveluiden suunnittelussa ja uudelleenjärjestelyissä ei ole asiakkaalta, joka sekä verovaroin, että maksuin kustantaa palveluita kysytty millaisia palveluita he tarvitsevat. Mäntylän malli on onnistunut yhdistämään esi- ja alkuopetuksessa asiakkaiden tarvitsemat palvelut samaan paikkaan ja tehnyt lapsen varhaiskasvatus ja alkuopetuspolun toimivaksi. Lapsen voi turvallisin mielin hakea illalla paikasta, jonne on hänet aamulla vienyt.

Kouluverkkoselvityksen liitteessä: Erillisselvitys päivähoidon palveluverkon liittymäpinnoista kouluverkkoon oli Karjasillan alueen yhteenvedossa Mäntylän ja Lintulammen osuus huomattavan suppea siihen nähden mitä vanhemmankin havaitsemana on tehty. Saatiinko työn merkitys näin näyttämään todellista vähäisemmältä muihin aluisiin verrattuna? Vai onko siitä vahingossa jäänyt esim. toiminnassa olleen hankkeen hyödyt mainitsematta? Päivähoidon esityksessä yhteistoiminnan kehittämiseksi mainitaan opetustoimen ja päivähoidon hallinnonalojen mahdollinen yhdentyminen, esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmien toiminnan arviointi ja terävöittäminen, yhtenevä toimintamalli 0-2 luokkien opetussuunnitelmien ja sitä kautta käytäntöjen toteuttamiseen. Tässä kaikessa Mäntylä on toiminut pilottiyksikkönä. Eikö enää olisi syytä jatkaa?

5.

Missä viipyvät tämän alueen yläaste ja muut palvelut (kirjasto, asukastupa, liikuntapaikat etc.)? Terveyspalvelutkin on nyt keskitetty Myllyojalta keskustaan. Mihin Korvensuoralla asuvien verorahat oikein ohjautuvat? Onko niin, että niillä alueilla, joilla asuu valtuutettuja eniten, myös palvelut pelaa parhaiten?

En hyväksy toimivien koulujen lakkauttamista, jos oppilaita riittää ja lakkautuksiin ei ole järkeviä perusteita. Nyt ollaan säästämässä kyllä taas ihan vääristä asioista, kuten opetustoimesta ja terveyspalveluista – päiväkotipalveluista puhumattakaan. Kuinka moni päättäjistä olisi valmis työskentelemään päiväkodissa vaikka yhden tunnin yhdentoista, alle 2 vuotiaan lapsen kanssa? Laki sanoo toista, mutta säästöt ohjaavat toisenlaiseen toimintaan.

Ylipäätään virkamiesten tulee esittää tarkat laskelmat esitettyjen supistusten tuomista säästöistä, mahdollisen korvaavan toiminnan aiheuttamat kustannukset huomioiden. Esimerkiksi, jos vaikkapa Nuottasaaren koulu lakkautetaan, niin mihin sijoitetaan nykyiset ja tulevat koululaiset, millaisia tilaratkaisuja tarvitaan ja mihin hintaan, mitä maksaa kuljetus jne.

Myös olisi tarpeen tiedottaa, miten tosiaan aiotaan hoitaa se “kolikon toinen puoli”