HYVÄT OULUN KAUPUNGIN PÄÄTTÄJÄT

Kouluverkkoselvityksessä on virheellisesti merkitty Madekosken koulun sivukoulu, eli Heikkilänkankaan koulu omaksi ala-asteekseen (luokat 1-6).
Haluaisimme selventää, että Heikkilänkankaan koulussa on ainoastaan Madekosken peruskoulun alkuopetusluokat 1-2, kun taas Madekosken koululla on luokat 3-6.
Kouluverkkoraportin esitystapa vääristää Suur-Maikkulan alueen kouluverkon tiheyttä.

Kouluverkkoselvityksen väliraportista voi rivien välistä lukea, että Heikkilänkankaan ja Pikkaralan alueen oppilaat ollaan ohjaamassa Maikkulaan perustettavaan
yhtenäisperuskouluun.
Näkisimme että Madekosken ja Heikkilänkankaan alue säilyttää vetovoimansa jatkossakin lapsiperheiden keskuudessa eikä todellisuudessa ole ns. taantuva alue (kouluverkkoselvitys s.9, taulukko kuten mainitussa taulukossa annetaan ymmärtää. Toivoisimme että ottaisitte huomioon Heikkilänkankaan ja Madekosken kasvavan väestömäärän alueen kannalta hyvässä mielessä, eikä alueen oppilaita ohjattaisi jatkossakaan Maikkulaan yhtenäisperuskoulun oppilasmäärää kaunistamaan.

Me Madekosken ja Heikkilänkankaan koti- ja koulutoimikunnan jäsenet, opettajat ja alueen asukkaat haluamme turvata lasten turvallisen koulunkäynnin, hyvinvoinnin, sekä alueemme hyvin toimivan yhteisöllisyyden, johon kuuluu eri toimijoiden (Madekosken ja Heikkilänkankaan koulu, Heikkilänkankaan päiväkoti, Oulujoen seurakunta, Madekosken kylätoimikunta sekä Turkansaaren ulkomuseo) saumaton yhteistyö. Vaadimme että tuttu ja turvallinen opinpolku Heikkilänkankaalta jatkuu edelleen omaan kyläkouluumme Madekoskella.
Emme salli että hyvin toimiva yhteistyömallimme romutetaan.
Isot mammuttikoulut heikentävät lasten turvallisuudentunnetta ja lisäävät yksittäisten oppilaiden syrjäytymistä. Jatkossa tämä tulee pahimmillaan näkymään nuorten alati kasvavana pahoinvointina ja mielenterveysongelmina. Vetoamme jo aikaisemmin Oulun MLL:n opetustoimelle jättämään kannanottoon Heikkilänkankaan säilymiseen Madekosken koulun alkuopetusyksikkönä.

Madekosken ja Heikkilänkankaan koti- ja koulutoimikunnan, sekä alueen asukkaiden puolesta

Elina Seppänen
Madekosken ja Heikkilänkankaan koti- ja koulutoimikunnan puheenjohtaja

KESKUSTA LIIKENN JÄRJESTELYT UUSIKSI
Nyt kun kallioparkkia ei rakenneta pitäisi keskustan liikenne ja parkkiratkaisut miettiä uudelleen. Edellinen liikenne remontti oli lähes täydellinen fiasko. miksi joukkoliikennekatu piti väenväkisin sijoittaa Torikadulle kun se sekoitti muuta liikennettä täysin tarpeettomasti. Joukkoliikennekadun ainoa oikea paikka on Isollakadulla, silloin tällainen pääväylä kuin Saarisronkatu voi olla kaksisuuntaisena koko matkalta henkilöautoliikenteen käytössä. Torikadun varteen uusi parkkitalo riittää parkki tarpeisiin vuosiksi eteenpäin.( taloa muistaakseni aiemminkin suunniteltu Stocmannin viereiselle tontille) Joukkoliikenteen palvelutasokin paranee kun saadaan lisää pysäkkejä,- Anttila,Otto Karhi ja Kuvernööri Tuiran suuntaan ja etelään päin suomen pankin pysäkki on kaikkien linjojen käytössä. Isollekadulle etelän suuntaan pysäkit Karhin puiston kohdalle Laanaojan sillalle ja Anttilan pysäkkipari Saaristonkadun jälkeen Seppälän kohdalle. Itäänpäin on jo hyvä pysäkki Saaristonkadulla. Isokatu voisi olla kaksisuuntaisena kaikken liikenteen käytössä välillä Puistokatu – Saaristonkatu . Näin saataisiin liikenne huomattavan selkeäksi ja joukkoliikenteen “haitta” muulle liikenteelle mahdollisimman pieneksi ja bussiliikenne toimivaksi,- nykyisten pysäkkien sijoittelu, vailla mitään järkeä toisten porttikongien kohdalla…

Toivoisin ,että bussilla pääsisi töihin sellainenkin ,joka menee 7. ksi työvuoroon esim. OYS:iin.Pyörällä ei kaikilla keleillä pysty menemään sellainen jolla ei ole omaa autoa.
Myös bussivuoroja iltaan kaikkina päivinä.

Perheiden etu huomioitava päätöksiä tehtäessä Maikkulan suuralueella

Oulun kaupungissa on suunniteltu toteutettavaksi mittavat palvelujen keskittämiset, mikä merkitsee pienten yksiköiden lakkauttamista. Kohteina ovat mm. neuvolat, päiväkodit ja koulut. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täytti 20 vuotta 20.11.2009. Yleissopimus edellyttää, että esimerkiksi kaikissa Oulun kunnallisten päättäjien lapsia koskevissa toimissa, tulee huomioida ensisijaisesti lapsen etu. Tämä voidaan ottaa huomioon asianmukaisesti vain, jos on selvitetty päätösvaihtoehtojen välittömät ja välilliset vaikutukset lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Lapsivaikutusten arviointi tulee olla säännönmukainen osa päätösten valmistelua. Millä tavalla arviointi on huomioitu Oulun kaupungin päätösten valmistelussa? Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kannanotossaan pitänyt tärkeänä, että kunnat järjestävät neuvolapalvelut, sekä koulu- ja opiskelupalvelut valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Jos suosituksista poiketaan, tulee päättäjien esittää kansalaisille arvio päätöksen vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Kannanotossa todetaan, että vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa on lapsiperheiden palveluihin panostaminen, ja ennaltaehkäisevissä palveluissa säästäminen tulee lopulta kunnille kalliiksi.

Palvelujen keskittämisellä haetaan ensisijaisesti taloudellisia etuja. Yksiselitteisiä vertailulaskelmia nykytilan ja tavoitetilan kustannusten välillä ei ole kaupungin taholta esitetty. Päivähoidon osalta asiakasmäärää on vaikea ennustaa, epävarmuustekijöitä on runsaasti. Miksi Maikkulan lapsia täynnä olevat päiväkodit ja toimivat neuvolapalvelut pitää keskittää vielä suurempiin yksiköihin? Vanhemmille palvelujen keskittäminen merkitsee lisäkilometrejä ja lisäkustannuksia, ja lapsille pitempiä päivittäisiä hoitoaikoja. Vanhempien ja lasten kannalta merkittävimpien palvelujen saavutettavuus ja saatavuus heikentyvät. Onko se lasten edunmukaista? Oulun kaupunki lupasi aiempaa laadukkaammat neuvolapalvelut siirtäessään neuvolan Kontinkankaalle. Palvelujen saavutettavuus on kuitenkin kärsinyt. Neuvola on sijoitettu niin, että kulkeminen on vaikeuttanut palvelun saamista huomattavasti. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset tulee huomioida päätöksen teossa.
On kyseenalaista, miksi uudet, siistit ja juuri lapsia ja perheitä varten tehdyt neuvola- ja päiväkotitilat hylätään? Syntyvyys on Maikkulan suuralueella pysynyt tasaisena ja asiakkaita on riittämiin. Maikkulan neuvolan asiakaskuntaa voitaisiin kasvattaa muilla neuvolan lähialueen asiakkailla, jotka ovat joutuneet kulkemaan Kontinkankaalle. Neuvolan tiloihin voidaan suunnitella lasten- ja äitiysneuvolan lisäksi muitakin terveyspalveluita tai keskitettyjä neuvolapalveluita Oulun kaupungin asukkaille. Madekoskelle kaavoitettu asuinalue lisää sekä neuvolan että päiväkodin asiakaskuntaa. Päivähoidon osalta tulisi pohtia esimerkiksi päiväkotien hallinnollista yhdistämistä Maikkulan alueella, jolloin lasten ohjaukseen saadaan mahdollisimman iso osa henkilöstöstä.
Oulun kaupungin arvoissa tulee esille yhteisöllisyys. Neuvola- ja päivähoitopalveluiden keskittäminen eli alueeltamme pois vieminen on ristiriidassa kaupungin arvojen kanssa. Tällä tavalla ei voida taata yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluita alueellamme. Toivomme, että meidän Maikkulalaisten ääni kuuluisi ja se huomioitaisiin asioista päätettäessä.

