Saaristonkadun eteläpuolella asuu ainakin puolet keskustan asukkaista ja asukasmäärä yhä lisääntyy Etu-Lyötyn kasvaessa. Keskustaa pitäisi kasvattaa enemmän etelää kohti. Rotuaari voisi ylettyä myös Saaristonkadun toiselle puolelle ja ostoskeskus sen eteläpäähän olisi tervetullut lisäämään eteläisen keskustan niukkoja palveluita.

Liikenne pitää saada entiselle mallille. Kaupunki pitää pystyä kiertämään, jos halutaan että asiakkaat käyvät keskustan kaupoissa. Nyt kun poikittainenkin liikenne on katkaistu, puolet kaupungista on aluetta johon ei autolla uskalla edes mennä, eikä tiedä mitä liikkeitä siellä edes on. Aamulla silloilla laitakaista on täynnä pitkälle silloille ja kaksi muuta kaistaa tyhjänä, kun keskustassa on niin vaikea liikkua. Katselin kesällä Lahdessa kun kävelykatu oli tyhjä, mutta ne patiot oli täysiä joiden vierestä autot liikkui. Eli ne liittyy täysin yhteen. Pieniä pysäköintipaikkoja joka puolelle, niin liikkeissäkin alkaa asiakkaita olemaan.

kauppoja, ostoskeskuksia, puistoja, museoita, parkkitilaa, kapakoita, ravintoloita, palveluja, kävelykatuja, tapahtumia, patsaita, suihkulähteitä.

näitä lisää.

Puinen rautatieasem-matkakeskus Oulun ja alueen kohtaamispaikaksi:

Liikenne
- Aseman seutu on juna-ja rautatieliikenteen solmukohta
- Paikallisjunaliikenne aloitettava mahdollisimman nopeasti, aluksi kokeiluna

Oulun Narinkka – pienten ja keskisuurten paikallisten liikkeiden tori
- Oulun ja lähiseudun elintarviketuottajia ja – kauppiaita, käsityöyrittäjiä ja -kauppoja
- Kahvila-ravintola matkustavaisille ja oululaisille

Puurakentaminen
- Hiili sitoutuu puurakennuksiin vuosikymmeniksi jopa vuosisadoiksi
- Oululainen puuarkkitehtuurin ja -rakentamisen asiantuntemus käyttöön ja tunnetuksi
- Nuorisolle koulutus-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksia
- Oulusta puurakentamisen tiedon ja taidon keskus

Marketit ovat riittävän lähellä tavanomaisten kulutustavaroiden hankintaa. Hallituskadulla erikoisliikkeita tarpeen mukaan.

Lopuksi: Suomessa ja maailmalla on yllin kyllin suuria ostoskeskuksia puuhamaineen ja teräs/betoni/lasitorneja – ne eivät anna Oululle mitään uutta eikä Oululla ole mitään syytä mennä mukaan tällaiseen kilpaan.
Maailma tarvitsee uudenlaisia malleja kaupungin ja ympäröivän maaseudun yhteiselämälle.

Elja Herva (ps kirjoitin aiheesta Kalevan Lukijan sivulle 30.10.2009

Toivottavasti säästetään kauniit istutukset kaupunginojan varressa. Letkunpuisto on hyvä tällaisenaan päiväsaikaan. Yöllä on ikävää grillipaperit ympäri puistoa ja lokit ruuan kimpussa.

Keskustassa on aivan liikaa suojelukohteita. Kun kaikkea vanhoja hökkeleitä ja tolppia vaan suojellaan, ei keskusta voi kehittyä, koska näiden tilalle ei voida rakentaa. Missään muualla ei ole vastaavaa, että joitain pikkurakennuksia suojellaan koko keskustan kustannuksella.

Jos Kirkkokadusta tehtäisiin kävelykatu, loistava paikka sijoittaa tuo “Jaakon” ehdottama uusi ostoskeskus olisi Kirkkokadulle Mannerheiminpuistoa vastapäätä olevaan kortteliin. Myös sen korttelin eteläpuolella oleva kortteli voitaisiin tarvittaessa käyttää ostoskeskukseen. Niissä on tällä hetkellä vain pieniä vanhoja rakennuksia, jotka puretaan jossain vaiheessa varmaan joka tapauksessa ja vain vähän asutusta. Lisäksi Mannerheiminpuisto olisi aivan vieressä ja paikka on muutenkin erinomainen. Ne korttelit ovat ilmeisesti vielä kaavoitettuja keskustarakentamiseen. Siitä sitten se Oulun keskustan Forum.

Kaupunkisuunnittelua on vaivannut suhteellisuuden tajun puute ja liike-elämän ahneus. Kaikki keskustan kehittäminen pysähtyi kallioparkkisuunnitelman ajamiseen. Ylimitoitettu matkakeskus ei myöskään löytänyt toteuttajaa, kuten arvata saattoi.

Kolmen keskustakorttelin rakennusoikeuksia esitettiin lisättäväksi merkittävästi vielä Mali suunnitelmaan nähden. Pitäisi palata takaisin pienempään rakennusoikeusmäärään ja edetä kortteleiden toteuttamisessa vaiheittain. Galleriakortteliin kyllä mahtuisi Sokos tavaratalo ja parkkipaikkoja kellaritiloihin melko paljon. Samat parkkiapaikat palvelisivat ostosreissua muihinkin kortteleihin. Autosaaren pysäköintitalo myös palvelisi samaa kauppakeskusta, ja olisiko siihen mahdollista rakentaa lisäkerroksia.

Mali suunnitelmaan sisältyvää Uusikadun käyttämistä joukkoliikennekatuna Torikadun lisäksi
pitäisi harkita uudelleen, sen verran huonoksi on osoittautunut Torikadun ratkaisu. Uusikadun käyttö laajentaisi keskustan painopistettä Aseman suuntaan. Hallituskadun, Uusikadun ja Pakkahuoneenkadun alle voisi sijoittua lisää parkkipaikkoja. Matkakeskussuunnitelma pitäisi laittaa uusiksi alkuperäisen Raksilan puolelle sijoittuvan matkakeskuksen mukaiseksi. Samalla tulisi pienentää kaupunginpuoleisia rakennusoikeuksia radan ja Rautatienkadun välissä ja suojella muutama vanha rakennus lisää, kivikukko ja punatiilinen toimistorakennus ainakin, ja joitain puurakennuksia. Raksilan puolelle voi kaavoittaa radan läheisyyteen hyvinkin korkeita rakennuksia.

