näitä lisää.

Liikenne
- Aseman seutu on juna-ja rautatieliikenteen solmukohta
- Paikallisjunaliikenne aloitettava mahdollisimman nopeasti, aluksi kokeiluna

Oulun Narinkka – pienten ja keskisuurten paikallisten liikkeiden tori
- Oulun ja lähiseudun elintarviketuottajia ja – kauppiaita, käsityöyrittäjiä ja -kauppoja
- Kahvila-ravintola matkustavaisille ja oululaisille

Puurakentaminen
- Hiili sitoutuu puurakennuksiin vuosikymmeniksi jopa vuosisadoiksi
- Oululainen puuarkkitehtuurin ja -rakentamisen asiantuntemus käyttöön ja tunnetuksi
- Nuorisolle koulutus-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksia
- Oulusta puurakentamisen tiedon ja taidon keskus

Marketit ovat riittävän lähellä tavanomaisten kulutustavaroiden hankintaa. Hallituskadulla erikoisliikkeita tarpeen mukaan.

Lopuksi: Suomessa ja maailmalla on yllin kyllin suuria ostoskeskuksia puuhamaineen ja teräs/betoni/lasitorneja – ne eivät anna Oululle mitään uutta eikä Oululla ole mitään syytä mennä mukaan tällaiseen kilpaan.
Maailma tarvitsee uudenlaisia malleja kaupungin ja ympäröivän maaseudun yhteiselämälle.

Elja Herva (ps kirjoitin aiheesta Kalevan Lukijan sivulle 30.10.2009

Kolmen keskustakorttelin rakennusoikeuksia esitettiin lisättäväksi merkittävästi vielä Mali suunnitelmaan nähden. Pitäisi palata takaisin pienempään rakennusoikeusmäärään ja edetä kortteleiden toteuttamisessa vaiheittain. Galleriakortteliin kyllä mahtuisi Sokos tavaratalo ja parkkipaikkoja kellaritiloihin melko paljon. Samat parkkiapaikat palvelisivat ostosreissua muihinkin kortteleihin. Autosaaren pysäköintitalo myös palvelisi samaa kauppakeskusta, ja olisiko siihen mahdollista rakentaa lisäkerroksia.

Mali suunnitelmaan sisältyvää Uusikadun käyttämistä joukkoliikennekatuna Torikadun lisäksi
pitäisi harkita uudelleen, sen verran huonoksi on osoittautunut Torikadun ratkaisu. Uusikadun käyttö laajentaisi keskustan painopistettä Aseman suuntaan. Hallituskadun, Uusikadun ja Pakkahuoneenkadun alle voisi sijoittua lisää parkkipaikkoja. Matkakeskussuunnitelma pitäisi laittaa uusiksi alkuperäisen Raksilan puolelle sijoittuvan matkakeskuksen mukaiseksi. Samalla tulisi pienentää kaupunginpuoleisia rakennusoikeuksia radan ja Rautatienkadun välissä ja suojella muutama vanha rakennus lisää, kivikukko ja punatiilinen toimistorakennus ainakin, ja joitain puurakennuksia. Raksilan puolelle voi kaavoittaa radan läheisyyteen hyvinkin korkeita rakennuksia.

Minusta Rotuaarin ja kentien Kauppurienkadun pätkän lämmittäminen kaukolämmön paluuvedellä jo parantaisi keskustan toimivuutta pitkänä talvikautena, kattaminen ei ole mielestäni järkevä ratkaisu.

Kävelykatualueen laajentaminen Isokadulle minusta riittää tässä vaiheessa. Keskusta on sen verran pieni.

Oulu Kymppiä ja Valvetta varten varattuja velvoiteparkkipaikkoja tulisi sijoittaa kansiparkkiin Torinrantaan hotellin edustalle. Sinne mahtuisi muitakin parkkipaikkoja melko paljon eikä parin sadan metrin kävelymatka ole pitkä.