Kunnioittaen
MLL Maikkulan paikallisyhdistyksen ja Maikkulan suuralueen yhteistyöryhmän puolesta,
Teija Kilpeläinen, MLL Maikkulan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Katja Seppänen, MLL Maikkulan paikallisyhdistyksen sihteeri

Kaupungin tulopuolelle voisi palauttaa takaisin KOIRAVERON á 50 €/vuosi. Kaupunki on koiraihmisten vaatimuksesta rakentanut eri kaupunginosiin koirapuistoja ja aitauksia. Koirat likaavat kaupunkia ja siisteimpienkin koiraihmisten jäteastiat ja niiden tyhjennys on kustannettava. Jokaisen tulee maksaa itse harrastuksensa ja verorahat tulee kohdistaa ihmisten palveluihin. Näyttää että kaupungissa on tosi runsaasti koiria, enemmän kuin lastenvaunuja.

Lintulammen koulun Mäntylän yksikön lakkauttaminen vaikuttaa hätäiseltä ja harkitsemattomalta ratkaisulta useiden seikkojen valossa.

Mäntylän yksikön lakkauttamisella saatava taloudellinen säästö jäänee vähäiseksi kaupungin koko budjetti huomioiden. Kouluverkkoselvityksen väliraportin mukaan säästö on v. 2010: 11 000 € ja seuraavana kahtena vuotena: 50 300 €. Mikäli säästö koostuu pelkistä tilavuokrista se koituu ainoastaan opetustoimelle, eikä auta kaupungin yleisissä säästötoimissa. Mikäli tilat siirtyvät opetustoimen muiden yksiköiden käyttöön säästöä ei saavuteta näiltäkään osin. Miksi siis tilat remontoitiin vastikään huomattavalla rahasummalla koulukäyttöön ja muutama vuosi sitten piha-alueiden leikkivälineitä lisättiin ja uusittiin nimenomaan myös esiopetuksen ja alkuopetuksen käyttöön sopiviksi? Miten kaupunki hyödyntää investointeihin kuluneet rahat? Mikäli säästöt koostuvat opetusryhmien suurennetamisesta 1-2-luokilla koostuu säästö lähinnä opettajan/opettajien palkkakustannuksista, niin että esim. mahdollisen määräaikaisena tai tuntiopettajana toimineen opettajan työsuhdetta ei jatkettane.

Kuulemistilaisuudessa Lintulammen koululla 18.1.2010 oli mahdollista kiertää koulun sisätiloja. Koululaisten iltapäivätoimintaan varatut, ahtaat kellaritilat eivät täytä vaatimuksia tiloista, joihin kymmeniä oppilaita mahtuisi valvottuun, turvalliseen ja virikkeelliseen toimintaan jopa viideksi tunniksi koulupäivän jälkeen. Tilaisuudessa ei saatu varmuutta onko Lintulammen koulussa tulevana syksynä kaikilla halukkailla esikoulu- sekä 1-2-luokkien oppilailla mahdollisuus sekä aamu- että iltäpäivätoimintaan klo 6.30-17.00 välisenä aikana. Mäntylässä tämä oli mahdollista. Mikäli sopivia, riittäviä tiloja ei koululta löydy miten käy palvelun tarvitsijoiden? Jos tilat hankitaan muualta lisääntyvät kustannukset sekä lasten turvattomuus matkojen aikana. Jos Lintulammen oppilasmäärä lisääntyy etenkin pienten lasten osalta lisää se myös autoliikennettä koulun ympäristössä, koska vanhemmat pakostakin tuovat ja hakevat pienimpiä autolla. Lisääntynyt liikenne tekee lasten koulumatkoista vaarallisempia ja vaatii uusia ja lapsille turvallisia tiloja autojen paikoitukseen. Oulun kouluverkkoselvityksen mukaan arviossa v. 2020 oppilaiden määristä ja huoneneliöistä oppilaita kohti jäävät Karjasillan alueen oppilaiden tilat oppilasta kohti kaikkein pienimmiksi. On vaikea uskoa, että tilaa olisi siis nytkään ylenmäärin enempää kuin muulla.

Mäntylä-Snellman-päiväkoti ja koulu-yksikkö on valtakunnan tasollakin tunnetuimpia oululaisia kouluja ja päiväkoteja. Tehty työ uhkaa valua hukkaan kun kehityksen mallikohde häviää. Mäntylän yksikössä on tehty erinomaista ja palkittua työtä – vuoden koulu, vuoden opettaja – monellakin saralla: ympäristökasvatus, vuosiluokkiin sitoutumaton ja yhteistoiminnallinen oppiminen, sekä päiväkodin, esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheiden tuki ja tiedon siirtyminen aina yksivuotiaista kakkosluokkalaisiin ja siitä Lintulammen kouluun. On vaikea kuvitella, että tilanteessa, jossa kaikki koululaiset ja osa esikoululaisista olisivat Lintulammella ja osa esikoululaisista ehkä Mäntylässä (esiopetuksen jatkuminenkin siellä jäi hieman epäselväksi) yhteistyö sujuisi yhtä helposti kuin samassa pihapiirissä. Aikuisilla on yhteistyön mahdollisuus sähköpostitse ja puhelimitse. Pieni lapsi ja koululainen on yhteistyössä kun hän leikkii, tutkii, liikkuu, toimii ja on välittömässä vuorovaikutuksessa samassa tilassa toisten lasten kanssa. Yhteistoiminnallisiin ryhmiin on mahdollisuus vain päiväkotilapsilla keskenään ja koululaisilla keskenään. Minne jää siis varhaiskasvatuksessa olevien, esikoululaisten ja koululaisten välinen yhteistyö? Vai jalkautetaanko lapset teille kulkemaan toistensa luo?

Jos Mäntylän koulun lakkauttaminen on pakollista siksi, että Lintulammen koulun lähialueella oppilasmäärä on laskenut (ei Mäntylässä) ja koulutilolla on tyhjäkäyntiä, eikö uuden kouluverkkoselvityksen mukaan samaan koulunkäyntialueeseen kuulu koko Karjasiltä-Kaukovanio-alue. Nykyiselläänkin Lintulammen koulussa on käynyt oppilaita Kaukovainion ja Hiirosen suunnasta. Onko mahdollisuus saada sieltä lisää oppilaita otettu lakkautusmietinnöissä huomioon? Hiirosen voimakas rakentaminen ja lisääntynyt väestö on tuonut sieltä lapsia myös Mäntylään.

Nykyaikaisen näkemyksen mukaan palveluiden suunnittelussa suositaan asiakaslähtöisyyttä. Tässä asiakas on päivähoitoa, esiopetusta, perusopetusta ja aamu- sekä iltapäivätoimintaa tarvitseva lapsi ja hänen huoltajansa, veronmaksaja, kaupunkilainen. Palveluiden suunnittelussa ja uudelleenjärjestelyissä ei ole asiakkaalta, joka sekä verovaroin, että maksuin kustantaa palveluita kysytty millaisia palveluita he tarvitsevat. Mäntylän malli on onnistunut yhdistämään esi- ja alkuopetuksessa asiakkaiden tarvitsemat palvelut samaan paikkaan ja tehnyt lapsen varhaiskasvatus ja alkuopetuspolun toimivaksi. Lapsen voi turvallisin mielin hakea illalla paikasta, jonne on hänet aamulla vienyt.