Minusta Rotuaarin ja kentien Kauppurienkadun pätkän lämmittäminen kaukolämmön paluuvedellä jo parantaisi keskustan toimivuutta pitkänä talvikautena, kattaminen ei ole mielestäni järkevä ratkaisu.

Kävelykatualueen laajentaminen Isokadulle minusta riittää tässä vaiheessa. Keskusta on sen verran pieni.

Oulu Kymppiä ja Valvetta varten varattuja velvoiteparkkipaikkoja tulisi sijoittaa kansiparkkiin Torinrantaan hotellin edustalle. Sinne mahtuisi muitakin parkkipaikkoja melko paljon eikä parin sadan metrin kävelymatka ole pitkä.

Olen ennenkin tehnyt samanlaisen viestin ,en ole saanut vastausta. Nythän on näin keskustan toimivuus purettiin sen takia jotta saataisiin järjetön autoparkki kaupungin alle oulun kokoiseen kaupunkiin riittää torin alle rakennettava parkki alue niin kuin muissakin kaupungeissa. oulun kallioperä on niin rosoinen ettei se kanna massiivisia rakennuksia .voihan tama olla jollekin instanssille tarkoituskin… Liikenne järj. ovat päin persettä suomen kielellä.keskusta on tapettu tarkoituksella .itse keskustan liikkeen harjoittajat sahaavat omaa oksaa….nyt parannus asiaa. samanlainen esiintymis lava palokunnan puistoon piccolorillin kohdalle kuin helsingissä kappelin aukio .meillä mahtuisi tälle tontille huomattavasti isompi rakennus talvi -kesä käyttöön ,olisi tervetullut kuolleen kaupungin herättäja .esiintyjät olisivat mieluusti tulossa ouluun siinähän voisi olla vaikka mitä toimin taa taivas on rajana..Sitten toinen asia josta olen maininnut ennenkin .ilman vastausta. Torin rantaa meren puolelle .teknologia kaupungin pelastaja tuulen ja ilman mukaan avautuva lasinen lameli seinä .ei ole ylitsepääsemätön investointi. .. jatkaisi torielämää monta kuukautta vuodessa. koska oulussa tuulee kylmästi melkein aina .ilmojen mukaan lamellit sulkeutuisivat automaattisesti ,olisi kosteus mittarit tuuli mittaus ja ilman lämpötila mittaus. .. Rakenne betoni anturit . Helposti jopa 5 metriä korkeat lamellit ja näihin huolto ove meri toimintaa silmällä pitäen joka alkaisi myös toimimaan ,yrittäjiä löytyy kun kaupungin päättäjät eivät olisi niin yrittäjä vastaisia ..Tiedän mistä kirjoitan .Olen asunut kaupungissa 42 vuotta .Hermot eivät kestäneet enää katsoa kaupungin tuhoamista. Hemmo kuuranhallan jälkeen .Tapahtui suuri pudotus kehitykselle suurin osa toimista ajettiin kiville . nyt asunkin sitten kehittyvässä kempeleessä jota oulun kaupungin ,osa päättäjistä yrittää ampua alas kaikki tietävät henkilöt jotka ovat kehitystä vastaan .heidän elämäntyö on saada tuhoa aikaan. Kirjeestä tuli nyt näin kova on niin paljon asioita jotka sais kuntoon pienellä rahalla ja viihtyvyys paranis kerta heitolla .ps. rautatie asema ehdottomasti hornan tuuttiin ,yht. liikenneasema kaikille julkisille kulku neuvoille ..Terv Raimo Vähäsaari .Vastaanottotarkastaja. Nyk. Eläkeläinen.

Tällä palstalla on puhuttu paljon kävelykeskustan laajentamisesta, mikä on myös omasta mielestäni erinomainen ajatus. Pitää kuitenkin muistaa, että mitä enemmän autokatuja muutetaan kävelykaduiksi, sitä enemmän tilaa vähennetään suurenevalta liikenteeltä. Liikenne ja automäärät tulevat kuitenkin pakostikin kasvamaan keskustassa, kun Oulu laajenee. Tämän takia pitää tehdä järkeviä päätöksiä kävelykatujen sijoittelun osalta, ettei niitä sijoitella liikenteen tielle sinne tänne kulkemaan eri suuntiin. Jos sijoittelu epäonnistuu, tuloksena voi olla liikenteellinen kaaos keskustassa. Lisäksi kävelykaduilta vähentyvä liikenteen tila pitäisi pyrkiä korvaamaan muiden samansuuntaisten katujen leventämisellä useampikaistaisiksi. Oulun ydinkeskustan perusongelma on jo nytkin ahtaus ja ruuhkaisuus.

Kävelykatuehdokkaina on nostettu esiin Hallituskatu ja Kirkkokatu. Näistä ”keskustan asukas”-nimimerkin ehdottama Kirkkokatu on mielestäni järkevämpi vaihtoehto useasta syystä. Edellä nostettiin esille jo, että Kirkkokatu on jo osittain kävelykatu Rotuaarin kohdalta ja että sen varrella on kaupungintalo, kirkko ja suuret puistot. Myös ehdotettiin parkkihallien rakentamista puistojen alle. Näiden lisäksi Kirkkokatu olisi kävelykatuna yhtenäinen pitkä katu, jossa kävelykatuosuutta voisi tarpeen mukaan pidentää. Euroopassa varsin monissa suurissa kaupungeissa on juuri tällainen yksi yhtenäinen katu keskustassa, joka on suunniteltu kävelyyn ja jonka ympärille kaupat ovat keskittyneet. Jos Kirkkokatu muutetaan kävelykaduksi, menetetty liikenteellinen tila voidaan korvata Olavi Suurmäenkankaan ehdottamilla laajennuksilla Uusikadulle(mm. levennys ja kääntyvä 5. kaista) ja Aleksanterinkadulle(4-kaistaisuus koko matkalta). Tosin joitain vanhoja pikkurakennuksia Aleksanterinkadun varrelta voitaisiin joutua purkamaan 4-kaistaisen tien alta. Keskusta tulee tulevaisuudessa laajenemaan yhä enemmän Heinäpäätä kohti, jolloin kävelykatu ja sen ympärillä olevat kauppatilat kannattaisi laajentaa sitä kohti myös.

