Suomen yleisillä kirjastoilla on pitkä ja kunniakas historia tässä maassa, kuin myös monessa muussakin Pohjoismaassa. Kirjastolaitoksemme on täyttänyt 100 vuoden rajapyykin jo kauan sitten, tänä vuonna monet maakuntammekin kirjastot ovat juhlineet jo jopa 150-vuotista taivaltaan. Onnea heille!

Kirjastot ovat tällä hetkellä ehkä suurimman muutoksen keskellä sitten teollistumisen aikakauden ja tietokoneiden vallankumouksen jälkeen. Ne ovat muuttumassa kirjavarastoista hyvän olon keitaiksi, oppimisympäristöiksi, toimistoiksi, neuvonta-asemiksi, sosiaalitoimistoiksi, apuvälinelainaamoiksi tai iltapäiväkerhoiksi. Yhden miehen yritys ei enää tarvitse erillistä toimistoa – läppäri vain mukaan ja kirjastoon koko päiväksi. Siellä hoidetaan bisnekset, haastattelut ja neuvottelut kahvilan mukavan pöydän ääressä. 600 asiakaspäätettä takaa jatkuvan pääsyn verkkoon, ja avoinna ollaan viikon jokaisena päivänä kello kymmenestä kymmeneen.  Teatterissa pidetään joka päivä esityksiä ja luentoja, ja kirjaston omassa studiossa voi kuka vain olla tähti – on line paikallisradiossa. Jäsenyys maksaa 25 € vuodessa, mutta se on pieni hinta näin monipuolisesta paketista.

Oulun visiotako vuodelle 2030? Ei toki – vaan Amsterdamin uusi pääkirjasto, joka avattiin vuonna 2007 ja ollut pelkkää menestystarinaa siitä lähtien. Pääsin vierailemaan tähän upeaan kirjastoon pari viikkoa sitten, ja täytyy sanoa, että olin vaikuttunut.  Jo pelkästään 1200 parkkipaikkaa ja 2000 turvallista pyöräpaikkaa saavat sanattomaksi – meillä kun ei ole edes henkilökunnalle parkkipaikkoja osoittaa tarpeeksi, puhumattakaan asiakkaista. 

Amsterdamin pääkirjasto on saanut kaupungissa lemmikin maineen, kaikki rakastavat sitä, ja kuninkaallisia ym. arvovieraita lappaa tämän tästä. Kirjastoa halutaan näyttää kaikille, siitä ollaan ylpeitä, ja kaupungin organisaatiossakirjaston maine on noussut huimasti. Se on ollut yhteinen haaste koko kaupungille, koska rahoitus on tullut sieltä. Kannattaa muuten katsoa kirjaston sivut ja varsinkin etusivun alareunassa oleva video, niin saa jonkinlaisen kuvan tästä pienestä ihmeestä.

http://www.oba.nl/index.cfm/t/Homepage/vid/BC638BCA-3FFA-497D-9CA1C74A819C832A

No, ihan kaikkea en sieltä haluaisi meille kopioida, mutta aika paljon voisi oppia. Toiset käytännöt sopivat suomalaiseen kirjastolaitokseen, toiset eivät.  Miten olisi esim. tuoreet vihannekset ja hedelmät kirjaston kahvilan oven suussa, josta asiakas voi valita itselleen kirjaston ravintolassa wokattavaksi ja oluen tai viinin kanssa nautittavaksi. Samalla voi tehdä läppärillä hommia. Mitenkähän Suomen tiukka elintarvikelainsäädäntö mahtaisi tähän suhtautua, entä elävä musiikki asiakkaitten soittamana ala-aulassa, joka päivä, kenties 12 tuntia päivässä? No, ne parkkipaikat minä ainakin haluaisin meille, ja ehkä muutaman sohvankin. Kirjoistakin meillä voisi osan heittää kierrätykseen, ja raivata pari hyllyä pois tieltä tapahtumien ja happeningien tulla tykö vielä entistä enemmän. Mutta meidän ammattitaitoisen henkilökunnan pitäisin kuitenkin edelleen framilla, tekemässä sitä asiantuntijatyötä, josta saamme olla ylpeitä. Amsterdamissa kirjastonhoitajat työskentelivät “takatiloissa”, pois näkyviltä… se vähän hämmästytti.

Joulu tulla jollottaa, ihanaa! Sydänjuuria myöten jouluihmiselle tämä on parasta aikaa, rakastan kaikkea sitä hössötystä ja tunnelmaa, lahjarumbaa ja laatikkoshowta, glögin tuoksua ja palaneita pipareita. Aattoiltana kun nukahtaa sohvan kulmaan puoliksi sulanut suklaakonhvehti suupielessä ja koira kuolaamassa vieressä - mikä sen autuaampi olotila! Joululukemisetkin odottavat – koko syksy on ollut niin kiireinen, että kirjat ovat jääneet vähälle huomiolle. Nyt siellä odottavat mm. Mankellin rauhaton mies, Kiinalainenkin on vielä kesken, myös Hotakaisen Ihmisen osa on listalla, myös muita Finlandia-ehdokkaita pitäisi tsekata.

Oikein rauhallista Joulua kaikille – ja aina parempaa uutta vuotta.