Kouluverkkoselvityksen liitteessä: Erillisselvitys päivähoidon palveluverkon liittymäpinnoista kouluverkkoon oli Karjasillan alueen yhteenvedossa Mäntylän ja Lintulammen osuus huomattavan suppea siihen nähden mitä vanhemmankin havaitsemana on tehty. Saatiinko työn merkitys näin näyttämään todellista vähäisemmältä muihin aluisiin verrattuna? Vai onko siitä vahingossa jäänyt esim. toiminnassa olleen hankkeen hyödyt mainitsematta? Päivähoidon esityksessä yhteistoiminnan kehittämiseksi mainitaan opetustoimen ja päivähoidon hallinnonalojen mahdollinen yhdentyminen, esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmien toiminnan arviointi ja terävöittäminen, yhtenevä toimintamalli 0-2 luokkien opetussuunnitelmien ja sitä kautta käytäntöjen toteuttamiseen. Tässä kaikessa Mäntylä on toiminut pilottiyksikkönä. Eikö enää olisi syytä jatkaa?

Ajatuksia teemasta:
1. Kehittämissuunnitelma = säästösuunnitelma. Asian voi selvästi todeta.
2. Veroprosenttia on jo korotettu, mikä oli hyvä ratkaisu.
Henkilöstöbonukset voisi perua! Hillitty lisälaina investointeihin.
3. Hallintoa tulisi keventää, mm. tilaaja/tuottajamalli tuntuu raskaalta.
4. Säästötavoite annettu ilmeisesti eri hallintokunnille. Tavoitteisiin tulisi päästä.
5. Kun luovutaan jostakin tilasta, pitäisi olla selvä suunnitelma tilan jatkokäytölle.
Jos esim. nuorisotoimi sanoo säästävänsä 50000 eur/ vuosi luopuessaan Mäntylän
tiloista, kaupunki kokonaisuudessaan ei säästä mitään.
6. Onko Kastellin monitoimitalo varmasti tarpeellinen? Eikö vanhojen tilojen saneeraus
onnistu?
7. Hyvä uutinen: Kuntaselvittäjä Koski ehdottaa uutta suurOulua. Pitkällä tähtäyksellä
varmasti hyvä ratkaisu.

5.

On kyllä merkillistä, että Korvensuoran suuralueen lapset joutuvat käymään edelleen yläastetta Merikosken yläasteella ja muille Oulun kaupungin asuinalueille on tullut kouluja kuin sieniä sateella. Meille vanhemmille myös yläaste -ikäiset ovat vielä lapsia, joiden turvallisuudesta olemme huolissamme.
Päättäjillekin on selvää, että virhe on tapahtunut. Me Korvensuoralla asuvien lasten vanhemmat vaadimme, että virhe korjataan välittömästi. Emme aio odottaa seuraavaa 20 vuotta, että asialle ehkä tehdään jotain

Missä viipyvät tämän alueen yläaste ja muut palvelut (kirjasto, asukastupa, liikuntapaikat etc.)? Terveyspalvelutkin on nyt keskitetty Myllyojalta keskustaan. Mihin Korvensuoralla asuvien verorahat oikein ohjautuvat? Onko niin, että niillä alueilla, joilla asuu valtuutettuja eniten, myös palvelut pelaa parhaiten?

En hyväksy toimivien koulujen lakkauttamista, jos oppilaita riittää ja lakkautuksiin ei ole järkeviä perusteita. Nyt ollaan säästämässä kyllä taas ihan vääristä asioista, kuten opetustoimesta ja terveyspalveluista – päiväkotipalveluista puhumattakaan. Kuinka moni päättäjistä olisi valmis työskentelemään päiväkodissa vaikka yhden tunnin yhdentoista, alle 2 vuotiaan lapsen kanssa? Laki sanoo toista, mutta säästöt ohjaavat toisenlaiseen toimintaan.

Olinpa kuuntelemassa kuntalaiskeskustelua 16.2. Kovasti puhuttiin kustannusten pienentämisestä. Yhtäkään puheenvuoroa ei käytetty sen pohtimiseen, millä tavoin varmistetaan “kolikon toinen puoli” eli verotulojen riittävyys.
Resepti on yksinkertainen: Oulun tulee olla kaupunki, jossa on hyvä asua, tehdä työtä ja yrittää. Tämä tarkoittaa mielestäni kolmea asiaa:
1. kuntalaisten on saatava veroeuroillaan laadukkaita ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla toteutettuja palveluita – nyt ei siltä näytä, kun esim. Nuottasaaren ja Teuvo Pakkalan kouluja esitetään lakkautettaviksi sekä keskustan terveysasemaa supistettavaksi, vaikka keskustan alueelle muuttaa lisää asukkaita.
2. on kiinnitettävä erityistä huomiota uusien työpaikkojen syntymiseen, eniten niitä syntyy yksityiselle sektorille
3. on luotava yrityksille sellaiset toimintaedellytykset, että yritykset löytävät osaavaa työvoimaa ja järkevän hintaisia toimitiloja – nyt ei näin ole kaikilta osin ainakaan aivan ydinkeskustassa. Uudella elinkeinotoimen organisaatiolla on tässä keskeinen merkitys.

Ylipäätään virkamiesten tulee esittää tarkat laskelmat esitettyjen supistusten tuomista säästöistä, mahdollisen korvaavan toiminnan aiheuttamat kustannukset huomioiden. Esimerkiksi, jos vaikkapa Nuottasaaren koulu lakkautetaan, niin mihin sijoitetaan nykyiset ja tulevat koululaiset, millaisia tilaratkaisuja tarvitaan ja mihin hintaan, mitä maksaa kuljetus jne.

Myös olisi tarpeen tiedottaa, miten tosiaan aiotaan hoitaa se “kolikon toinen puoli”

Rakentaminen on kallista, mutta olisiko mahdollista tilojen tehokäyttö? Esim. koulussa kahteen vuoroon oppilaat, pienet aamuun ja isot iltapäivään, ylä-astelaiset varmaan mielellään nukkuvat pitkään. Onko laskettu mitä säästöä tulee vai tuleeko säästöä? Kun pienet koulut lakkautetaan ja oppilaille pitää järjestää kuljetus? Taitaa jokunen ylä-astelainenkin saada kuljetuksen. Olisi mielenkiintoista nähdä ne säästöt euroina.
Myös terveydenhuollon tilat voisi tehokäyttää. Kahteen vuoroon ja kaksi terveysasemapiiriä saman katon alle, enää ei voi vedota siihen että pitää olla lähellä terveyspalvelut eikä voi yhdistää kun nyt jo joutuu lähiterveysaseman vierestä lähtemään muualle lääkäriin. Ei luulisi olevan vaikea järjestää esim, kijonharju ja rajakylä saman katon alle, säästyisi tilavuokrista ja tietotekniikkakustannuksista heti puolet. Iltalisät eivät niin suuret ole, säästöä syntyisi terveydenhuoltoon kovasti, mutta taas toisaalta kaupungin kassaan ei tulisi niin paljon rahaa, kun tämähän on sitä taskusta toiseen siirtämistä. Hallintokunnat maksavat korkeitaan vuokria koneista, laitteista ja tiloista ja ohjelmistouokrista, jotka sitten tuloutetaan kaupungin kassaan takaisin miten nyt ovat linjanneet paljonko palautetaan eli suomeksi suuri osa siitä rahasta mitä hallintokunnille myönnetään palautuu kaupunginkassaan takaisin, joten hallintokunnat eivät TUHLAA niitä itse, niinkuin monesti kuulee sanottavan varsinkin lasten, sairaiden ja vanhusten tarvitsevista palveluista puhuttaessa.
Oulun kaupungin palveluksessa olevien päälliköiden ja johtajien määrä on paisunut kohtuuttomiin, liian monta välikättä ruohonjuuritason työntekijän ja esim. kaupunginjohtajan välillä. Niitä pitää karsia rankalla kädellä pois, mutta valitettavasti se ei taida onnistua, kun on valittu vakituisiin virkoihin. Pitäisi olla kaikilla vain määräaikainen työsuhde (vaikka neljän vuoden ) niin työteho ja työmotivaatio olisi erilainen, tulosta syntyisi.
Ja TIETENKIN kaikki matkustaminen ja kokoustarjoilut yms. ilman muuta lakkautetaan, kun ja jos on rahasta pula.
Kuitenkin näyttää olevan, että vaikka ankeaa on niin kaikilla on vain ja ainoastaan se oma etu tärkeä (valitettavasti), mutta kohdellaan kaikkia tasapuolisesti eli nuo ehdotukset jotka edellä kirjoitin ovat tasa-arvoisia kaikille (kuntalaisille, päälliköt voivat olla eri mieltä).

