Kiinnittäisin huomiota vähän pienempään asiaan. Olen mielenkiinnolla seurannut Kaupunginojan ansiokasta kunnostustyötä, joissa ojan pohjakin on kivetty pitkälle Raksilan puolelle saakka. Työt ovat ilmeisesti nyt päättyneet ja toisin kuin olin kuvitellut, ne eivät ole parantaneet ojassa kulkevan veden laatua (vesi on yhtä ruskeaa kuin aikaisempinakin vuosina). ’Kirkasvetinen puro’ keskellä kaupunkia olisi huomattava viihtyvyystekijä ja sillä voisi olla myös matkailullista merkitystä Keski- ja Etelä-Euroopasta tuleville turisteille (tällaisia kuraojia heillä on omastakin takaa). Eikö veden kirkastamiseksi ole mitään tehtävissä? Tietääkseni Kaupunginojaan pumpataan vettä Oulujoesta. Jos vesi värjäytyy ojassa sen kulkiessa suoalueiden läpi, eikö voisi ajatella että joesta pumpattava lisävesi kuljetettaisiin putkessa Raksilaan (kunnostetun alueen itäpäähän). Tällöin jokivesi ainakin ’vaalentaisi’ veden väriä Kaupungin kohdalla vesien sekoitussuhteessa.

Sortumatta populismiin tahtoisin muistuttaa, että Oulun keskustan suurin heikkous on tehtaiden hajupäästöt. Vaikka tehtaat lienevät tärkeitä työllistäjiä ja sinänsä tervetulleita, niin voinemme senkin sijaintiin suhtautua ennakkoluulottomasti.

Kyllä kekseliäässä ilmapiirissämme pitäisi olla mahdollista heivata tehdas uuden Oulun laitamille – johonkin, missä sitä ei joudu kukaan haistamaan. On tehtaita ennenkin siirrelty!

Niin KORTTELI-suunnitelma takaisin kehiin!

Terve Oulunkeskusta!
Keskustan kiinteistöjen sisäpihat on käyttämätön “luonnonvara”? Siellä siellä niitä rakennusneliöitä ja kerroksia on!
Jahkailut pois, PÄÄTÖSIÄ, vaikka vääriäkin!

Matkakeskus ok
Raksilan kaikki neljä suunnitelmaa mielikuvituksettomia, mutta mahdollisia

Mutta älkää missään nimessä pilatko historiallista torimiljöötä hotellirumiluksilla ja massiivissalla elämyskeskuksilla!

Hei

Keskusta-alueen kehittämisessä on tärkeää, että ei tyydytä keskinkertaisiin ratkaisuihin, vaan tehdään oikeasti laadukasta ja viimeisteltyä työtä rakennusten sekä katujen ja puistojen suhteen. Oulu on pullollaan vakavaa, suoraviivaista ja teollisen tavallista budjettiarkkitehtuuria, minkä vuoksi paraatipaikoille tulevissa kohteissa olisi mukava nähdä hieman totuttua taiteellisempaa ja lennokkaampaa otetta. Mielestäni suunnitelmissa oleva korkeampi rakentaminen sopii hyvin niin keskustaan, Raksilaan kuin Torinrantaankin, kunhan suunnittelu ja toteutus tehdään huolella. Muutenkin toivoisin Oulua rakennettavan perinteisen korttelikaupungin tyyliin nykyistä tiiviimmin ja korkeammin. Kansainvälisen trendin mukaisesti myös Oulussa keskusta lähialueineen on haluttua asuinseutua, joten asuntojen tarjoaminen laajemmalle väkijoukolle rakennuskantaa tiivistämällä ja korottamalla tukee paitsi ihmisten omia preferenssejä, myös pyrkimystä elävöittää keskustaa ja parantaa keskusta-alueen palveluita. Korkeampi ja tiiviimpi rakentaminen mahdollistaisi elävyyden kannalta olennaisten kivijalkaliikkeiden toteutumisen myös varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolella.

Matkakeskuksen seudun suunnitelmat vaikuttavat hyviltä nykytilanteeseen verrattuna. Asema-alue on yksi Oulun keskeisistä “näyteikkunoista” junalla saapuville ja ohi meneville, eikä maisemaa voi hyvällä tahdollakaan kutsua nykytilassaan houkuttelevaksi. Keskustan puolella Rautatienkadun varren kortteleita voisi kehittää etenkin Teletalon ja Postiaukiota reunustavan korttelin osalta. Raksilan suuntaan maisema ei ole yhtään sen parempi, joten esitetyt 12-16 -kerroksiset talot ja uusi kauppakeskus peittäisivät hienosti Ratakadun varren rapistuvat pesubetonitalot ja poistaisivat ankeana joutomaana makaavan linja-autoaseman kentän.