Kävelykatuehdokkaina on nostettu esiin Hallituskatu ja Kirkkokatu. Näistä ”keskustan asukas”-nimimerkin ehdottama Kirkkokatu on mielestäni järkevämpi vaihtoehto useasta syystä. Edellä nostettiin esille jo, että Kirkkokatu on jo osittain kävelykatu Rotuaarin kohdalta ja että sen varrella on kaupungintalo, kirkko ja suuret puistot. Myös ehdotettiin parkkihallien rakentamista puistojen alle. Näiden lisäksi Kirkkokatu olisi kävelykatuna yhtenäinen pitkä katu, jossa kävelykatuosuutta voisi tarpeen mukaan pidentää. Euroopassa varsin monissa suurissa kaupungeissa on juuri tällainen yksi yhtenäinen katu keskustassa, joka on suunniteltu kävelyyn ja jonka ympärille kaupat ovat keskittyneet. Jos Kirkkokatu muutetaan kävelykaduksi, menetetty liikenteellinen tila voidaan korvata Olavi Suurmäenkankaan ehdottamilla laajennuksilla Uusikadulle(mm. levennys ja kääntyvä 5. kaista) ja Aleksanterinkadulle(4-kaistaisuus koko matkalta). Tosin joitain vanhoja pikkurakennuksia Aleksanterinkadun varrelta voitaisiin joutua purkamaan 4-kaistaisen tien alta. Keskusta tulee tulevaisuudessa laajenemaan yhä enemmän Heinäpäätä kohti, jolloin kävelykatu ja sen ympärillä olevat kauppatilat kannattaisi laajentaa sitä kohti myös.

Jos Hallituskatu muutettaisiin kävelykaduksi, lopputuloksena olisi jo nyt ahtaan ydinkeskustan yhä suurempi ahtaus ja ruuhkaisuus. Suuret kauppatilat sijoittuvat aina kävelykadun varteen, mikä toisi lisää ihmisiä ja liikennettä Hallituskadun ympärille. Kun Hallituskadulle ei pääsisi autolla, liikenne siirtyisi siltä sen viereisille kapeille kaduille, joita ei pysty muuttamaan leveämmiksi niiden viereen rakennettuja korkeita rakennuksia purkamatta. Tuloksena olisi siis jo nyt ahtaan Hallituskadun ympärystön yhä suurempi ahtaus ja ruuhkaisuus. Entä mihin Hallituskadulta poistuvat parkkipaikat uudelleen sijoitettaisiin? Parkkihallin teko tälle alueelle olisi vaikeaa, koska uutta tilaa ei ole. Parkkipaikkoja tarvittaisiin sitä paitsi paljon enemmänkin kuin mitä Hallituskadulta poistuisi, koska Hallituskadulle tulisi lisää kauppoja kävelykadun ansiosta.

Ymmärrän ajatuksen, että juna-asemalta olisi suora kävelykatuyhteys Rotuaarille, mutta eihän Hallituskatu edes pääty juna-asemalle. Siihen päättyy Pakkahuoneenkatu. Sitä paitsi ei esim. Euroopan suurissa kaupungeissakaan mitään juna-asemaa olla kävelykadun sijoittamisessa ajateltu. Hallituskatu kävelykatuna joutuisi ylittämään myös keskustan suurimman autokadun Uusikadun, joka haittaisi sekä kävelijöitä, että hidastaisi keskustan liikennettä.

Ajatus, että Hallituskatu ja lisäksi Isokatu osittain olisivat kävelykatuja ruuhkauttaisi yhä enemmän liikennettä myös Isokadulla.

Miksi ydinkeskustaa pitäisi pyrkiä entisestään kasvattamaan ja ruuhkauttamaan, vaikka se on jo nyt alueena pienikokoinen ja ahdas muiden kaupunkien ydinkeskustoihin verrattuna? Miksei keskusta-aluetta laajennetaisi suuremmaksi sitä mukaa, kun Oulu kasvaa?

Keskustan kehittämisessä ei kannata unohtaa kokonaisuutta. Hallituskatu kävelykatuna voi kuulostaa hyvältä, mutta laajemmin ajatellen etenkin liikenteen kannalta se ei ole hyvä idea. Kirkkokatu kävelykatuna on taas erinomainen idea.