Jos Hallituskatu muutettaisiin kävelykaduksi, lopputuloksena olisi jo nyt ahtaan ydinkeskustan yhä suurempi ahtaus ja ruuhkaisuus. Suuret kauppatilat sijoittuvat aina kävelykadun varteen, mikä toisi lisää ihmisiä ja liikennettä Hallituskadun ympärille. Kun Hallituskadulle ei pääsisi autolla, liikenne siirtyisi siltä sen viereisille kapeille kaduille, joita ei pysty muuttamaan leveämmiksi niiden viereen rakennettuja korkeita rakennuksia purkamatta. Tuloksena olisi siis jo nyt ahtaan Hallituskadun ympärystön yhä suurempi ahtaus ja ruuhkaisuus. Entä mihin Hallituskadulta poistuvat parkkipaikat uudelleen sijoitettaisiin? Parkkihallin teko tälle alueelle olisi vaikeaa, koska uutta tilaa ei ole. Parkkipaikkoja tarvittaisiin sitä paitsi paljon enemmänkin kuin mitä Hallituskadulta poistuisi, koska Hallituskadulle tulisi lisää kauppoja kävelykadun ansiosta.

Ymmärrän ajatuksen, että juna-asemalta olisi suora kävelykatuyhteys Rotuaarille, mutta eihän Hallituskatu edes pääty juna-asemalle. Siihen päättyy Pakkahuoneenkatu. Sitä paitsi ei esim. Euroopan suurissa kaupungeissakaan mitään juna-asemaa olla kävelykadun sijoittamisessa ajateltu. Hallituskatu kävelykatuna joutuisi ylittämään myös keskustan suurimman autokadun Uusikadun, joka haittaisi sekä kävelijöitä, että hidastaisi keskustan liikennettä.

Ajatus, että Hallituskatu ja lisäksi Isokatu osittain olisivat kävelykatuja ruuhkauttaisi yhä enemmän liikennettä myös Isokadulla.

Miksi ydinkeskustaa pitäisi pyrkiä entisestään kasvattamaan ja ruuhkauttamaan, vaikka se on jo nyt alueena pienikokoinen ja ahdas muiden kaupunkien ydinkeskustoihin verrattuna? Miksei keskusta-aluetta laajennetaisi suuremmaksi sitä mukaa, kun Oulu kasvaa?

Keskustan kehittämisessä ei kannata unohtaa kokonaisuutta. Hallituskatu kävelykatuna voi kuulostaa hyvältä, mutta laajemmin ajatellen etenkin liikenteen kannalta se ei ole hyvä idea. Kirkkokatu kävelykatuna on taas erinomainen idea.

On ihmetelty, miksi Oulun keskustassa ei ole samanlaista vetovoimaa kuin muiden kaupunkien keskustoissa. Pitää miettiä, miksi ihmiset tulevat keskustaan ylipäänsä. Useassa kaupungissa asuneena voin kertoa vastauksen, joka on loppuen lopuksi aika yksinkertainen.

Syy on yksinkertaisesti se, että Oulun keskustassa ei ole yhtään isoa kauppakeskusta. Muissa kaupungeissa pääosa ihmisistä tulee keskustaan nimenomaan shoppailemaan. Helsingissä lähdetään keskustaan juuri Forumiin tai Kamppikeskukseen käymään, Tampereella Koskikeskukseen jne. Oulussa ei ole yhtäkään edes puoliksi kooltaan näitä vastaavaa ostoskeskusta. Rotuaarikin alkaa olla liian pieni ostoskeskittymä.

Esim. kauppakeskus Galleriaa laajentamalla koko korttelin kokoiseksi tai kahden korttelin kokoiseksi, saataisiin aikaan ihmeitä. Toisaalta kokonaan uuden ostoskeskuksen voisi rakentaa esim. Hollihakaan osan puistoa ja urheilutalon tilalle.

Keskustassa pitää olla elämää, sen pitää olla houkutteleva, sinne pitää olla helppo mennä, siellä pitää voida viihtyä. Tekemiseen ja viihtyvyyteen tarvitaan kuppiloita, butiikkeja, isompiakin kauppoja ja kauppakeskuksia, gallerioita, paikkoja olla ja katsella ihmisiä jne.

Mikään pienikään kuppila ei menesty ilman ihmisiä. Nyt ollaan oravanpyörässä: keskustaan on vaikea tulla, joten butiikeissa ei riitä asiakkaita – palvelut vähenevät ja keskusta houkuttelee ihmisiä yhä vähemmän.

Jotta tämä kauhuskenaario ei täysin toteutuisi, pitää kääriä hihat ja ruvetta hommiin. Keskustan kehittäminen on junnannut niin kauan paikoillaan, että nyt on korkea aika tehdä jotain.

- parkkipaikkoja äkkiä lisää
- miten yritysten huoltoajot järjestetään (Kallioparkki veisi tavarantoimitukset ja roskakuskit pois silmistä maan alle)
- Rotuaarille uusi, helppokulkuinen pinta, joka pysyy sulana
- Rotuaarin voisi osittain kattaa
- viihtyisyyttä penkeillä, kauniilla katurakenteilla
- pallon rumilus pois Rotuaarin aukiolta – muissa kauniissa kaupungeissa näkyvillä paikoilla on komeita monumentteja, ei naarmuisella pleksikuvulla varustettuja betonimöykkyjä – sitä paitsi pallo haittaa aukion käyttämistä järkevästi esim. Rotuaari Picnikissä
- kävelyaluetta voisi hyvin laajentaa – tämäkin onnistuisi mainiosti, jos autot saataisiin maan alle
- keskusta on nähtävä vähintään ruutukaava-alueen kokoisena eli radalta merelle ja Tuiran silloilta Heinäpäähän – alue on näinkin sen verran pieni, ettei sitä ole järkevää keinotekoisesti pienentää koskemaan vain Rotuaaria
- pienyritystoiminnalle pitää luoda hyvät toimintaedellytykset, koska ne pitävät osaltaan keskustaa elävänä ja houkuttelevana ihmisten tulla ja viihtyä

Tässä joitakin ajatuksia. Tärkeintä on ryhtyä pian töihin ja todella panostaa nyt viimein kaupungin keskustan kehittämiseen. Panostuksen pitää olla tuntuva. Ritaharjut ym. voivat hyvin odottaa – elävää keskustaa tarvitsemme me kaikki oululaiset. Elävää keskustaa tarvitaan myös houkuttelemaan kaupunkiin uusia asukkaita ja matkailijoita. Ja heistäkin hyötyy koko kaupunki.