Raksilan suhteen vaihtoehto 4 miellyttää minua eniten, sillä siinä kaupunkimainen struktuuri laajenee myöskin kaupunkikuvallisesti ikävän marketalueen paikalle. Alueen sosiaalinen toimivuus paranisi etenkin ilta-aikaan kontrolloimattomaksi koetun laajan parkkiaukion poistuessa. Taloudellisessakin mielessä asuntojen rakentaminen Oulun parhaiden liikuntapalveluiden ja keskustan väliin lienee perusteltua. Markettien tilalle suunniteltua asuin- ja työpaikka-aluetta voisi kehittää yhdessä vaikkapa yliopiston ja muiden Oulun seudun oppilaitosten kanssa. Alue tarjoaa hedelmälliset lähtökohdat Puu-Raksilan puistomaisen tiivis-matala -rakenteen jatkamiselle kohti Kajaanintien ja Ratakadun varren tehokkaampaa rakentamista.

Liikenteen osalta autoliikenteen ja pysäköintihallien (tai kallioparkin) sisään- ja ulosajojen sijoittaminen pääkatukehälle vaikuttaa hyvältä. En pidä joissain kommenteissa esitettyä pääkatujen levittämistä tarpeellisena, sillä oululaiset “ruuhkat” ovat lyhytkestoisia ja kaupunkiautoiluun kuuluva suurempi automäärä saa osan autoilijoista ainakin harkitsemaan vaihtoehtoista kulkuvälinettä keskustaan suuntautuville lyhyille matkoille. Autoilun kannalta ongelmalliseksi koettu ruutukaava-alue on pieni, joten keskustan sujuvan läpiajon sijaan tulisi panostaa parkkihallien ja sisääntuloväylien välisten yhteyksien toimivuuteen. Tällöin keskustaan saapuvat autoilijat saisivat auton vaivattomasti parkkiin ja pystyisivät siirtymään sujuvasti jalankulkijoiksi. Aleksanterinkadulla ja Uusikadulla jo nyt ajoittain esiintyvää autoliikenteen sumppuuntumista saataisiin helpotettua jo kieltämällä vasemmalle kääntyminen tietyissä risteyksissä ruuhka-aikaan suurempien kaupunkien malliin.

Pyöräilijänä näkisin keskusta-alueella yhdistettyjen kevyen liikenteen väylien sijaan ajoradan reunaan sijoitettuja pyöräkaistoja. Kirkkokadun tyylinen kahtia jaettu väylä toimii periaatteessa hyvin, mutta käytännössä pyöräkaistan erottumista tulisi korostaa esimerkiksi erilaisella pinnoitteella ja/tai tasoerolla eri käyttäjäryhmien ohjaamiseksi oikealle väylälle. Torikadun pyörätie paransi etelä-pohjoissuuntaista liikkumista varsinkin Heinäpään suunnalla, mutta keskustassa polkeminen olisi usein sujuvampaa ajoradalla.

Keskustaan panostaminen on tärkeää, sillä kuten raportissa lukee, se on talousalueen itseoikeutettu sydän. Oulu on monessa suhteessa viihtyisä ja mukava kaupunki, mutta hyvillä päätöksillä siitä voi tehdä oikeasti vetovoimaisen ja vireän Barentsin alueen keskuksen. Päättäkää siis hyvin, päättäjät!

Keskustan puistot kaipaavat kohentammista. Otto Karhin puisto voisi olla pieni keidas kaupungin keskustassa. Pöheiköt pois, nykyinen grillipömpeli pois ja tilalle viihtyisä kahvila. Puistossa voisivat istahtaa muutkin kuin puliukot. Myös Mannerheimin puiton ovat puliukot valloittaneet. Eipä siellä viitsi istuskella örvellyksiä kuuntelemassa. Vieressä on lisäksi lasten leikeille varattu alue.
Toivon kaduille ja lenkkeilyteidenkin varteen penkkejä, joissa voisi levähtää. Mallia voisi ottaa monesta Espanjan kaupungista, joissa kävelijöitä ei ole unohdettu.
Säästetään torinranta uusilta betonijärkäleiltä. Lammassaaressa tornihotelli voisi olla paikallaan.

Näin kesäaikaan keskustaan kaipaa penkkejä pysähtymistä varten, nyt niitä on joitain siellä täällä mutta ei riittävästi eikä järkevissä paikoissa. Kukka/kasvi-istutuksia sais olla niitäkin enemmän jotta saatais rapistuvaan ja ankeahkoon keskustaan edes vähän viihtyisyyttä. Rapistuvat julkisivut todella pistää silmään, on Oulu muutamassa vuodessa menettänyt vetovoimaansa ainakin visuaalisessa mielessä roimasti. Tornitatalo rantaan; MIKSI IHMEESSÄ? Aivan naurettava ajatus, ei todellakaan sovi pienehköön ja mukavaan inhimilliseen mittakaavaan rakennettuun kaupunkiin. Peittää kauniin puutaloalueen pikisaaressa ja vesinäkymiä. Ei kai Ouluun haluta taas yhtä rumaa ja kylmää rakennusta lisää. Tehkää mieluummin Oululaisille ja turisteille viihtyisä ja inhimillinen kaupunkitila.

