Käytiin miehen kanssa elokuvissa katsomassa Havukka-ahon ajattelijaa.  Siinä sitä sai aimo annoksen maailmanmenon pohdintaa. Useat meistä, jotka ovat istuneet kuuntelemassa erilaisia esityksiä visioinnista ja strategioista ynnä muusta, ovat saaneet kuulla ainakin kerran seuraavan lainauksen Konsta Pylkkäsen, Pylkkerö Mooses Pessin sanoin, ajatuksista:

”Tavallaan maapallossa on liikaa viisautta, epäili Konsta luodollaan. –Sitä ei jakseta kaikkea käyttää. Viisausopin lajit on : kaukoviisaus. Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…”

Olihan Konstalla vielä muitakin viisauden lajeja, kuten teoreettinen viisaus, käytännön viisaus ja jälkiviisaus (joka on se paras ja imelin laji… Tässä lajissa ihminen on viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…).

Nyt, kun Kaste-ohjelman toteutus on puolessa välissä, on jo malttamattomana ryhdytty odottamaan tuloksia. Herää kysymys, että katsellaanko taaksepäin liian aikaisin? Tavoitteethan on asetettu pitkälle tulevaisuuteen, joten kohtuullista olisi antaa hankkeille työrauha. Sille ei voi tietenkään mitään, että kahden-kolmen vuoden mittaiset hankkeet ovat armottoman lyhyitä. Hankkeiden käynnistymiseen menee ensin aikaa puoli vuotta, sitten toteutusta ehtii olla reilun vuoden verran, kun jo pitää ryhtyä valmistelemaan raporttia toteutuneesta. Tähän kiihkeätahtisuuteen Konstan Pylkkeröllä voisi olla joku viisaus sanottavanaan…

Oulussa järjestettiin viime viikolla Pohjois-Suomen alueellinen Kaste-ohjelman arviointityöpaja. Sen lisäksi ohjelman ulkoisesta arvioinnista vastaava Net Effect on kerännyt kyselyllä tietoa kunnista ja monilta muilta toimijoilta  ja tehnyt haastatteluja. On kiinnostavaa nähdä, mitä tuloksia arvioitsijat esittävät Kaste-ohjelmasta väliraportissa - ja aivan oikein, miltä tulevaisuus siinä valossa vaikuttaa. Miten Kaste-ohjelma jatkuu, säilyvätkö vai muuttuvatko nykyiset tavoitteet tämän nelivuotiskauden jälkeen? Saadaanko pidempikestoisia hankkeita ja miten tämä kaikki näyttäytyy konkreettisesti ihmisten arjen palvelujen parantumisena?

Kun on keskusteltu Kaste-ohjelman toteutuksesta, liikkeellä on ollut teoreettista ja käytännöllistä viisautta, mutta  olen ollut havaitsevinani myös pilkahduksia Konstan Pylkkerön jälkiviisauden lajista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä on tilaa kaikenlaiselle viisaudelle, mutta erityisesti kaukoviisaudelle, jotta maailmanranta olisi ihmiselle kevyempi kiertää…

11.1.2010 oli se maaginen päivä, jolloin kaupungin hallintokunnat julkaisivat omat selvityksensä aiheesta ”Miten selvitä lamasta kuolematta pois” -otsikolla – tosin todelliset otsikot olivat jotain muuta.

Kirjastojen kohdalla selvitystyö tehtiin perusteellisesti ja monia eri vaihtoehtoja punniten, mutta lopputulos jäi ehkä käyttäjän ja asiakkaan kannalta jotenkin pintaraapaisuksi. Kollegat eri kaupungeissa ovat tehneet paljon yksityiskohtaisempia selvityksiä – myös meillä on toki paljon taustalla aineistoa, mitä olemme hyödyntäneet omassa selvityksessämme. Lopputulos haluttiin kuitenkin ilmaista tässä vaiheessa ilman suurta dramatiikkaa.

Kylmä todellisuus on  puhaltanut puhurin lailla päällemme jo tämän vuoden alkumetreiltä lähtien. Työllisyysvaroin palkattujen määrä vähenee koko ajan, ja uusia lähikirjastoja varten ei ole saatu uutta henkilökuntaa, joten olemme väistämättä aukioloaikojen supistamisen edessä. Kirjastoja ei toistaiseksi kuitenkaan olla lakkauttamassa, vaikkakin monia vaihtoehtoja punnitaan. Selvitykset on nyt tehty ja päättäjät ja kansalaiset saavat ottaa kantaa. Tulevaisuus näyttää miten tästäkin lamasta selvitään.