Kallion parkin kielteinen päätös hiertää edelleen ja sen näkyy kaupungin tämän hetkisessä tilanteessa. Tarkoitus on nyt kuitenkin miettiä tulevaisuutta eikä jäädä märehtimään vanhoja.

Oulu on noin 140 000 asukkaan KAUPUNKI, siis korostan KAUPUNKI. Missä kaupunginomaisuus näkyy? Ei missään, valitettavasti! Meillä on muutama “hassu” katu keskustassa ristiin rastiin, jonka varrella on jokunen kauppa. Mutta minkäänlaista kaupunkimaista kuhinaa ja vilinää ei keskusta löydy.

Kaupunki kehittyy, kun kehittymiselle annetaan mahdollisuus. Tämä tarkoittaa, ettei keskustan ulkopuolisia kauppakeskuksia viedä eteenpäin, esim. Ritaharju jne. Kaupungin keskustaan täytyy saada toimintaa ja sitä tulee toimivan torin ja erilaisten tapahtumien kautta. Ja keskustassa pitää olla kauppoja, ravintoloita, kulttuuria ympärivuotisessa käytössä. Eli ihmiset haluavat tulla keskustaan, vaikka pakkanen paukkuu ja tuuli vinkuu. Toisin sanoen katettua tilaa pitäisi saada esimerkiksi Rotuaarin ylle. Hyvänä esimerkkinä suuresta katetusta tilasta on Vaasan Rewell-Center (niin ja Vaasassa toimii oivasti myös torin alle rakennettu autoparkkikin….) Kuinka mahtavaa olisikaan tepastella Rotuaarilla talvellakin, kun olisi lämmintä ja mukavaa. Erilaisia musiikki- ja muita esityksiä voitaisiin järjestää läpi vuoden jne. Silloin Rotuaari todellakin toimisi kaupunkilaisten olohuoneena- paikkana, jossa olisi kiva pistäytyä vaikka viikonloppukävelyllä!

Kävelykatu on tällä hetkellä vielä liian pienellä alueella eli se voisi jatkua luontevasti Isokadulle ja sieltä Otto Karhin puiston läpi Hallituskadulle, joka on ollut kauan ala-arvoisessa tilassa. Hallituskadun päähän asemalle pitää saada houkutteleva matkakeskus, jossa olisi puoleensavetäviä kauppoja ja muita palveluja.

Tässä joitain ajatuksia aluksi- lisää tulee varmaan myöhemmin!

Sokos keskustaan.

Hei!
Aina kun puhutaan oulun keskustasta, mainitaan autot ja kaupat. OK, ne kuuluvat kaupungin keskustaan. MUTTA. Keskusta on kuollut, jollei siellä ole paikkaa, jossa voi vaan olla. TORI on monesti sellainen paikka. Kesällä.
Kirjasto (lehtisali) johonkin kauppakeskukseen. Jossa ei olisi pakko ostaa mitään. Varmaan siinä tulisi kahviteltuakin. Ihmisille tarvitaan keskustaan olohuone. Vai onko keskusta tarkoitettu ihmisille? Vai kuluttajille?

Jos saisi vielä haaveilla, niin haluaisin kaupunkiratikan. Pikaratikan. Että päästäs täältä syrjemmästäkin keskustaan. Kesäisin käyn siellä pyörällä. Talvisin en käy ollenkaan.

Koska tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolelle suunnitellut kauppakeskukset voivat mitätöidä kaikki suuremmat keskustan hankkeet, olisi vähintäänkin kohtuullista että asioista päättävät tahot kertoisivat julkisesti kantansa niiden rakentamiseen. Tältä palstalta olisi hyvä aloittaa. Oululaisen päätöksenteon läpinäkyvyys on päässyt vähän menemään vähän utuiseksi.

Oulun keskustan ristikkomallinen pohja on mielestäni hyvä ja se avaa paljon mahdollisuuksia kehittää keskustaa. Pahin mahdollinen vaihtoehto olisi olla tekemättä mitään. Nyt tarvitaan oikeita toimia, kuten edellä jo kirjoitettiin. Keskustasta saa loistavan, kun vaan ryhdytään suunnitteluun ja toimeen. Jos mitään ei tehdä, jäädään muista kaupungeista jälkeen.

Suurimpia havaitsemiani yksittäisiä ongelmakohtia Oulun keskustassa ovat:

1. Liikenteen ongelmakohdat/pullonkaulat
-Uusikadun ja Aleksanterinkadun pitäisi olla koko matkalta vähintään 4-kaistaisia ja kaistojen pitäisi olla vähän leveämpiä kuten muissa suurissa kaupungeissa(kuten esim. Helsingissä Mannerheiminkatu ja Tampereella Hämeenkatu). Suurissa risteyksissä kääntyvä viides kaista voisi olla myös tarpeen. Uusikatua kannattaisi leventää vähintään muutamalla metrillä kaikkialta sekä tehdä viides kaista ainakin Saaristonkadulle itään kääntyvänä kaistana molemmista suunnista. Aleksanterinkatu taas 4-kaistaiseksi heti Kajaaninkadusta alkaen aina Puistokadulle asti.

Mielestäni ehkä keskeisin asia keskustan kehittämisessä on hyvät yhteydet ja helppo pääsy keskustaan ja sieltä pois. Uusikatu on liian kapea siihen, että 4 nykykokoista autoa uskaltaa ajaa sitä rinnakkain, vaikka onkin 4-kaistainen, joten hyöty ja liikenteen sujuvuus ovat pienempiä kuin yleensä. Aleksanterinkadulle syntyy usein liikenteen pullonkaula, koska vain osa siitä on 4-kaistaista ja sitten osa 2-kaistaista.
Näistä kahdesta kadusta Saaristonkadun kanssa kannattaa tehdä keskustan 4-kaistaiset pääautoväylät. Myöskin autojen parkkeeraus pitäisi niille kokonaan kieltää. Linnankatu ja Kajaaninkatu toimivat hyvin jo nyt.