Keskustan kehittämisessä olen hajautetun mallin kannattaja,pienellä muutoksella kylläkin. Vaaranpihan alueelle esittäisin sen paljon puhutun Oulun korkeimman tornitalon.Silloin tuntisi Karhin puistossa kävellessä olevansa kaupungin keskustassa ja varsinkin jos olisi ko.puistossa vielä terassikahvila.Esim. nykyisen Taxiaseman paikalla.

Tuossa eilen kävelyllä tuli mieleeni että siihen Radisson Bluen kirjaston päähän olevan rapistuneen ja olemattomassa käytössä olevan ravintolan terassin tilalle pitäisi ilman muuta saada jonkinlainen laadukas “maisemakahvila”. Ei haittaisi jos siinä olisi jonkinlainen wau-tekijä ulkoasussa. Voisi kurkottautua vaikka pyörätien yli joen päälle. Kahvila voisi toimia hotellin kanssa yhteistyössä, mutta voisi toisaalta olla myöskin ihan itsellinen kokonaisuus.

Keskustan suurin heikkous on se, että rakennukset eivät ole linjassa. Tähän toivoisin muutosta, jos keskustaan vielä rakennetaan uusia rakennuksia. Sama toivomus pätee myös uusiin lähiöihin, rakennukset pitäisi sijoittaa linjaan. Tarvittaessa tiet ja kadut pitäisi rakentaa viivasuoriksi ja risteykset suorakulmaisiksi (90 asteen kulmaan), jos linjaan sijoittaminen on muuten liian vaikeaa, vaikka toki kiemurteleva tie on mielenkiintoisempi jos näkymää ei pilaa rakennusten hajanainen ja sekasortoinen sijoittelu tien varteen.

Hallituskadusta kävelykatu: koska se on leveä, selkeä, valoisa ja siinä on pituutta sopivasti.
Se ohjaisi kohti rautatie- ja bussiasemaa. Matkakeskus jatkaisi alueen toimivuutta. Nykyinen Rotuaari pimeä paikka. Katsokaa esim. Rovaniemeä- ei tarvi mennä kauas opintomatkalle.
Raksilan markettien alle parkkipaikkoja jos rakennetetaan ja toinen parkkipaikkakohde torinrantaan, nykyiseen paikkaan muutama kerros -riittää toviksi.
mm. Skotlannissa näin:oma auto jätettiin n. 5 km päähän keskustasta P-parkkiin ja siitä bussilla loppumatka – toimi hyvin.

Oulusta puuttuu nimenomaa rentouttava klassisen musiikin keidas: viihtyisä tee- ja kahvihuone, jossa soisi taustamusiikkina klassinen musiikki. Voisihan paikka sijaita vaikka keskustan kerrostalossa, korkeammallakin. Tai, jospa rakennettaisiin “letkunpuistoon” uusi lasipalatsi grillikioskin tilalle! — Paikka ei olisi tarkoitettu kiireisille pikahörppääjille, vaan nautinnolliseen musiikin, teen/kahvin sekä ystävien kohtaamiseen – rauhoittumiseen.

Purjelaiva Sedovin vierailu vain vahvisti käsitystä merellisyyden tärkeydestä kaupunkilaisille. Voisi jopa sanoa että merellisyyden kaipuuseen liittyy valtavaa potentiaalia, jota tulisi hyödyntää niin, että kaupunkilaiset saisivat vastinetta tälle kiinnostukselle. Kyse on viime kädessä siitä tuntevatko kaupunkilaiset ylpeyttä kaupungistaan, vai näkevätkö he Oulussa vain menetettyjä mahdollisuuksia, ja tuntevat sitä kautta petetyksi tulemisen tunteita. Usein kuulee sanottavan että Oulun merellisyys tuntuu huijaukselta: täältä ei voi nähdä juurikaan laivoja eikä kovin paljon mertakaan.

En ymmärrä itse miksi Oulun merihistoriaa ei tuoda reilusti nähtäville jo torinrannassa – paikallahan on merihistoriaa satojen vuosien ajalta. Sama voisi jatkua myös Toppilan satamassa, josta on tosin purettu nosturit, jotka suojeltiin Turussa ja Helsingissä.