Tilaaja-tuottajamalli sopii tekniselle sektorille, koska palvelutarpeet ja investointimäärät vaihtelevat vuosittain ja osa palveluista on joka tapauksessa kilpailutettava yksityisillä. TEKLIn tuottamien palvelujen kustannukset ovat lähes kymmenen vuoden seurannan perusteella todettu 10-30 % kalliimmaksi kuin ulkopuolelta tilatut palvelut. Nyt on aika tehdä päätös miten edetään. Palvelujen kalliimmalla hinnalla ei saada mitään lisäarvoa kaupunkilaisille.
Vaihtoehdot:
1. TEKLIstä muodostetaan osakeyhtiö, joka siirtymävaiheen jälkeen saa tilauksia vain voittaessaan kilpailun (=vain näin voi toiminta tulla kilpailukykyiseksi), tai
2. Muodostetaan yhteisyritys jonkun ulkopuolisen tahon kanssa, tai
3. TEKLI tuottaa kaupungille ylläpito- ja kunnossapitopalveluja ilman kilpailutusta vain esim 30 % tarpeesta, jolla turvataan kaupunkilaisten toiminta poikkeustilanteissa eli osa auraus- ja kiinteistönhoitopalveluista. Muu osa kilpailutetaan.
Näin säästetään useita miljoonia euroja vuodessa käytettäväksi muihin kaupunkilaisten palveluihin. Sitäpaitsi korkeat kiinteistökustannukset kertaantuvat kaikkiin kaupungin tarjoamiin palveluihin, kouluihin, päiväkoteihin jne.

Keskustan paikoitukseen yksi vaihtoehto lisää!
Ehdotan, että Mannerheimin puisto siirretään 4-5 kerrosta ylöspäin ja puiston kohdalle rakennetaan paikoitustalo. Taloon hissit, joilla autot siirretään automaattisesti kerrokseen, jossa on tilaa (ei ajoluiskoja viemään kallista lattiapintaa). Voisi siellä olla pari kerrosta myös katutason alaisia P-tiloja.
Puisto katolle, joka katettaisiin ja tehtäisiin puolilämpimäksi/lämpimäksi, jolloin sinne voisi sijoittua palveluja (kahvila, ravintola, pelihalli, yms.).
Ajatuksen ideana siis puiston nosto ylöspäin, ei hävittäminen.
Ja saataisiin kaivattuja paikoistustiloja ja ehkäpä Sokoskin sen seurauksena parantamaan keskustan palveluja.
Jo vuosia sitten sain omakohtaisen kokemuksen tällaisesta parkkitalosta, ja se vaikutti toimivalta ja tehokkaalta ison kävelykadun päässä suurkaupungissa (Frankfurt).

Kaupunginhallinnon uskottavuus talouden vastuutahona edellyttää, että myös hallinnon palkkakustannuksia tarkastellaan yhtä tehokkaalla suurennuslasilla kuin koulujen, päiväkotien, sosiaali-ja terveydenhuollon menoja. Tiukkaan taloudenpitoon huonosti sopiva tilaaja-tuottaja (YPK) malli on uskallettava asettaa erityisvalvontaan ja uskallettava siitä luopua kun siltä näyttää. Ainakin näin kaupunkilaiselle tulee käsitys, että malli on tarkoittanut virkamieskaartin rajua kasvua mutta ei tuottavuuden eikä tehokkuuden parantumista lähimainkaan siinä suhteessa kun palkkakustannukset ovat nousseet. Jos ennen selvittiin vähemmällä ainakin yhtä hyvin, niin lienee oikeutettua kysyä mikä on paremmin nyt ja kenen näkökulmasta? Ei ainakaan veronmaksajan! Odotan, että kehittämistoimenpiteisiin tulee julkisuuteen näkyvällä ja kuuluvalla tavalla jokaisen hallintokunnan selvitys montako virkamiestä se todella tarvitsee ja monestako ollaan valmiit luopumaan tehokkuuden ja vastuullisen taloudenpidon nimissä.

Oululaisten senioreiden tulevaisuudesta, (siis myös omasta elämästäni tässä kaupungissa), huolestuneena jatkan aiempaa kommenttiani muutamilla konkreettisilla toimenpide-ehdotuksilla:
1) vanhusvaltuutetun/asiamiehen viran perustaminen (oli jo aikaisemmassa kommentissa)
2) eläkeläis/seniori tms. neuvottelukunnan hallinnollisen aseman selkiinnyttäminen, vahvistaminen ja monipuolistaminen, mm. lausunnonantajatehtävät ikääntyviä koskevissa asioissa
3)eläkkeelle siirtyvien terveystietojen siirtäminen työterveyshuollolta terveyskeskuksen tiedostoihin ja erityisen ikääntyvien “neuvolavastaanoton” järjestäminen valittuihin terveyskeskuksiin (parantaisi oleellisesti ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa luontevana jatkumona työterveyshuollolle)
4) ikääntyvien vireyden ja siten terveyden ylläpitäminen järjestämällä monipuolista ja aktiivisia senioreita kiinnostavaa harrastustoimintaa eri puolilla kaupunkia esim. yhteistoiminnassa asukastupien kanssa
5) Sivakalle velvoite rakentaa / ostaa kunnostettavaksi ym./ senioreille suunniteltuja vuokra-asuntoja/taloja. Kun esim. kotipalvelua tarvitsevat asuvat nyt hajallaan eri puolilla kaupunkia niin 50% kotipalvelun työntekijöiden ajasta kuluu ympäri kaupunkia pörräämiseen sen sijaan, että hoitaisivat työnsä keskitetysti muutamassa kiinteistössä ja jäisi enemmän aikaa ydintehtävien suorittamiseen. Hyvistä senioritaloista toimintoineen löytyy malli mm. Vantaan Tikkurilasta / palkittu Suomen parhaana.
Lopuksi – järjestämällä ikääntyvien kaupunkilaisten palvelut uusimman tiedon ja uudenlaisen ajattelun pohjalta, ennenkuin on pakko, Oulu voisi säästää huomattavia summia.

Kulukuria toteuttaessaan kaupunki antaa samalla kuvan myös arvoistaan ja tulevaisuudensuunnastaan, joko tahtoen tai tahtomattaan. Jos palveluita ja niiden supistamista mietitään, pitäisi lähteä siitä, mikä on pakollista ja jatkuvaa ja mikä satunnaista/harrastusluonteista. Koulunkäynti on lapsilla pakollista ja vuoteen sisältyy noin 450 koulumatkaa. Ei ole lainkaan samantekevää, kuinka pitkä tai vaarallinen tuo koulumatka on. 1-6 -luokkalaisten kyky kulkea yksin liikenteessä on hyvin rajallinen, eikä siihen pääsääntöisesti ole järjestetty kaupungin taholta mitään apua. Täten kaupungin ykkösprioriteetti tulisi olla turvata ala-asteikäisten turvallinen koulumatka ja mahdollisimman tiheä kouluverkko. Terveydenhuollonpalvelut ovat toki myös tärkeitä, mutta hyvin harvalla, jos kellään niille on tarvetta päivittäin, ainakaan itse kaupungilla asioiden ja huonon liikuntakyvyn omaaville kyyti on yleensä järjestetty.