-Katujen varsissa olevia parkkipaikkoja pitäisi vähentää ja tehdä lisää parkkihalleja autoille. Tämäkin on muissa suurissa kaupungeissa jo suurelta osalta tehty. Mannerheimin- ja Heinätorinpuiston alle rakennettavat parkkihallit ovat mielestäni hyvä idea. Tosin voi niitä myös maan päälle rakentaa tilan löytyessä. Mielestäni moderniin keskustakuvaan ei kuulu katujen varsiin parkkeeratut autot. Ne vievät vain tilaa liikenteeltä ja ovat ruman näköisiä.

-Kohta, jossa Kajaanintie/Heikinkatu alittaa rautatien. Yksinkertaisesti liian ahdas, koska sillan alituksessa on yhteensä vain 3 kaistaa, pitäisi olla mielestäni 5 kaistaa, joista yksi olisi kääntyvä pohjoiseen Rautatienkadulle. Tai ainakin 4 kaistaa, kuten molemmilla puolilla siltaa muuten on. Eli useampikaistainen rautatiesillan alikulku liikenteelle.

-Myös Rautatienkatu kannattaisi jossain vaiheessa laajentaa 4-kaistaiseksi.

-Joidenkin katujen epätasaisuus/poukkuisuus ja huono kunto. Näitä katuja olisi syytä uusia kokonaan tasaisemmiksi. Autokadut pitäisi tehdä asfaltista eikä mukulakivistä.

2. Kirkkokatu
Pitäisi olla kokonaan kävely- ja liikekatu Kajaaninkadulta Puistokadulle.

3. Pienet rapistuneet rakennukset
Nämä pitäisi poistaa ja tilalle rakentaa uusia liike- ja asuinkiinteistöjä.

4. ”Talo kerrallaan” –rakentaminen
Ennemmin pitäisi suunnitella ja rakentaa kortteli kerrallaan, jotta korttelin talot sopisivat toisiinsa esim. pohjilta ja korkeuksilta. Tosin tätä on Oulussa alettu jo tehdäkin.

5. Rautatieasema
Kannattaisi rakentaa kokonaan uusi ja reilusti suurempi, jossa olisi muitakin liikkeitä kuin R-kioski.

Onnea ja menestystä keskustan kehittämiseen!

Oulun keskustasta voi tehdä kansallisesti ja kansainvälisesti vetävän ja kilpailukykyisen sekä asukas- ja liikenneystävällisen rakenteen oikeilla päätöksillä. Väärillä päätöksillä siitä taas voi tehdä ruuhkaisen ja epämiellyttävän. Oulun nopea kasvu edellyttää lisää kauppa- parkki- ja kävelytilaa keskustaan.

Mielestäni ylivoimaisesti paras malli kehittää keskustaa on tehdä Kirkkokadusta kävelykatu pohjoisesta Tuomiokirkolta tai ainakin kaupungintalolta etelään aina Mannerheimin- tai jopa Heinätorin puistoon saakka.

Kirkkokadun muuttaminen kävely-, puisto- ja kauppakaduksi pidemmältä osin on yksinkertaisesti paras vaihtoehto, koska se on aivan keskellä kaupunkia ja siinä varrella on kaikki: Tuomiokirkko ja sen puisto, kaupungintalo, Rotuaarin kaupat, Mannerheiminpuisto ja Heinätorin puisto ja koulu. Molempien, Tuomiokirkon ja kaupungintalon, etuosa on kaiken lisäksi Kirkkokatua kohti.

Myös Kirkkokadun välittömät sivukadut(eli Kirkkokadun ja Torikadun ja Isokadun välissä olevat katupätkät) voisivat olla kävely- ja kauppatarkoitukseen.
Saaristonkatu kannattaa säilyttää leveänä autokatuna, jonka ali voi tehdä Kirkkokadulla modernin alikulkutunnelin kävelijöille. Täten Kirkkokatu kävelykatuna voisi jatkua myös Saaristonkadun eteläpuolelle.
Myös Kajaaninkadun ali voisi tehdä samanlaisen kävelyalikulkusillan ennen Tuomiokirkkoa.

Kirkkokadun ympärillä olevien katujen, Isokadun ja Torikadun, molemmille puolille tehtäisiin paljon maanalaisia parkkihalleja ja jonkin verran maanpäällisiä tiloja, johon autot saisi pysäköityä pois ruuhkauttamasta katujen varsia ja josta olisi lyhyt matka Kirkkokadulle. Stockmannilla on jo sitäpaitsi maanalainen parkkihalli Torikadulla. Laajoja parkkihalleja olisi helppo sijoittaa muunmuassa puistojen alle(Mannerheimin ja Heinätorin ja Tuomiokirkon puisto). Puistot kuitenkin jätettäisiin ennalleen parkkihallien rakentamisen jälkeen.
Isokatu muutettaisiin kaksisuuntaiseksi.
Joukkoliikenne joko pysyisi Torikadulla tai siirtyisi Aleksanterinkadulle tai Uusikadulle.

Torikadun ja Isokadun ympärillä olevat Aleksanterinkatu ja Uusikatu taas pidettäisiin suurempina, leveämpinä ja nopeampina autokatuina, joilta olisi helppo päästä yksi katu sisemmäs parkkeeraamaan auto ja siirtymään vielä yhden kadun sisemmäs Kirkkokadulle ostoksille tai puistoon tai kävelylle, tai vaikka kaikille yhtä aikaa.
Kaupunginjohtokin voisi ylpeänä esitellä Oulun liike-elämää vieraille vain kävelemällä ulos kaupungintalosta Kirkkokadulle.

On tärkeää tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia keskustan kehittämiseksi ja jätän ne mielellään muiden tehtäväksi. Minä toivoisin keskustan kohentamiseksi toimia jotka voitaisiin tehdä jo tänään tai huomenna. Aikaisemmissa kirjoituksissa aivan oikein otettiin jo esille keskustan siisteyden ylläpitäminen. Minä vaadin kauniita roskakoreja, somia tuhkakuppeja ja ennen muuta PENKKEJÄ . Rotuaarilla ei ole talvella ainokaistakaan penkkiä, jolle hetkeksi istahtaa. Kesälläkin niitä on niin niukasti, että kaikki kauniit kukkaistutukset turmeltuvat, kun ihmiset käyttävät niitä istuiminaan. Mikä “olohuone” se sellainen on, jossa joutuu seisoskelemaan tai istumaan kukkapurkissa.
Keskustaan on ilmaantunut tiedot vapaista paikoista eri parkkitaloissa. Vapaita parkkipaikkoja ilmoitetaan olevan useinmiten useista kymmenistä useisiin satoihin, vain yhden kerran eräs taulu näytti nollaa. Miksi autoista on tehty niin suuri ongelma, kyllä kaupungissa kuuluu olla autoja siinä kun ihmisiäkin.
Oululaisilla on tosiaan kaksi hienoa verbiä: jappasta ja vatuloida. Mitä jos keskustan kehittäminen aloitettaisiin heti ihan pienestä, vaikka niistä penkeistä….