Kirjastoja rakastavat kaikki, se on nähty esimerkiksi Helsingin kirjastokeskustelussa – vastakkain on nyt laitettu uusi keskustakirjasto ja lähikirjastojen lakkauttamiset, vaikka niillä sinällään ei ole mitään tekemistä keskenään. Onnettomasti ne vain sattuivat samaan aikaan tapetille, vaikka uutta keskustakirjastoa on suunniteltu jo monia vuosia. Nykyinen pääkirjasto Pasilassa ei mielly monenkaan ajatuksissa pääkirjastoksi, ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Helsingin kokoinen upea kulttuurikaupunki tarvitsee keskelle kaupunkia edustavan olohuoneen ja kulttuurin temmellyskentän  musiikkitalon, Kiasman ja muiden talojen naapurustoon. Se, että se olisi vielä itsenäisen Suomen 100-vuotisen historian merkkipaalu, tekee asiasta entistä juhlallisemman ja korostaa kirjastojen merkitystä.

Meillä Oulussa on onneksi oma pääkirjastomme, tosin ilman nimeä, mutta onpahan kuitenkin. Moni ei mahda tietää, että rakennus on valmistunut jo vuonna 1982, sillä tänne sisälle tullessa se näyttäytyy modernina ja aikaa kestäneenä edelleen, joskin toimintoja ajatellen muuntautumiskykyä toivoisi hieman enemmän. Kiinteät hyllyt eivät ehkä ole tätä päivää – mutta olivat silloin. Kuitenkin  Studio Nurmesniemen sisustus ja monet Aallon suunnittelemat huonekalut kestävät trendimittelöissä vuodesta toiseen, ja ne sallivat ympärilleen myös jotain uutta ripausta nykyajan muotoilusta harmonian rikkoutumatta. Tätä rakennusta kehtaa esitellä lähes 30 vuotta sen valmistumisen jälkeenkin.

Oulun kirjastot muuttuvat tulevaisuudessa entistä enemmän oman toimintaympäristönsä kaltaiseksi.  Minusta teollisuusmelanismi-ilmiötä voidaan soveltaa muuallakin kuin luonnontieteissä. Siellähän se tarkoittaa esim. eräiden perhoslajien värimuutoksia ympäristön ilmanlaadun mukaan. Myös kirjastot voivat ja niiden tulee muuttua ympäristönsä mukaan. Tasalaatuisten mutta ehkä liikaa toisiaan muistuttavien lähiökirjastojen aika on ohi,  jatkossa profiloidutaan esimerkiksi musiikkiin tai lapsiin, riippuen ympäristön vaatimuksista, tarpeista ja toiveista. Tästä aloituksena olisi Karjasillan kirjaston  muuttaminen nykyaikaiseksi musiikki- ja mediakirjastoksi, joka palvelisi koko kaupungin asukkaita erinomaisella sijainnillaan,  mutta myös tulevaa ja jo osittain alueella toimivaa  musiikkikampusta . Yhteistyön mahdollisuudet ovat lähes rajattomat eri toimijoiden kesken, jos vain pidetään rajapinnat avoimina ja ovet sepposen selällään.

Talvilomasta voi vain haaveilla – mutta onneksi päivä pitenee ja pimeys väistyy. Jaksamiskeinona voin suositella vielä lajia kokeilemattomille avantoa – 10. vuosi on menossa ja ilman sitähän ei voi enää elää. Sinne jää niin kylmät kuin kuumat aallot, kiire, kolotukset ja sikatautikin, jota ei edes saparon vertaa näkynyt mediarumputuksesta huolimatta.

… ja mitä vanhalla laulunpätkällä on sitten tekemistä Kaste-suunnittelijan kanssa? Laulunpätkä tuli vain mieleeni siitä, kun eilen torstaina  istuin aamulla Oulunsalon lentokentällä ja odottelin myöhästyvää konetta(kaikkien firmojen koneet olivat siis tasapuolisesti myöhässä)  ja seurasin valtaisaa määrää muita kansamatkustajia.  Suomi on laaja maa ja täällä on käytettävä kaikkia mahdollisia kulkuvälineitä siirtyäkseen paikasta toiseen, myös suunnittelijan, ajattelin ja odotellessa aloin kirjoittamaan tätä toista blogiani.