Pitäkää huoli siitä että kaikki venerannat pysyvät puhtaana.

Tähän mennessä julkisuuteen tulleet kehittämisehdotukset ovat pääsääntöisesti oikeansuuntaisia. Jotta kaupungin talous saadaan tasapainoon, on kulukuria noudatettava kaikilla hallinnonaloilla.
Tilaaja-tuottajamalli ei selvästikään toimi, sitä pitää korjata. Osto- ja myyntiosaamista kaupungin virkamiehille. Kustannuslaskenta- ja hinnoitteluoppia.
Kaupungin kehittämisessä on painotettava monipuolista elinkeinoelämää (tähän asti ollut liiaksi teknologiapainotteista), matkailua, viihtyisää asumisympäristöä.

Piitäkö ?. säästöt aloitaa aina puolustuskyvyttömistä, eli lapsista. Koulumatkat pitenevät ja vanhempien huoli lisääntyy eikä varmaan syyttä . kuka ottaa päättäjistä vastuun? missä on näytöt mamuutti koulujen paremmuudesta.???

Toivon että ennekuin Herukan koulun lisätilan ns. viipaleen toiminta lakkautetaan, selvitetään miten paljon maksaa kuljettaa noin 120 oppilasta (5 luokkaa oppilaita) muihin kouluihin, sillä Herukan kouluun he eivät tule mahtumaan. Tuntuu hullulta että kaupunki säästämissyistä (?) lakkauttaa toimivan koulukompleksin jos säästöjä ei edes synny!

Kysymys on myös paljon kauaskantoisempi ja tulee vaikuttamaan Pateniemen yläasteen tulevaisuuteen jos osa Herukan koulun oppilaista tullaan siirtämään esim Ritaharjun kouluun ja sitä myöten jatkavat siellä yläasteelle.

Toivon että liikennejärjestelyitä Pyykösjärveltä parannettaisiin.Täältä rantatieltä Uistintieltä on turhan vaikeaa kulkea julkisilla liikennevälineillä.Eikö esim.citybussi voisi ajaa tätä kautta?Nyt citybussi palvelee alueita, joilta pääsee jo helpommin keskustaan kuin täältä normaaleilla bussivuoroilla.Monelle vanhemmalle ihmiselle tämä huono liikennetilanne on asumisen kynnyskysymys.

Herukan koulun suunnitelmat huolettaa.Miten voi olla mahdollista että yli 400 oppilaan ala-asteella alettaisiin lapsia ripotella sinne tänne? Koulukuljetukset eivät ole ilmaisia ja miksi ehdoin tahdoin ajetaan lapset mammuttiyksiköihin joissa kukaan ei viihdy. Toisekseen tällä hetkellä yleisillä kulkuneuvoilla ei edes pääse esim. Ritaharjuun (jos siis haluan Herukasta/Pateniemetä Kuivasjärvelle /Kaijonharjuun se ei edes onnistu ilman että täytyy mennä kaupungin kautta,tarkastettu on!!!!). Mahdollisesti lähitulevaisuudessa talonrakennusta aloittaessamme ,taidamme vaihtaa paikkakuntaa;Oulu ajaa lapsiperheet muualle!

Herukan koulun va. tilaelementistä (ns. viipalekoulu) ollaan luopumassa jo syksyllä 2011. Viipaleessa on 142 lapsen koulutilat eikä Herukan koululta löydy korvaavia tiloja lapsillemme. Yhtä ikäluokkaa Herukan alueelta ollaan siirtämässä Ritaharjun kouluun koko yläkoulun ajaksi, alkaen kuudennesta luokasta. Mistä riittää oppilaita lopultakin remontoidulle Pateniemen yläasteelle? Herukasta tulee Ritaharjun kouluun matkaa yli viisi kilometria ja kuljetuskustannukset näyttivät olevan 700 euroa/lukuvuosi/lapsi (Kaleva 9.2.2010). Jos sata lasta kuljetetaan Ritaharjuun päivittäin, kuljetuskustannukset ovat 70 000 euroa vuodessa. Paljonko viipelekoulun vuokra olikaan? Inhimilliset tekijät eivät paljoa paina päätöksiä tehdessä, mutta lapsemme haluavat käydä turvallisessa lähikoulussa (Ritaharju ei kuulu edes Herukan koulunkäyntialueeseen), vanhemmat haluavat lapsilleen turvallisen koulumatkan ja kaupungin noudattavan omia yleviä periaatteitaan: yhteisöllisyyttä, sosiaalista kestävyyttä, yhtenäistä opinpolkua, pysyvien kaverisuhteiden syntymistä sekä kodin ja koulun yhteistyötä.

Vaadin ehdottomasti linja-autoliikenteen palauttamista Madekoskelle ja Pikkaralaan samalla tavalla kuin kuin Pohjolan Veljesten aikoina. Bussit kulkivat silloin ainakin kerran tunnissa kummastakin lähiöstä. Joukkoliikenteen käyttämistä pitää kehittää eikä heikentää kuten Oulussa on tehty viime vuosina.

Ehdotan konkreettisiksi ensitoimenpiteiksi kaupungille samaa lääkettä kaupungille kuin yritysmaailma käyttää: edustus- ja matkakulut minimiin. Kaikki matkaehdotukset koti- ja ulkomaille kriittisen tarkastelun alle. Kestitseminen ja “ilmaiset lounaat” vaikkapa Pehkolanlammen koulutustiloissa pois, ei omaa väkeä tarvitse syöttää ja juottaa.

Eri hallintokuntien omat hallintokulut uudelleen pohdintaan: onko kaksin- – tai jopa kolmin- -kertainen hallinto järkevää, onko tilaaja-tuottaja -malli kustannustehokas, painatuskuluissa lienee rationalisoinnin mahdollisuus?
Erilaiset taidehankinnat, vaikkapa Ritaharjun koululle budjetoitu 86.000e, ovat arvokkaita vaurauden aikana. Nyt nuokin varat tulisi käyttää olemassaolevien palvelujen säilyttämiseen ja tehostamiseen.

Bussiliikenne Iinatin suunnalla on surkealla mallilla varsinkin iltaisin, viikonloppuisin ja kesällä. Ei tahdo päästä liikkumaan. Hinnat vain nousee. Ja vaihtolipun käyttöoikeus muutettiin. Miksi se piti muuttaa? Oli hyvä käydä kaupungissa asioilla vaihtolipulla.

Kyllähän säästäminen täytyy aloittaa virkamiehistä, koska tälläisen säästötoimien “palvelun” ovat keksineet. Virkamieshän on tehtävään valittu ja tämähän on heidän työtä. Oulu saa kyllä hävetä, kun meillä on näin saamaton virkamiesjoukko. Oliko kyseistä kyselyä kun kaupungin ylijäämä oli 130 M€? Ei paljon kyselty mihin rahaa pitäisi laittaa…

Kuntien Ouluun liittyminen täytyy laittaa jäihin, koska miten muka persaukinen Oulu mitään ostaa. Ainakin lähikuntien asukkaat voivat vain muistella tulevaisuudessa palveluja mikäli Ouluun liittyvät. Ouluun on pesiytynyt ihmeellinen takinkääntäjien politiikka. Virkamies saa luvata mitä vaan, ja sitten ollaankin yhtäkkiä eri mieltä.
Oulu on lupausten suuri kaupunki: korvensuoran yläkoulu, kallioparkki, kaakkurin liikuntamaa ym. Kaikki tyhjiä lupauksia, joita tällä porukalla ei ikinä saada valmiiksi.

Jos katsoitte MOTin maanantai iltana niin nyt vaaditaan Oulun kaupungilta MAMU luvut tiskiin eli paljonko on haaskattu noihin mamuihin? Itse ainakin autokoulu toimintaa läheltä seuraavana voin sanoa että kaikkien autokoulun käyneiden mamujen laskut on maksanut sossu!! Oulun lopetettava pakolaisten kotouttaminen ja vastaanotto välittömästi!