Ajattelin vielä uudemman kerran osallistua tähän keskusteluun tuon yleisen keskustelutilaisuuden jälkeen. Keskustelutilaisuus oli hyvä esimerkki vuorovaikutteisesta kaupungin kehittämisestä.

Aikaisemmissakin kommenteissa on tullut ilmi, että kaupungin keskustan kehittämisen suurin UHKA tulee itse asiassa kaupungin sisältä. Jos kaupunki kaavoittaa, ja on jo ikävä kyllä kaavoittanut, valtavia kauppakeskittymiä ympäri kaupungin laitoja, on selvää että sillä on negatiivisia vaikutuksia keskustan kehittämiseen.

Pahimpana esimerkkinä tästä on Ritaporttiin kaavoitettu Järjetön 100 000 neliön alue kaupakeskukselle (Zeppelin 21 000 neliötä). Olisi mielenkiintoista kuulla kaupungin asiantuntijoilta esimerkiksi täällä, että millä kummallisella tavalla he luulevat, että asiakkaita riittää nykyisen Oulun alueen ~250 000 kauppaneliön lisäksi yli tuplamäärälle neliöitä, jotka nyt ovat suunnitteilla. Toivon sydämeni pohjasta, että ennen kuin Ritaportin 100 liikkeen ja kolmenkymmenen ravintolan suunnitelmia aletaan rakentaa, katsottaisiin hieman pidemmällä perspektiivillä ja rajoitettaisiin keskuksen koko järjellisempiin 20 000 – 30 000 neliöön, joka varmasti riittäisi alueen ja koko Pohjois-Oulun tulevillekin asukkaille.

Täytyy nimittäin myös muistaa, että 2005 valmistui Linnanmaalle Prisman, Euromarketin ja muutamien erikoisliikkeiden kauppakeskus, joka on vain noin 3 km päässä Ritaportin alueesta. Myös Kaijonharjun keskusta kuuluu samaan alueeseen. Olen varma, että kaikki valtuutetut eivät todellakaan ole ajatelleet, kuinka kokouokaltaan järjettömiä suunnitelmia tehdään kaupungin laidoille. Suurin osa keskustan asiakkaista kuitenkin koostuu keskustan ulkopuolisista asukkaista, joten olisi ehkä syytä edetä vanhempien alueiden ehdoilla eikä kaavoittaa liian suurisuuntaisesti ja ajattelemattomasti uusia.

Kaupungin yleinen mielipide tuntuu olevan, että Keskusta on tämän hetken tärkein kehitettävä alue sekä palveluiden, että muiden toimintojen osalta. Sen mukaan kaupungin tulisi myös edetä. Yli KYMMENEN KESKUSTAKORTTELIN KOKOINEN KAUPPAKESKUS on todellakin ristiriidassa sen kanssa, mitä Oulun seudulla halutaan kehittää ja mihin myös tulisi pyrkiä.

Lisää parkkitilaa autoille. Kadut ovat ahtaita ja täynnä autoja. Esim. jonkinlaisia parkkitaloja tarvittaisiin paljon.

Eilinen esittely- ja keskustelutilaisuus oli paikallaan, tosin keskustelun vasta lämmetessä piti jo lopettaa, mutta jatketaan täällä verkossa. Kokonaisvaikutelmakseni jäi, ettei Oulun ydinkeskustan vetovoimaisuustekijöistä ole niin kovin suuria näkemyseroja, ja ilahduttavasti ilmastonmuutoskin vilahtaa puheissa mukana. Suuret rakennushankkeet tulevat vastaan vääjäämättä, niiden sijoittelusta ja tyylistä toivon, monien muiden tavoin, korkeatasoisia arkkitehtikilpailuja etsimään houkuttelevia ratkaisuja. Persoonalliset arkkitehtuurikohteet kohottavat kaupungin imagoa ja tuovat intoa ympäristöönsä, esim. Bilbaossa yksi hurja museorakennus nosti kaupungin ihan uuteen kukoistukseen. Mutta ennenkuin olemme saaneet (vihdoinkin) kävelybulevardin Hallituskadulta Letkunpuiston poikki rantaan, ja toimivan, edullisen ja vähäpäästöisen julkisen liikenteen, toivoisin kaupungilta lisää toimia, joilla parannetaan keskustan yleistä siisteyttä. Moni keskustan kadunpätkä kohenisi jo julkisivujen pesemisellä, myymälöiden ständikirjavuutta hiukan karsimalla ja kiinnittämällä huomiota istutusten ja terassikalusteiden siisteyteen, mikä monin paikoin on jo tapahtunutkin. Tähän toivoisin kepin sijasta porkkanaa, ja äänestäväthän kaupunkilaiset jaloillaan. Muihin kaupunkeihin verrattuna Oulun kaupungin ydinkeskusta ei rakennuskannaltaan ole niin olennaisesti muuttunut parissakymmenessä vuodessa, mikä kommenteissa tuli esille, mutta kesäkaupunkina tämä on jo aivan hirveän paljon parempi kuin se 80-luvun Oulu, jossa oli kaksi patiota, ja kuollut tori. Lisää pieniä rohkeita tekoja, ja aitoa välittämistä kaupunkilaisten elämästä. Erityiskiitos Ilpo Okkosen kuva- ja äänikoosteelle, ja mielipide vielä loppuun: paskakaupunni-tägiä ei saa poistaa, se on yhteisötaidetta jo vuosikymmenten takaa, ja kuuluu “meille”.