Sanotaan että Oulu on rikas kaupunki mutta eipä se juuri siltä näiden asioiden takia tunnu. Paremminkin tuntuu siltä, ettei täällä ole varaa, koska mitään kiinnostavaa ei kaupunkiin hankita. Tai sitten henkistä pääomaa puuttuu todella rajusti, joka lienee todenmukaisempi tulkinta myös enemmistön mielestä. Kauppatorin Hailuoto-laiva, aseman höyryveturi ja hiukkavaaran panssarivaunut – mitä yhteistä näillä kaikilla on? Miksi kaupunkia köyhdytetään näin? Kaupunkilaisten Oulua kohtaan tuntemat antipatiat hyödyttävät vain etelän kasvukeskuksia, jonne ihmiset muuttavat kun saavat tästä tarpeekseen.

Torin suunnitelmat ovat olleet hyvät lukuunottamatta Elämysten Keskusta. Hotelli kauppatorin takana, Talvitori kauppahallin keskellö ja Torni Vänmanninsaaressa eivät itsessään pilaa näkymiä ja sopivat torin lähistölle pilaamatta sen omalaatuisuutta. Kuitenkin Kaarlenväylän suuntainen pitkä rakennus peittää kauniin näkymän, johon kuuluvat Rantakadun vanhat rakennukset, aitat, kauppahalli ja kauempana kirkko.

Elämysten keskus nykyisellä Juha Paldaniuksen arkkitehtitoimiston suunnitelmilla olisi huomattavasti liian massiivinen ja peittävä. Mielestäni paljon parempi olisi toteuttaa kauppatori, estradi ja monitoimialue aikaisemmilla ja jo aloitetuilla suunnitelmilla, jotka ovat lisäksi EU-tuettuja. Nykyisen projektin keskeyttäminen ei tuo mielestäni mitään suuria hyötyjä ja lisäksi omaleimainen kaupatorin alue kärsii ja rajautuu liikaa pitkällä rakennuksella.

Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Raksilassa 1942-1959 ja nyt 2000 alkaen. En ole kaavoituksen enkä grynderiyden kanssa tekemisessä. Minua kiinnostaa asemanseudun ja Raksilan suunnitelmat asukkaana ja veronmaksajana. Kaiken lisärakentamisen yhteydessä ratkaisevaa on paitsi paikoitus, myös liikenteen sujuvuus. Tänäänkin Rautatienkaudulla 15.00-16.00 välillä oli seisova jono Heikinkadulta Pakkahuoneenkadulle saakka. Pullonkauloista pahin lienee pohjoinen alikulku.
Mitä tulee asemanseudun ja Raksilan neljään esitettyyn vaihtoehtoon, mielestäni vaihtoehto 4 on järkevin. Marketit on syytä purkaa ja rakentaa uusi kauppakeskus linja-autoaseman seutuun ja kannattaisi harkita myös rakentamista radan päälle. Tampereella areena+kauppakeskus rakennetaan heti aseman eteläpuolelle radan päälle! Markettien alue sopii parhaiten asuntoalueeksi likietuisuuden ja hautausmaan läheisyyden takia. Vrt ent keskuskentän alue, onko Oulussa parempaa kokonaisuutta, vaikka vastustus oli kova. Areenan paikka Ouluhallin vieressä on parempi kuin missään keskempänä. Mutta kaikessa tulee ottaa huomioon liikenteen ja paikoituksen tilanne. Jostain syystä en kykene näkemään järkeä kallioparkissa.
Jos Ratakadun radanpuoleinen sivu rakenneteaan kauppakeskus- asunto-, hotelli ym. tarkoituksiin, matkahuolto ja linja-autoasema voidaan sijoittaa kauppakeskuksen pohjalle kuten Tallinnassa Viruhotellin viereisessä kauppakeskuksessa. Ja mielestäni torinrannassa Hilton 22- kerroksisena sopii oiken hyvin suunnitellulle paikalle ja parantaa betonista yleisilmettä, eikä se vie kenenkään näköaloja, jos kapeampi sivuu on länteen päin. 22. kerroksen ravintolasta merellinen Oulu saadaan näkyviin mitä parhaiten.