Taitaa olla myöhäistä mutta ihmettelen, miksi Pikisaarta ei kehitetä kulttuuri- ja taiteilijasaareksi vaan kulttuuritoimintoja hajasijoitetaan myös Hupisaarille Lasaretinväylän rannalle.

Hupisaaret pitäisi kehittää hupi- ja ulkoilupuiston suuntaan Lasaretinväylä ja sen rannat mukaanlukien. Yksi malli löytyy esim. Göteborgista, jossa elävä huvipuisto kaupungin keskustan liepeellä.

Perhepäivähoidon lisääminen toisi todellakin säätöjä, ei tarvita uusia päiväkoteja rakennettavaksi.

Ihmettelen kaupungin toimintaa, että jotain on jo joskus päätetty, mutta siirretty hamaan tulevaisuuteen jostakin syystä. Niin toisia projekteja totautetaan ja toisia ei. Esim Korvensuoran ylä-aste, on päätetty jo rakentaa joskus 90-luvulla, mutta tuli lama ja ei voitu rakentaa, Eikä vieläkään olla rakentamassa. Toisaalta joskus 2004 päätetty rakentaa moottorikelkka reitti Sanginsuuhun, mutta silloin ei ollut vissiin rahaa. Mutta nyt sitten puhutaan säätöjen tekemisestä se mennään ja rakennetaan semmoisella vauhdilla että perässä ei pysy. Taisi yksi syy olla että yleiskaavat menivät ristiin. Mutta ihmettelen näitä rakennus päätöksiä tai niiden täytäntöön panon jättämistä.

Lähipalveluista puhutaan ja alueiden samanarvoisuudesta. Sanginsuu -Lapinkangas – Sanginjoki ei ole tasaarvoisessa asemassa toisten asuinalueiden kanssa. Jos täällä on vähän asutusta se johtuu siitä että 20 vuotta on ollut rakennus kielto, kiitos kaupungin päättäjien. Nyt kun sitten vihdoin tänne saa rakentaa, niin ainutkin kunnan tarjoama palvelu ajetaan alas. Jos/kun kaupunki antaa luvan alkaa rakentaan Hiukkavaarasta Sanginsuuhun päin olisi valmiina tarjota palvelu lapsi perheille (koulu), eikä aina rakentaa jälkikäteen kuten nyt tehdään uusilla alueilla.

Suuremmissa yksiköissä on suuremmat ongelmat joka taas alkaa jollakin aikavälillä kuormittamaan sosiaali palveluja, ongelma lapsia taitaa kaupunki haluta kasvattaa.

Myllyojan alueen Terveysaseman palvelut tulee säilyttää kaikille alueen asukkaille lähellä. Jos/kun Hiukkavaaraan ollaan rakentamassa uutta aluetta, niin tarpeeksi suuri yksikkö valmiiksi tehdä. Säästytään laajennukselta.

Välitän minulle esitetyn idean…

Mitäs jos tekisimme kohtuukokoisiin kouluihin maalämpöön perustuvan lämmityksen?

Nokian Taivalkunnantiellä sijaitseva kerrostaloyhtiö kyllästyi kaukolämmön korkeaan hintaan ja vaihtoi syksyllä maalämpöön. Kovat pakkaset ovat vain lisänneet iloa: säästöt ovat odotettujakin isommat.

Lisää: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/02/30272

En ymmärrä miksi hyvintoimiva ja hyvä Kuivasjärvenkoulu on lakkauttamisuhanalla. Oppilaita riittää kaikkiin alueen kouluihin. Kysyisinkin miksi kyseinen koulu halutaan lakkauttaa?
Jos lakkauttaminen tapahtuu, haluaisin että oppilaiden siirtoon käytettäisiin maalaisjärkeä. Minusta luokat pitäisi saada mahdollisuuksien mukaan siirtyä kokonaisuudessaan ja nykyiselle luokanopettajalle pitäisi antaa mahdollisuus siirtyä halutessaan oppilaiden mukana.

Oulun keskustan liikennejärjestelyt aivan tolkuttoman huonot ja toimimattomat!
Ajokortittomien liikennesuunnittelijoiden tulisi asettua sen suurimman ryhmän asemaan eli auton ratin taakse ja suunnitella keskustaa enemmän autojen kannalta, ja tämä siksi koska joka tapauksessa totuus on vain se, että ihmiset tulevat sinne keskustaan autolla vaikka olisi minkälainen joukkoliikenne olemassa ! Eli jos liikenne suunnittelu lähtee vain joukkoliikenteen tarpeista niin lopputulos on juuri tämä Oulun tilanne!
Ehdottomasti saatava esim. Saaristonkatu kahteen suuntaan ajettavaksi koko matkaltaan , sehän on ehdoton henkireikä keskustan läpi , samoten Torikatu avattava koko matkaltaan henkilöautoille, bussit voisivat kulkea keskustaa sivuten esim. Aleksanterinkatua Uuttakatua pitkin muun liikenteen mukana!
Kaupungin luovuttava myös tukemasta yksityistä bussifirmaa ja avattava keskustan ja kaupunkialueen liikenne vapaalle kilpailulle eli ajakoon linjoja kuka tahansa bussifirma niin se synnyttää kilpailua ja saadaan bussilippujen hinnat alas, nyt siellä on monopoli ja se pitää lippuhinnat kohtuuttoman korkealla, taitaa jotain kautta saada poliitikot ja virkamiehetkin osansa??

Pakolaispolitiikka tiukkaan syyniin ja oikeastaan kaupungin lopetettava välittömästi mamujen (maahanmuuttajien) vastaanottaminen! Heistä ei ole kaupungin kannalta minkäänlaista hyötyä, vain kuluja ja eriasteisia vaikeuksia, jotka pitkässä juoksussa vain pahenevat ja jo nyt heihin käytetty raha määrä on tolkuton! Heiltä käytöstä pois arvokkaat kaupungin omistamat puurakennukset keskeltä kaupunkia ja annettakoon nekin tilat vaikka nuorisolle harrastetiloiksi!

1 Perhepäivähoito todelliseksi vaihtoehdoksi.

Perhepäivähoito maksaa alle puolet verattuna normaaliin päivähoitoon. Lisäämällä määrätietoisesti perhepäivähoitoa vältyttäisiin helposti 1 tai kahden uuden päiväkodin rakentamisessta. Voitaisiin puhua jo miljoona luokan säästöistä. Halutaanko perhepäivähoitoa lisätä ja saada siten säästöjä on pelkästään päättäjien käsissä.

2. Talvilankaan, korvenkylän, hönttämän, korvesuoran sorto on loputtava ja alueelle on saatava alueeliset palvelu niin kuin on muissakin kaupungin osissa. MM yläaste.

3. Omaishoidon tuen leikaus todennäköisesti lisää laitoshoidon tarvetta ja lisää oulun kaupugin menoja enmmän kuin leikkaus tuo säästöjä.

Kommenttina ylläolevaan Korvensuoran erityislaatuisuuteen; ainut alue, jossa ei ole yläluokkien opetusta omalla alueella.
Sanginsuu, Sanginjoki ja Lapinkangas ovat Oulun kaupunkia eikä tällä alueella ole yläluokkien opetusta, alaluokatkin ovat nyt siirtoliipaisemella. Kunnan rajalta, vaikkapa Sanginjoelta, tulee ehdolla olevaan Myllyojan kouluun matkaa yli 30 km yhteen suuntaan.

Sanginsuun koulu täytti 100 vuotta, tiloissa toimii eskari ja alaluokat. Pieni kyläkoulu, jossa on turvallista oppia ja alueella on vahva yhteisöllisyys juuri oman koulun ansiosta.
Kaupungin ainoa julkinen tila ja palvelu ollaan viemässä, ja samaan aikaan valmistellaan kuumeisesti monikuntaliitosta. Sama kohtelu tullee eteen mahdollisen naimakaupan myötä sitten nykyisten naapurikuntien periferia-alueille; palvelut pois ja väki kulkemaan.