Terveisiä tämän illan keskustan kehittämis kokoontumisesta kaupunkilaisille. On hienoa, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään meille kaikille joissa voimme tuoda ilmi omia mielipiteitämme ja visioita keskustan suhteen.. Mutta kuten kävi ilmi myös illan kokoontumisessa, meille on tehty hienoja suunnitelmia keskustan alueen kehittämisen suhteen jo vuonna 1999, mutta paljonko on saatu konkreetisia tekoja aikaan näiden kymmenen vuoden aikana. MALI- suunnitelmassa on hienoja ja toimivia esityksiä alueen kehittämiseksi, mutta kaikki aika on haaskattu pelkkään pohdintaan ja jahkailuun.Jos oltaisiin rohkeasti tartuttu härkää sarvista silloin kymmenen vuotta sitten ja lähdetty rohkeasti kehittämään heti keskustan palveluja, alueita ja niiden toimintoja ei näin kymmenen vuoden jälkeen oltaisi tässä tilanteessa.Keskusta on näivettymässä ja palvelut pikkukaupungin tasoa.Monet kansainväliset ketjut ja pienyrittäjät olisivat valmiita tulemaan Ouluun mikäli heille olisi tarjolla oikeat puitteet ja vetovoimainen miljöö. Meillä voisi olla nyt kansainväliset kriteerit täyttävä, värikäs, esteettisesti inspiroiva, toimiva ja kaikkien kohderyhmien ihmisiä monella tasolla palveleva viihtyisä “olohuone”. Monta vuotta haaskattiin turhaan kallioparkin kanssa väittelyyn.Ymmärrän kyllä molemmat kannat kyseiseen hankkeeseen, mutta aikaisemmin olisi pitänyt tehdä kaikkia tyydyttävä päätös ja ruveta sanoista tekoihin.Nyt meillä on nuhjuinen kävelykadun pätkä joka on niin vanhanaikainen, tylsä ja ahdas.Kävelykeskustaa pitäisi ehdottomasti laajentaa Hallituskadulle ja Isokadulle. Miksei Pakkahuoneenkatukin voisi olla Uudeltakadulta rantaan päin eräänlainen ravintoloiden keskittymä istutuksineen ja terasseineen.Hallituskatu olisi eräänlainen Oulun esplanadi isoinen puineen, pikku putiikkeineen ja kahviloineen.Eräänlainen portti radan toisella puolella sijaitsevalta matkakeskukselta Oulun ytimeen.Näiden katujen varsilla olevien talojen ulkoasua pitäisi kohottaa.Kaupungin tulisi itseasiassa vaatia ydinkeskustassa olevien talojen ulkoasun olevan ajan mukainen.Vai onko esim.Tori- ja Kauppurienkadun kulmissa olevat talot sen näköisiä, että ne kuuluvat 2000-luvun “suur”kaupungin katukuvaan?Eivät todellakaan. On aivan käsittämätöntä, että kaupunki on niiden antanut jäädä paikoilleen sellaisenaan. Minkälaisen kuvan jätämme turisteille ja muille, kun meidän ydinkeskustassa edelleen tönöttävät moiset rumilukset? Puistoalueet ja istutukset kuuluvat viihtyisään keskustaan ja niihin tulisi panostaa ylläpidolla ja valaistuksella. Keskustasta tulisi löytyä roskiksia ja tuhkakuppeja tasaisesti, jotta siisteys säilyisi ja katuja tuli varsinkin kesällä pestä aktiivisemmin, jotta siellä ei haisisi aina oksennus ja virtsa. Miksei Otto karhin puisto voisi olla eräänlainen tapahtumapuisto jossa järjestettäisiin esim Rotuaari piknik, kun itse kävelykatu on jo monta vuotta ollut kyseiselle tapahtumalle aivan liian pieni paikka. Saataisiin se ruma lavakin Rotuaarilta pois ja tila ihmisille.Samalla kun mietimme ratkaisuja autojen säilyttämiselle laajentuvassa keskustassa , tulisi meidän keksiä ratkaisu myös pyörille. Meillä on Oulussa jo paljon kehuja saaneet kevyen liikenteen reitit pitkin kaupunkia, mutta meillä ei ole säilytyspaikkaa pyörille. Nytkin pyörät vievät varsinkin kesällä suhteettoman suuren pinta-alan Rotuaarin kokonaispinta-alasta ja tukkivat kauppojen edustat ja tekevät kävelykadusta epämiellyttävän ympäristön olla. Miksi emme tee pyöräparkkeja kuten muissakin Suomen kaupungeissa.Esimerkiksi Halosen ja Nordean edessä Kirkkokadulla olisi hyvät paikat pyörien säilytykselle.Edellyttäen tietenkin, että autot saadaan ydinkeskustasta pois. Sakot tai ainakin pyörien roudaus lähimmälle pyöräparkille niille jotka pyörät kävelykadulle tuovat. Autoille kansiparkkeja keskustan joka kulmalle ja toimivampi joukkoliikenne. On käsittämätöntä, ettei samalla, kun joukkoliikennekatua rakennettiin niin ei rakennettu samalla joukkoliikenneterminaalia torikadun kulmaan.Nyt ihmiset värjöttelevät ahtaalla Torikadulla lumen ja tuiskun armoilla.Joukkoliikenteen vuorojen tiheys pitäisi olla tiheämpi jotta keskustaan on helppo tulla, mutta sieltä on myös helppo lähteä pois, myös iltaisin ja viikonloppuisin.. Toivottavasti me Oululaiset saamme nyt tämän kevään keskustelujen ja työryhmien kokoontumisten kautta vihdoin viihtyisän, laajennetun ja vetovoimaisen 2000-luvun autottoman ydinkeskustan kokonaisvaltaisine palveluineen.Jahkailujen aika on ohi, nyt tarvitaan jo tekoja. Lopuksi ihmettelen suuresti lautakunnan/kaupungin hallituksen jäsenten halukkuutta osallistua tämän illan keskustelutilaisuuteen.Kirjaston salin screenillä vilahti, ehkä vahingossa, että muistaakseni 47 ihmistä oli jättänyt saapumatta tilaisuuteen ja että noin 20 oli paikalla. Kuitenkin nämä ihmiset ovat siinä työssään vain sen takia, että kehittävät Oulua ja ovat sen asukkaiden asialla…

Kiitokset hyvästä keskustelutilaisuudesta.

Keskustelussa keskityttiin tällä kertaa yksityiskohtiin, mikä on tietysti tärkeää sinänsä. Keskustan kehittämisessä suurin ongelma on nähdäkseni kuitenkin kaupungin laajempi maankäytön strategia. Niin kauan kun kasvu suunnataan kauaksi keskustan ulkopuolelle, ei keskusta kehity. Tarkoitan tässä paitsi kaupallisia palveluita, myös asumista, sillä ilman riittävän tiheää asukaspohjaa kaupallinen keskusta ei voi toimia.