Kovin vähän on ollut kommentteja julkisuudessa torinrannan hotelihankkeesta. Päättäjien pitäisi miettiä kenelle tätä kaupunkia rakennetaan. Mitä lisäarvoa oululaisille tuo, jos joku turisti katselee parasta merimaisemaa yön pari? Oululaisen torillakulkijan edessä on parhaan maiseman edessä sen sijaan valtava rakennusmassa. Rantakatu on suojeltu, mutta kokonaisuuden pilaa jo aiemmin jopa laajennusluvan saanut hotellilaatikko. Mikä itsetarkoitus on torni? Miltä kaupungin siluetti mahtaisikaan näyttää mereltä? Mitä lisäarvoa toisi Hilton ? Olen yöpynyt pari kertaa ketjun hotelleissa eivätkä ne mitenkään eronneet muista samantasoisista hotelleista missään suhteessa. Oulussa on lääniä, miksi ihmeessä pitää harvat merinäkymät pilata kaupunkilaisilta. Euroopan vanhoissa kaupungeissa on voinut ihailla tapaa, millä lisärakentamisen mittakaava on suhteessa jo olemassa olevaan ja miten vanhoissa kulttuurimaissa arvostetaan kaupunkirakenteen historiaa. Mitä nyt sitten tänne suunnitellaan: tervaporvari-new yorkia!

Hollihaan puiston yhtenä suunnitelmana on ollut tilan varaaminen skeittaajille ja siihen tarvittavien rakennelmien rakentaminen. Tällä tavoin tuettaisiin pienten (ja isompienkin) poikien ja tyttöjen kaupunkiliikunnan harrastamista oivallisesti. Hintta näyttää olevan varsin ruuhkainen tätä nykyä ja varsin kaukana meiltä länsi-oulusta katsottaessa. Ja olennaista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa meistä olisi suunnitella keskusta-alueelle muutakin kuin kaupallista toimintaa.

Raksilan marketit tulee jättää paikoilleen. Areena esim. Ouluhallin lähelle. EI KALLIOPARKKIA ! Parkkipaikkoja autoille rakennusten kellareihin tai parkkitaloihin.Parkkipaikkoja myös tienvarsille lääkäriasemien ja apteekkien jne lähelle.

Kivikukko ja muitakin asemarakennuksia tulee säilyttää, vaikka uusi matkakeskus tehtäisiinkin. Halpoja majoituspaikkoja lähettyville.

Junan aseman yhteyteen pitäisi saada joko matkakeskus tai sitten junaasema tulisi uudistaa täydellisesti. Oulun kokoisessa kaupungissa on 10000 ihmisen asukkaan näköinen juna-asema / rakennus. Tämä jättää ihmisille jotka tulevat Ouluun melko huonon kuvan. Itseäni ainaki hävettää tulla aina välillä etelästä Oulun asemalle. Myös Autojen parkkeeraus tulisi järjestää jotenkin järkevästi. Mielestäni kallioparkilla tämä ongelma olisi hoidettu, mutta… Ainakaan puistoja ei saa missään tapauksessa tuhota parkkipaikkoja varten. Ne on Oulussa kauneimpia asioita.

Raksilan marketti alue on sitten visaisempi. Mielestäni siihen ei kannata ainakaan rakentaa sitä Urheilu keskusta, vaan se tulisi rakentaa Oulun hallin jne. läheisyyteen, koska siellä on muutenkin kaikki urheiluun liittyvät Jutut.

Kuinka moni oikeasti tulee keskustaan sattumanvaraisesti oikeaan aikaa tulevalla bussilla? Taidamme tulla keskustaan, kun tarvitsemme sieltä jotain eli kuljemme omalla autolla, silloin kun haluamme. Tämä hömpötys autottomasta keskustasta on kyllä jostain mistä lie. Rakennetaanko keskustaa turisteille, joilla on aikaa tulla ja maleksia keskustassa vai työssäkäyvälle oululaiselle, jonka arki on töitä matkoinee vähintään 8 tuntia, lasten tai vanhempien hoitoa ja jotain harrastusta? Kyllässä en paljon käy, enkä halua muitakaan usein meille. En lähde ostoksia bussiin kuljettamaan, jos on kerran auto millä kulkea.
Kuinka monta autotonta perhettä asuu Oulussa keskustan ulkopuolella? Kauppiaat, jos kauppaa haluatte, on teille päästävä autolla. Jos ei ole autoa, ei ole varmaan rahaakaan.

Näistä väliraportissa esitetyistä vaihtoehdoista keskitetty pysäköinti ja 4. vaihtoehto Raksilassa palvelisivat parhaiten uutta rakentamista ja kaupunkikuvan kehittämistä. Keskitetystä pysäköinnistä on jo valmiit suunnitelmat, joten tästäkin syystä toteutus on varmempi ja vaatii vähemmän aikaa.