Kouluverkkosuunnitelman väliraportti ja kuulemistílaisuudet olivat todellinen farssi. Virkamiehet ovat päättäneet ja kaupunkilaisia “kuullaan”, koska laki niin määrää. Todellisuudessa meitä pidetään tyhminä eikä minkäänlaisia perusteluja väitetyille säästöille ole esittää. Vähintä, mitä olisin odottanut, on selkeä taulukko jossa kulut nyt ja säästö-/leikkaustoimenpiteiden jälkeen.

Kaikille lapsille on taattava yhtäläiset olosuhteet perusopetukseen. Korvensuoran alueella tämä ei toteudu. Olemme Oulussa AINUT alue, jossa yläluokkien (7.-9. luokkalaisten) opetusta ei ole järjestetty omalla alueella (noin 200 lasta kuljetetaan päivittäin bussilla yläasteopetukseen Tuiraan).

Alueen vanhemmat ovat tehneet työtä yläastehankkeen eteen jo parikymmentä vuotta. Päättäjät tuntuvat ymmärtävän hyvin tarpeen, kun siitä keskustellaan – lupauksia on annettu monelta taholta. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun on varsinaisten päätösten aika, olemme AINA jääneet kakkossijalle. Talouden taantuman vaikutukset aiotaan kohdistaa jälleen alueellemme – niin kävi myös 90-luvulla. Emme hyväksy alueiden epätasa-arvoista kohtelua. Korvensuoran alueen yläastehanke on toteutettava ennen Kastellin suurkoulun rakentamista.

Lukukausimaksu lukioihin – vastineeksi kirjat koulun puolesta!

Koulujen säästösuunitelma tarkastelee mielestäni taloustilannetta kovin yksipuolisesti. Vain kuluja syynätään, vaan ei tuloja.

Kun haetaan vain yksipuolisesti säästöjä, samaa laatua ei voida ylläpitää. Laatu maksaa aina. Lisäksi säästöjä haetaan pelkästään operatiivisesta opetustyöstä, mutta ei paisuneesta hallinnosta.

Yksittäisten koulujen lakkauttaminen, oppilaiden ajaminen suuriin yksiköihin ja lopulta suuriin opetusryhmiin on oppimisen ja opetuksen laadun huonontamista. Näin, vaikka opetustoimen strategia kauniisti puhuu aivan jostakin muusta. Oma, toki vuosien mittaan jo varsin kärjistynyt tulkintani on, että jos oikein pitäisi vyötä kiristää, niin Oulun opetustoimen johdolle kelpaisi vaikka muutama Ouluhallin kokoinen laitos, joissa opetus tapahtuisi massatilaisuuksina. Laatuhan ei tästä kärsi, sillä oppiminenhan on pelkästään sosiaalinen tapahtuma!

Kulut ja tulot on saatava pitkällä aikavälillä tasapainoon. Mutta onko näissä kiiressä laadituissa esityksissä mietitty kaikki asiat loppuun asti. Onko meidän koulujärjestelmä rakenteellisesti jo niin vinoutunut, että syntyviä kustannuksia pitäisi uudelleenarvioida laajemmin kuin neliöitä ja nuppilukua syynäämällä.

Esimerkiksi lukio ei ole ilmainen kenellekään, vaikka opetus ilmaista onkin. Oman tietoni mukaan standardilukiolainen kurssitajottimesta riippuen kuluttaa kirjakustannuksiin 1500-1800 euroa kolmen vuoden aikana. Siis 500-600 euroa per lukuvuosi. Aika paljon. Suuret kirjakulut, kaikki sen tiedämme, johtuvat 1) kurssimuotoisesta lukiosta – jolle emme mahda mitään enää, suuri kurssitarjotin, suuret kulut, vai mahdammeko. 2) alati muuttuvista opetussuunnitelmista, jolloin kirjojen uusiokäyttö on tehty lähes mahdottomaksi.

Onko kukaan miettinyt voisiko tuosta lukio-opiskelijan 500-600 € vuosikustannuksesta osan muuttaa lukukausimaksuksi ilman, että siitä koituisi opiskelijalle ylimääräistä kulua. Vastaavasti tulisi siis pienentää opiskelijan kirjakustannuksia lukukausimaksun verran. Se edellyttäisi esimerkiksi että a) kirjat hankitaan keskitetysti ja selvästi edullisemmin koululle ja luovutetaan panttia vastaan opiskelijan käyttöön ja b) opetushallituksen virkamiehille keksitään jotakin muuta tekemistä kuin jatkuva opetussuunnitelmien päivittäminen (=kirjakustantajien mannekiinina oleminen), jolloin uusiokäyttö olisi mahdollista.

Tämä toki edellyttäisi vähän enemmän muutoksia nykyiseen toimintamalliin ja ilmeisesti lainsäädäntöönkin. Siis monien varpaille polkemista. Mutta kannattaisikohan tuo pistää vireille, ennekuin lopulta koululaisemme ovat “Ouluhalleissa” ahertamassa? Jos oppikirjat hankitaan keskitetysti ja niiden uusiokäyttö mahdollistetaan koulujen toimesta, syntyy kokonaissäästöjä, esim. kirjat puoleen hintaan nykyisestä. Toki, muutama koulukirjakustantaja voisi olla näreissään. Nuo syntyvät kokonaissäästöt voisi sitten ohjata lukukausimaksuina opetuksen ja koulujen toiminnan ylläpitoon. Siihen hyödyllisimpään tulevaisuuden turvaamiseen!

Säästöjä löytyy myös opetustoimen hallintoa keventämällä. Onko tilaaja-tuottaja malli saati nykyinen moniportainen hallintomalli osoittautunut tarpeellisuutensa. Epäilen, vaan enpä tiedä!

Korvensuoran alueelle, Talvikankaalle, minne tonttikin on jo aikoja sitten varattu, on nyt saatava se YLÄASTE, mitä tänne on jo lupailtu ja suunniteltu 90-luvulla ja vieläkin se on saamatta. Tässä jo tulee asuinalueen asukkaana tunne että tosi tyhminä meitä pidetään kun vuosista toiseen luvataan, mutta aina jokin lama tulee ja tämä asia siirtyy. NYT KERTAKAIKKIAAN KAUPUNGIN KOULUASIOIDEN 1. TÄYTYY OLLA MEILLE TÄNNE YLÄASTE. Alkaa jo sinnikkyys täällä loppua!!! ja meitä äänestäjiä, asukkaita täällä on kyllä aikamoisesti!!!

Toivoisin, että saisimme Eläkeläistyön Neuvottelukunnan esityksen läpi siitä, että kaupunkiimme perustetaan vanhusneuvosto, jossa eläkeläisjärjestöt olisivat edustettuina esim 2 vuoden perioodilla ja näin kaikki pääsisivät vuorollaan kertomaan omat kantansa vanhusten ajankohtaisiin asioihin

Olisi aivan mahtavaa, jos kesä aikaan järjestettäisiin torilla “ulkoilmakirpputori”. Monissa kaupungeissa kesäaikaan tälläinen toimii, esim. jokatoinen kesäsunnuntai. Pöytäpaikoista voisi periä pienen maksun. Tietääkseni tälläistä ei Oulun alueella ole? Luulen, että moni muukin jaksaisi asiasta innostua.

Hallituskatu ja Uusikatu ovat riittävän leveitä
monenmoiseen uudistukseen.Ottokarhin puisto on lähellä ja hyödynnettävissä.
Imatralta voisi käydä katsomassa mallia !!!
Keskustan rakennukset ovat hyvin rähjäisiä. Niille pitäisi tehdä ehostusta. Turun Hansa-korttelin malliin Rotuaaria voisi kattaa ja yhdistää kauppaliikkeitä ja sinne katettuun tilaan siistejä ravintoloita ja baareja yms.
Katettuun tilaan keskusaukio ihmisten kokoontumispaikaksi.