Siispä vetäisin seuraavanlaisen johtopäätöksen: lopetetaan asuntoalueiden ja kaupallisten toimintojen kaavottaminen pelloille, ja lisätään keskusta-alueelle kaikkea. Asumista, oleskelua, kauppaa, palveluita, kulttuuria – ja baareja, kuten tilaisuudessa ehdotettiin.

En usko elävän kaupungin syntyvän niin, että kaikki toiminnot ovat omina tiukasti rajattuina yksiköinään, vaan kaiken pitäisi olla iloisesti sekaisin samassa korttelissa. Näin tehden syntyy elämää ja paikkoja kaikenlaisten ihmisten yllättäviällekin kohtaamisille.

Kasvusuuntaa Oulun keskustalle löytyy monelta suunnalta, ehkä ilmeisimpänä vaihtoehtona Heinäpään alue, joka on merkillinen lähiö ydinkeskustassa – korttelin päässä Rotuaarilta!

Olen aika pitkälti samoilla linjoilla kuin edellinenkin kirjoittaja. Keskustan kaupallista painopistettä voisi todellakin siirtää enemmän asemansuuntaan, ja toteutuksen olisi hyvä olla “kaupunkimaista”.

Tämän lisäksi toivoisin erityistä huomiota kiinnitettävän kuitenkin myös nykyisen kävelykatualueen “rotuaarin” ympäristöön. Jos suuria kaupanyksiköitä sijoitetaan Raksilaa myöten asemansuunnalle, niin eikö silloin kirkkokadun ympäristöstä pitäisi pystyä luomaan todellinen kävelykeskusta pikkuliikkeineen ja baareineen?

Erityisesti toivoisin että Saaristonkatu Uusikadun ja Torikadun välillä otettaisiin yhdeksi kehittämisalueeksi. Kyseinen katuosuus on liikenteellisesti nykyisin niin sekava ettei sen osalta omasta mielestäni voi tulla kysymykseen muu kuin muuttaminen joukkoliikennekaduksi. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä että aluetta todella kehitetään kevyenliikenteen ehdoilla, ja alueen henkilöautoliikenne pakotetaan pääkatukehälle. Katu on myös rakennustensa osalta sekava, joten tiivistävä lisärakentaminenkaan ei olisi pahitteeksi.

Henri Löthmanin suunnitelmista vielä sen verran, että pidän kyllä Hallituskadun muuttamisesta kannelliseksi parkkikaduksi, mutta en toivoisi puistoja jyrättävän aukioiksi. .

Raksilaan voisi rakentaa ison kauppakeskuksen kyllä, sehän on lähellä keskustaa kävelymatkan päässä.

Juna-asemalta pitäisi olla selkeä kävelykatu (Hallituskatu) kohti ydinkeskustaa jolloin turisteille ja matkaajille tulee selkeä reitti kaupungin sydämeen. Ja se reittihän kulkee Letkunpuiston läpi luonnollisesti. Yhdistyen kävelykatuihin ja sitä kautta torin seudulle.

Mielestäni Oulun keskusta tarvitsee kauppoja, palveluja, asumista kulttuuria ja toimistotyöpaikkoja. Keskusta on kaupungin ja seudun sydän, jonka syke suoraan kertoo kyseisen kaupungin tilasta ja on näyteikkunana turisteille ja kaupunkilaisille.

Viisainta olisi hieman laajentaa nykyisen keskustan käsitystä asemalle ja hieman eteläänkin päin. Pyrittäisiin kehittämään ensisijaisesti nykyisiä huonokuntoisia kortteleita ydinkeskustan alueelta, mutta täydennysrakentamaan koko keskustan aluetta aina Raksilaan saakka. Selvä kävelykatumainen yhteys hieman laajennetulta rotuaarilta hallituskatua pitkin asemalle. Parkkitiloja tulee järjestää Raksilan lisäksi ydinkeskustaan esimerkiksi autosaarta laajentamalla tai muulla järkevällä keinolla.

Miksei matkakeskuksen ja Raksilan markettien tilalle voisi rakentaa Ideaparkkia tai sen kaltaista matkailupainotteista keskittymää. Samalla saataisiin yhdistettyä ydinkeskusta ja Raksilan alue. Oulun aseman seutu ja sen ympäristö keskustaan ja Raksilaan päin sekä ydinkeskusta ovat koko Pohjois-Suomen KEHITYSKELPOISIMPIA alueita, kunhan vain pitkäjänteisyyttä yhteistyöhön löytyisi. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden kuin Arinan kanssa esimerkiksi houkuttelemalla ulkomaisia ketjuja Oulun keskustaan.

Olisiko juurikin mahdollista tehdä Ideapark-yhteistyötä Toivo Sukarin kanssa kyseisen keskuksen saamisesta Ouluun radan seudulle tai jopa radan päälle yhdistettynä Raksilaan. Kyseiset kaksi osaa voisi yhdistää jalankulkutunnelilla, jolloin samassa keskuksessa olisivat yhdistettynä sekä kaikki pohjoisen ja etelän välinen junaliikenne, että autojen parkkipaikat Raksilaan tulevassa parkkihallissa.

Ja mikä tärkeintä, kaiken rakentamisen tulisi tapahtua kaupunkimaisesti. Raksilan alueelle ei todellakaan pidä rakentaa nykyisten markettien tilalle tasakattoista 2-3 kerroksista kauppakeskusta vaan asumiseen ja matkailuun yhdistetty kaupunkimaisesti rakennettu kokonaisuus, joka erottuisi muiden kauppakeskusten joukosta. Kaupakeskuksen yhdistäminen matkakeskuksen alueelle laajentaisi keskustaa ja todennäköisesti edistäisi koko keskustan vetovoimaa.

Kaiken lisäksi olisi jo aika saada yli 50 vuotta sitten rakennettujen Oulun korkeimpien rakennusten tilalle uusia tornitaloja ja rakennuksia keskustaan. Esimerkiksi kauan jahkailtu Raksilan tornitalo matkahuollon yhteydessä olisi edelleenkin oikein hyvä paikka korkealle maamerkille persoonallisesti rakennettuna. Miksei Tornitalo voisi olla yhteydessä Ideaparkkiinkin. Myös kaikki muu korkea rakentaminen parantaisi kaupunkimaisuutta ja erottaisi Oulun enemmän pikkukaupunkien joukosta.