4. vaihtoehdon mukainen Puutarhakaupunkimaisesti rakennettu asuinalue markettien paikalle houkuttelisi todennäköisesti perheitä asumaan keskustan palvelujen läheisyyteen ja elävöittäisi ja jatkaisi suosittua vanhaa Raksilan asuinaluetta. Lisäksi markettien sijoittaminen radan varteen ja yhdistäminen tunnelilla matkakeskuksen puoleen jatkaisi keskustan luonnollisesti radan yli/ali.
Markettien tai areenan sijoittaminen paikalle 1.-3. vaihtoehtojen mukaan olisi näillä suunnitelmilla tilan haaskausta, sillä parkkikentät veisivät edelleenkin tilaa varteenotettavimmalta keskustan laajenemissuunnalta ja aluetta hallitsisi tasakattoiset marketit tai yksinäinen areena. Kaiken kaikkiaan huonoin vaihtoehto olisi 2. Kaikissa vaihtoehdoissa esiintyvät tornit sopisivat alueelle hyvin ja toivoa sopii, ettö kerrosluvutkin pysyvät vähintään esitetyissä.

Ydinkeskustan kehittämissuunnitelmat ovat myöskin pätevät ja kehut keskustan alueen aikaisempaa laajemmalle mukaanottamiselle täydennysrakentamiseen. Hallituskadusta toivoisin autoilijoille yksisuuntaista bulevardia, Helsingin p.- tai e.-esplanadin tapaan, jossa voi pyörähtää läpi autolla ja ajaa esimerkiksi parkkihalliin, mutta autoilu ei vie kaikkea tilaa vaan kävelypainotteinen keskusta jatkuu edelleen puistomaisella Hallituskadulla. Liikenteellisesti tulee sujuvoittaa helppo pääsy parkkihalliin ja sieltä pois. Muutenkin puistomaisuus ja alueiden viimeistely saisi saisi näkyä keskustassa, lisäten näin viihtyisyyttä nykyisille ja tuleville asukkaille ja asiakkaille.

On totta, että hajautettu malli madaltaisi kynnystä aloittaa rakentaminen, mutta toisaalta jouduttaisiin tappelemaan useiden erilaisten kaavojen ja rakennuslupien kanssa. Lisäksi rakentamisen haitta ympäristölle olisi suurempi ja pidemmällä aikavälillä. Kunhan alue rakennetaan tarpeeksi houkuttelevaksi, niin jollakin aikavälillä suuretkin rakennusmassat saadaan toteutettua. Jos ei kaikkea suunniteltua liiketilaksi niin sitten asunnoiksi tai toimistoiksi.

Torinrannan suunnitelma on hyvä, kunhan tornin suunnittelussa käytetään tarpeeksi aikaa Korkealaatuiseen Arkkitehtuuriin ja koko alueen yhteensopivuuteen. Torni toimisi maamerkkinä mereltä ja maalta tulijoille ja yhdessä teatterin ja kirjaston kanssa muodostaisivat lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisen kokonaisuuden. Suunnitelmien lisäksi toivoisin enemmän vanhoja purjelaivoja tai muita merellisyyden tuojia rantaan. Tornistakin voisi näkyä jollakin tavalla merellisyys.

Vielä sen verran, että vanhanaikaiset noppakivikadut voisi muuttaa asfalttikaduiksi tai ainakin vetää niihin edes kaistaviivat.
Noppakivi kuluttaa nastat pois talvirenkaista.

Oulun keskusta on kuin lähiö tällä hetkellä.
Vain taloja, taloja ja taloja siellä täällä, ei kunnon liiketiloja.
Ainakin kaksi kunnon, vähintään korttelin kokoista ostoskeskusta pitäisi saada keskustaan ja näiden lisäksi Sokos. Nämä toisivat työpaikkoja oululaisille.
Lisäksi keskustasta tulisi suuren kaupungin keskustan näköinen.
Työttömyysprosenttia pitäisi koittaa laskea lähes kaikin tavoin ja tarjota yrittäjille liiketiloja ja sitä kautta työttömille töitä. Se on kaikkien hyvinvoinnin edellytys.
Myös parkkitilaa tarvitaan tulevaisuutta varten keskustaan paljon lisää.

Matkakeskus pitäisi olla keskeisessä asemassa suunnittelussa, alueelle runsaasti parkkitiloja keskustaan tai urheilualueelle omalla autolla tulevia varten.Selkeät kevyen liikenteen väylät (kävelykadut) Torinrantaan sekä Oulu-hallille. Nonstop-pienbussilikenne molempiin suuntiin.

Torinranta:
Eikö Bergbomin aittaa voisi sijoittaa noiden muiden aittojen viereen, pilaa näkymän torilta teatterille ja vie arvokasta tilaa toimettomana rakennuksena. Jos kauppahallille tehdään katettu talvitori täytyisi hallin jätehulto suunnitella paremmin, kuvottava haju riesana joka kesä.

Keskusta:
Korttelit tiivistettävä uusrakentamisella, viihtyisyyttä lisää viherkeitailla, penkeillä ym.

Raksila:
Matkakeskus rakennettava pikimmiten, nykyiset rakennukset museoitava muualle. Nykyiset marketit ovat aikansa palvelleita, kauppaliikkeet voisi sijoittaa matkakeskuksen yhteyteen. Markettien paikalle urheilutiloja (uusi jäähalli tms.) Alueelle sijoitettava myös huomattava määrä parkkipaikkoja.