Jotta tässä blogistina pääsen aina välillä jakamaan asiapitoistakin tietoa, on tämän kirjoituksen tavoitteena  antaa lukijoille  tässä blogissa lyhyt ”oppimäärä” Kaste-ohjelman organisoitumiseen … ja siihen keitä suunnittelijat ovat ja mitä he tekevät. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut ja valtioneuvosto on vahvistanut päätöksellään vuosille 2008-2011 KAnsallisen Sosiaali- ja TErveydenhuollon kehittämisohjelman = KASTE-ohjelma. Kyseessä on pitkän aikavälin ohjelma, jossa on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden suuntaviivat.

Toiseksi Kaste-ohjelman toimeenpanoa varten Suomi on jaettu viiteen alueeseen, joihin on nimitetty aluejohtoryhmä. Aluejohtoryhmä koostuu laajasta ja monipuolisesta joukosta eri toimijatahojen edustajia, joilla   on merkittävä tehtävä edistää Kaste-ohjelman toimeenpanoa omalla alueellaan.  Lisäksi toimeenpanoa varten on jokaiselle viidelle alueelle palkattu päätoiminen suunnittelija, jonka tehtävänä on toimia linkkinä sosiaali- ja terveysministeriön ja alueen toimijoiden välillä, pitää yhteyksiä ja välittää tietoa kuntiin, kuntayhtymiin, sairaanhoitopiireihin, koulutus- ja tutkimuslaitoksiin, alueellisiin viranomaisiin, kuten avit:t ja tekes, työterveyslaitos ja lisäksi pitää yllä yhteydenpitoa järjestöihin ja alan yrityksiinkin. Listaan kuuluu myös Kaste-hankkeiden ohjausta ja valmistelutyötä aluejohtoryhmälle jne. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista, mutta myös palkitsevaa työtä.

Ketä meitä sitten onkaan suunnittelijoina? Pohjois-Suomen alue (työpaikkani on Oulun kaupungissa) ulottuu karkeasti ottaen Keski-Pohjanmaalta Kokkolasta Pohjoisimpaan Lappiin Norjan, Ruotsin ja Venäjän rajalle ja Oulusta Kainuuseen suomineidon vyötäröllä. Etelä-Suomessa Espoossa Kristiina Kariniemi-Örmälällä, Länsi-Suomessa Turussa Mikko Pakarisella, Väli-Suomessa Tampereella Leena-Kaisa Nikkarisella ja Itä- ja Keski-Suomessa Kuopiossa Jouko Miettisellä – Miettisen Jouko – on aivan yhtä monimuotoiset ja laajat maantieteelliset alueet työkenttänään.  Yhteistä meille kaikille on työn tavoite, sisältö ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Kaste-sloganin sanoista löytyy  työmme ydin:

”Hyvinvointi ja terveys on yhteinen tavoitteemme”

Tammikuisena perjantain iltapäivän hetkenä tervehtien

Margit Päätalo

Vastausaika tähän kyselyyn on päättynyt. Saapuneet ideat ja kommentit toimitetaan tukemaan päätöksentekoa. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Oulun kaupunki kerää kuntalaisilta kommentteja, ajatuksia ja ideoita kaupungin toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Voit kertoa mielipiteesi tässä blogissa tai  suoraan päättäjille helmikuun keskustelutilaisuuksissa. Kuntalaistilaisuudet pidetään kello 18-20. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.30.

• Ke 3.2. Normaalikoulun ja lukion auditorio, Kaitoväylä 7, Oulun pohjoinen alue
• To 4.2. Myllyojan ala-aste, Karvarinaukio 15, Oulun itäinen alue
• Ti 16.2. Pääkirjasto, Pakkalan sali, keskustan alue
• Ke 17.2. Maikkulan monitoimitalon sali, Kangaskontiontie 3, Oulun eteläinen alue

Osallistu ja vaikuta

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kesänä laajan kehittämisohjelman, jossa edellytetään johtamisjärjestelmän kehittämistä, palvelutuotannon ja palveluiden järjestämisen kehittämistä, omistajapoliittisia linjauksia ja omistajaohjauksen kehittämistä, elinkeinopoliittisia toimenpiteitä ja työllisyyttä parantavia toimenpiteitä.