Heipä vaan!
Olen vertaillut Oulua matkailun, markkinoinnin ja vetovoimaisuuden suhteen muihin kaupunkeihin niissä vierailtuani. Oulusta puuttuu mm. vetovoimainen, ystävällisen ilmapiirin omaava kävelykatu, torin ympäristö on myös oikein luotaantyöntävä esim. vert. Tampere tai HKI…torilla on puiset torimyymälät, joissa on kaikkea mukavaa tarjolla talvellakin. Oulun matka mm. VR:n keskus on aivan ns. Nooan ajalta( hieman hävettää katsella) ja jos vertaa esim. HKiin, siellä voisi olla myös liiketoimintaa, kioskeja jne jne. Ylipäätään OUlusta tulee erittäin kummallisen luotaantyöntävä kuva, vaikka olenkin syntyperäinen Oululainen…hmm…onhan täällä jotakin, siis mitä?
Koettakaapa miettiä ,miten sitä yrittäjyyttä tuetaan ja saataisiin tätä Pohojosen perukkaa hieman ihmisystävällisemmäksi.
terv . Oulusta olen ja en kehtaa sanoa
Oulun Nallikarissa oleva kahvila on aivan kauhea( eikä sieltä saa edes jäätelöä, paitsi Edenistä) ja jos ajattelee turistejakin, jotka käyvät Nallikarissa ja siellä ympäristössä…ihmettelen että ei kaupunki tue myös matkailua tältä osin.

Hillittömäksi paisuneesta johtajistosta ei sitten ole tarkoitus leikata, liikaa “hyviä kavereita” hommissa?

Oulun kouluverkkoselvityksessä todetaan peruslinjauksen ensimmäisenä virkkeenä (s.16): ‘Opetustoimen palveluverkon kehittämisessä tavoitteena on laadukkaan ja tasalaatuisen perusopetuksen edellytysten luominen kaupungin eri osiin. Kouluverkko mukautuu joustavasti kaupungin väestö- ja asutusrakenteen muutoksiin.’
Peruslinjauksen toteutumisen edellytys on, että Korvensuorallakin totetutetaan, kuten muillakin alueilla, yhtenäinen perusopetus rakentamalla yläasteen tilat.
Tämä hanke tulee toteuttaa ennen Kastellin suurkoulun rakentamista, koska sitä on odotettu pisimpään(20 vuotta). Monta hanketta on ohittanut Korvensuoran tänä aikana(m.m. Kaakkuri ja Ritaharju)
Perusasiat viipymättä kuntoon!

Olen lukenut läpi talouden ja toiminnan kehittämisohjelmien 36-sivuisen yhteenvedon ja 56-sivuisen soten palveluverkkopäiviyksen enkä hämmästele kommenttien niukkuutta. Yhteenvedon jäsentelyn yhtenäisyys helpotti kyllä lukemista, mutta sisältöjen ymmärtäminen ja haltuunotto on tosi vaikeaa. Kaikki myöntävät virastokielen kapulakieleksi, mutta miksi siitä ei luovuta. Näissäkin selonteoissa “pyritään” ja “vahvennetaan” ja “kevennetään” ja erityisesti “tarkastellaan” , suomen kieltä toki,mutta mitä sitten? Toivon mukaan esitys toimenpiteiksi on selkokieltä oululaisille.
Muuten olen sitä mieltä, että mielenterveystyön ja sosiaalityön yhdistäminen ei tuo säästöjä ja vaikuttavuutta, vaan päinvastoin. Se tullaan vielä näkemään.

Ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaamisesta tulee laatia uusi suunnitelma, joka ottaa huomioon uusimmat muuttuneet käsitykset, tiedon ja tutkimukset. Uuden toimenpideohjelman laatimisessa on käytettävä myös ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta päästään irti urautuneista ja vanhoja kaavoja noudattavista asenteista, joita kaupungin nykyiset suunnitelmat ovat pullollaan.
Seniorikansalaiset on hymmärrettävä voimavarana (prof. Voitto Helander) on ikäpolitiikassa jaettava omatoimisin ja aktiivisiin ns. kolmannen iän senioreihin ja hoivaa ja tukea tarvitseviin neljännen iän vanhuksiin. Näillä ryhmilläon täysin erilaiset tarpeet ja on suurta tuhlausta yrittää tunkea ne yhden vanhuskäsitteen alle.Huolehtimalla hyvin ja tarkoituksenmukaisesti kolmannen iän senioreista vähennetään myös oleellisesti hoidon ja hoivan tarvetta myöhemmin. Vääristymä näiden kahden eri ryhmän tarpeita arvioitaessa johtaa myös vääristymiin arvioitaessa hoivamenojen kehitystä.
Kolme neljästä 75 vuotta täyttäneestä ei käytä vanhuspalveluja ja onkin selvää, että lähivuosikymmenten hoiva-jahoitomenot on arvioitu n. kolmanneksen yläkanttiin. Pitkän aikavälin kuntasuunnitelmat on poikkeuksetta tehty vanhentuneiden tietojen ja käsitysten mutta myös vanhentuneiden hoito-ja hoivakäytäntöjen pohjalta ja siksi ne kuntien PTS taloussuunnitelmissa näkyvät vääristymänä, joka muokkaa yleistä mielipidettä ja poliittisia kannanottoja vääriin tulkintoihin.
Oulu voisi olla edelläkävijä ja palkata oman “vanhusasiamiehen” tarkistamaan ja saattamaan ajantasalle kaikki ikääntyvien kaupunkilaisten tarpeita uuden tiedon pohjalta. Kun palvelut saadaan vastaamaan todellista tarvetta ja ne toteutetaan asiakaslähtöisesti irti urautuneesta, sairaanhoidolliseen ajatteluun perustuvasta “ylihoitamisesta” ja yliorganisoinnista, niin kaupungille pitkällä aikavälillä syntyvä säästö olisi huomattava. Ja ikääntyvät ihmiset eläisivät onnellisempaa ja turvallisempaa elämää kuin nyt.

Huoli siitä, miten riittää vanhuksille hoito-ja hoivapaikkoja.Kaupungin varauduttava siihen, että yksityisiin senioritaloihin joudutaan avustamaan sinne muuttavia, jos kotona ei enää tule toimeen,muodossa tai toisessa.

Oulun palveluita tulisi kehittää tasapuolisesti. Terveydenhuollon- nevola ja vanhus palvelut ovat puuttuneet Puolivälikankaalta ja nyt on jo purettu Välivainion neuvolapalvelut. Kaijonharjun palvelut tulee säilyttää ja kehittää. Esiopetusta ja peruskoulunala-asteita tlisi säilyttää kaikissa kaupupungin alueilla ja vasta ylä-asteelt voisi olla mahdollinen yhtenäiskoulu. Ns. ala-aste vaatii turvallisuutta ja joustavampaa yhteisöä.

Ei hotellia enää torille,siinä lähistöllä on jo monta! Sen sijaan Oulun eteläpuolelle kylpylä hotelli,lähelle rantaa,(on hiekkaa) se palvelisi myös lentomatkustajia!Ei kaikkea Hietasaareenkaan, se on jo liikenteelisesti tukossa monet kerrat! ja joku muu vetonaula esim planetaario!

Teatterin henkilökuntaa voisi pienentää ja tehdä yhteistyötä esim.työväen teatterin kanssa ( näytännöt usein loppuunmyytyjä),ylioppilasteatterin ja amatoorien kanssa.

Jotta Oulua voidaan edelleen sanoa pyöräilykaupungiksi, pitää kaupunkiin liittyvien uusien kuntienkin pyöräilyverkostot olla samalla tasolla kuin kantakaupungin.
Ylikiiminki liittyi Ouluun, mutta tie Ylikiimingin keskustasta Kuusamontiehen ei ole lainkaan turvallinen pyöräilijöille.
Pyörätien tekeminen Kuusamontieltä Ylikiimingin keskustaan pitää aloittaa pian!

Matkailua kehittämään ja sitä kautta kehittämään koko kaupungin mainetta. Uutta innovatiivista työvoimaa sille saralle!

Haluan että, Kaijonharjun terveyskeskuksen laboratorio avataan uudestaan. Kaijonharjun alue on iso ja täällä asuu paljon myös vanhempaa väestöä, jotka eivät pysty kulkemaan kauas, muihin terveyskeskuksiin eikä kaikilla ole edes autoa.
On tyhmää lopettaa toimiva laboratorio jossa on suuri käyttömäärä.