Liikenne:
Parkkipaikat maan alle, kallioparkki paras vaihtoehto. Aleksanterinkatu pitäisi olla nelikaistainen pokkitörmälle, mahdoton sumppu siinä aina. Kävelykatu Raksilasta Torinrantaan, Hallituskadusta voisi lohkaista tilan sitä varten.

Toivon, että keskustaa ja ympäristöä kehitetään seuraavaan tyyliin:
Hallituskatu kävelykaduksi (paitsi yhdessä kohdassa esim. Lävistäjällä voi olla ylitys/alitus autoille), jonka varrella on yhä enemmän kahviloita (L-muotoinen kävelykatu asemalle asti).’

Linja-autoaseman viereselle tontille 4 tai 5 -kerroksinen pysäköintitalo (nykyään parkkialueena), josta yhdyskäytävä radan toiselle puolelle, (jossa 2-3 kerrosta lisäksi maan alla), samanlainen on mahdollinen Radissonin viereen, tosin vain 2+ (ja -2) kerroksinen.
Huolto-ajo ja ehkä keskustan alittaminenkin voisi olla mahdollista keskustan alittavan ajotunnelin kautta(tarkoittaa myös lisää kävelykatuja).
Lisäksi rakennetaan talvitori (jota on ehdotettukin Kauppatorille), jonka lisäksi merellisiä (kala yms) ravintoloita rantaan (myös ravintolalaivat ovat mahdollisia).
Myös kattorakentamista (ravintolat, viheralueet) tulee lisätä.
Vanhat yli 40-vuotiaat talot tulisi säilyttää entisellään, ja sieltä tulee etsiä mielellään talon historiasta myynti/markkinointivaltteja.
Lisää kansalaisten “eläviä” tiloja kaupunkiin, ei vain asuinrakentamista.
Tuirasta voitaisiin luoda ehkä noin 20-vuoden päästä toista keskustaa ja muutenkin myös keskustan lähellä olevia alueita tulisi kehittää elävämmiksi.
Jos välttämättä isoja (pilvenpiirtäjä) torneja halutaan, niin niitä voi tehdä pari kappaletta, muttei varmaan vielä mitään isompaa keskittymää kannattane tehdä. .

Ensivaikutelma kauppungilla matkailijalle on tärkeä. Junalla tulevalle se ei ankaan ole mikään ylevä. Matkakeskus tulisi rakentaa ja museioida asemarakennus muualle. Olisiko jäkevää rakentaa uusi hotelli maisemaravintoloineen sen yhteyteen.

Toinen asia on rotuaari. Olen jäänyt kaipaamaan suihkulähdettä, joka olis siellä aikoinaan. Kylmän kivipallon voisi jättää pois, samoin esiintymislavan. Tilalle penkkejä, viherkasvillisuutta ja konsertteja puistoihin.

Helsinki tunnetaan Linnanmäesta ja Tapere näsinneulasta. Miksei Oulussa voitaisi elvyttää köysirata Nallikariin -ajatus uudelleen. Olisihan se aivan jotain erikoista näissä maisemissa. Soveltuisihan se hyvin myös Nallikarin kehittämisajatuksiin.

Miksikähän joulutoriajatuksesta luovuttuuiin. Tampereelle se toimi oikein hyvin ja oli varmaan tuottoisa jäejestäjille asiakasmäärästä päätellen.

Hieman rohkeutta ja luovuutta, niin kyllä ne asiat sillä järjestyy ja Oulusta rakentuu viihtyisä alueensa johtava kaupunki.

Oulu 07.06.2010
Kuusisaari:
Kyseinen alue on lumen alla ja käyttämättömänä melkein koko vuoden?(Oulun parhaita alueita) Rakennetaan kyseiselle alueelle kansainväliset mitat täyttävä, vaikkapa 20-kerroksinen kokoushotelli. Ylimmistä kokoustiloista näköalat merelle ja Oulun ympäristöön.
Hotellista vitriinimallinen kulkuyhteys vesistön yli jalkaisin ja sähköisesti kaupungille esm. puolen tunnin välein per/suunta.

Vieläkin rohkeampaa työtä. Rautatielaiturit asemalla rakennusten alle ja keskustaan enemmän huomattavasti korkeampia rakennuksia! Ollaan oikeasti pohjoisessa metropoli. Jätetään taakse mm.Jyväskylä, Luleå ja Tromsa..

Toivon, että keskustaa ja ympäristöä kehitetään seuraavaan tyyliin:
Hallituskatu kävelykaduksi (paitsi yhdessä kohdassa esim. Lävistäjällä voi olla ylitys/alitus autoille), jonka varrella on yhä enemmän kahviloita (L-muotoinen kävelykatu asemalle asti).’