Tammikuussa 2010 valmistuivat kolmenkymmenen viranhaltijatyöryhmien esitykset vaihtoehtoineen liittyen Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelmaan 2010-2012. Yhteenveto esityksistä on luettavissa osoitteessa www.ouka.fi/talous/kehittamisohjelma2012.

Osallistu keskusteluun ja ideointiin. Kaikki mielipiteet ovat arvokkaita Oulun tulevaisuuden turvaamiseksi.

Vastausaika päättyy maanantaina 22. helmikuuta 2010.

Tätä päivää olen odottanut reilun kuukauden. Pidimme marraskuussa maakuntaliittojen Kaste-yhdyshenkilöiden kanssa kokousta ja pohdimme tiedottamista. Tiedättehän, että tiedottamista tarvitaan aina enemmän ja monimuotoisempaa kuin oletetaan. Yleensä, kun luulee tiedottaneensa asioista, joutuu toteamaan, että joku tietää joku ei, ja useimmiten ne, joiden pitäisi saada tieto nopeimmin, saavat sen viimeisenä.  Kokous sai itseni kannalta mullistavan käänteen, kun Ritva Lapin liitosta , hihkaisi (ihan videoteitse), että ala pitää blogia!  Eipä tainnut Ritva eivätkä muutkaan  arvata, että ottaisin moisen haasteen todesta. Siitä hetkestä alkoi asia kutkuttaa mieltä ja ryhdyin selvittelemään onko mahdollista ryhtyä blogistiksi, kuten termi kuulunee.

Miksi tällainen blogi tarvittiin? Tarkoitus ja toive on se, että Kaste-toiminta tulisi lähemmäksi niitä, jotka pistäytyvät Pohjois-Suomen Kaste-sivuilla hakemassa tietoa ja sieltä klikkaavat itsensä Oulun kaupungin blogi-sivulle. Tulla lähemmäksi merkitsee itselleni ja alkuperäisen Ritvan huudahduksen innoittamana sitä, että Kaste eli valtakunnallinen valtioneuvoston vuosille 2008–2011 vahvistama sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman toiminta näyttäytyisi astetta arkisempana ja ihmisiä lähempänä olevana ainakin blogini kautta.

Kaste-tiedottamisesta puheen ollen, aika konkreettista on siltä osin työni ollut Pohjois-Suomen Kaste-suunnittelijana nämä välipäivät, kun olen laittanut liikkeelle 100 tiedotetta postitse! Sen lisäksi, että kunnat ja kuntayhtymät ovat saaneet postissa tiedotetta, joka vaati huomattavan määrä osoitteiden päivittämistä, tarrojen kirjoittamista, monistamista ym, lähtee se vähintäänkin yhtä moneen eri osoitteeseen sähköpostitse. Tiedottamista Kaste-ohjelmasta on tarkoitus tuottaa uusilla ja vanhoilla keinoilla, mahdollisimman monipuolisesti.

Blogaajilla on oma vapautensa ja varmaankin käytän omaa vapauttani täysimääräisesti siinä, mistä aiheista kirjoitan ja milloin. Todella mielelläni otan vastaan kommenttejanne niin sosiaali- ja terveydenhuollosta yleensä kuin hankkeista. Kommentointi on mahdollista tällä blogisivulla. Otan myös ihan mielelläni vastaan sähköpostia ja erityisesti tehtäviini kuuluvana tulen kertomaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman painopisteistä ja meneillä olevasta Kaste-hanketyöstä sekä kuulemaan ajatuksianne sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyy lupaus mahdollisuudesta johonkin uuteen ja parempaan.

Gary Hamel  on todennut;
Me seisomme nyt uuden ajan kynnyksellä. Me tiedämme mielessämme, että uusi aika on jo käsillä. Emme ole varmoja pidämmekö siitä, koska me tiedämme, että tulevana aikana on mullistuksia, sekasortoa, onnistumisia ja epäonnistumisia ja nopeasti. Muutos on muuttunut. Tällä 21. vuosisadalla muutos on epäjatkuvaa / päättymätöntä, äkillistä ja kapinallista.

Menestyksellistä uutta vuotta 2010 toivottaen Margit Päätalo