Linja-autoaseman viereselle tontille 4 tai 5 -kerroksinen pysäköintitalo (nykyään parkkialueena), josta yhdyskäytävä radan toiselle puolelle, (jossa 2-3 kerrosta lisäksi maan alla), samanlainen on mahdollinen Radissonin viereen, tosin vain 2+ (ja -2) kerroksinen.
Huolto-ajo ja ehkä keskustan alittaminenkin voisi olla mahdollista keskustan alittavan ajotunnelin kautta(tarkoittaa myös lisää kävelykatuja).
Lisäksi rakennetaan talvitori (jota on ehdotettukin Kauppatorille), jonka lisäksi merellisiä (kala yms) ravintoloita rantaan (myös ravintolalaivat ovat mahdollisia).
Myös kattorakentamista (ravintolat, viheralueet) tulee lisätä.
Vanhat yli 40-vuotiaat talot tulisi säilyttää entisellään, ja sieltä tulee etsiä mielellään talon historiasta myynti/markkinointivaltteja.
Lisää kansalaisten “eläviä” tiloja kaupunkiin, ei vain asuinrakentamista.
Tuirasta voitaisiin luoda ehkä noin 20-vuoden päästä toista keskustaa ja muutenkin myös keskustan lähellä olevia alueita tulisi kehittää elävämmiksi.
Jos välttämättä isoja (pilvenpiirtäjä) torneja halutaan, niin niitä voi tehdä pari kappaletta, muttei varmaan vielä mitään isompaa keskittymää kannattane tehdä.

Keskustan kehittämisen yhtenä tavoitteena tulee olla liikennetarvetta vähentävä vaikutus koko Oulun seudun yhdyskuntarakenteeseen. Liikkumistarpeeseen vaikuttaa, että mitä palveluita keskustaan sijoitetaan ja kuinka paljon keskustaan sijoitetaan uusia työpaikkoja ja asuntoja. Päätöksenteon tueksi eri vaihtoehtoja on vertailtava myös tästä näkökannasta käsin, esimerkiksi yhdyskuntarakenteen ympäristövaikutusten asiantuntijalta pyydetyn lausunnon avulla.

On hyvä, että keskutaa kehitetään ja että keskusta laajenee Torinrantaan ja erityisesti Raksilaan. Raksilaan päin laajentuminen mahdollistaa lyhyen tähtäimen liikenneongelmien ratkaisun, sillä sieltä päin löytynee tilaa, jonne pysäköinti voidaan järjestää edullisesti. Lähiöiden kehittämistä ei kuitenkaan saa unohtaa: ideaalitilanteessa omasta lähiöstä löytyy tarvittavat palvelut ja vapaa-ajanviettopuitteen kaikenikäisille – tällöin keskustaan ei tarvitse usein poiketa ja liikennetarve on pienempi. Sopiikin kysyä: kumpi on tärkeämpää keskustan vai lähiöiden kehittäminen? Etteme vain innostu kehittämään keskustaa vierailijoille ja ulkopaikkakuntalaisille ja unohda samalla Oulun seudun omien asukkaiden tarpeita?

Keskustan kehittämissuunnitelman lähtökohta ei voi olla ostovoiman kasvun jatkuminen menneiden vuosikymmenten trendin mukaisesti. Ilmastopoliittiset sitoimukset, maapallon luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja kestävän kehityksen sitoumukset eivät tätä mahdollista. Oletuksena vuoden 2030 tilanteesta tulee olla luonnonvaroja runsaasti kuluttavien tavaroiden ja palveluiden nykyistä selvästi pienempi kysyntä ja nykyistä vähäisempi henkilöautoliikenne. Tässä valossa suunnitelman lähtökohtana oleva ostovoiman kymmenien prosenttien nousu seuraavan 15 vuoden aikana ei vaikuta realiselta. Perusteeksi eivät käy myöskään laskelmat lakisääteisistä pysäköintipaikoista – ilmastopolitiikasta on jo haistettavissa, että lakisääteinen velvoite pysäköintipaikkojen rakentamiseen tulee poistumaan.

Keskustelussa esillä olleet suurehkot toimet olemassaolevan, toimivan rakennuskannan purkaminen ja uudelleenrakentaminen ei vaikuta tehokkaalta luonnonvarojen käytöltä (paitsi jos samalla parannetaan merkittävästi energiatehokkuutta).

Hei!
Esitän Raksilassa nykyisten markettien paikalle nykyaikaista kauppakeskusta (pienimuotoinen Zeppelin). Autot maan alle, kuten Kuopiossa, torilla, josta voi käydä ottamassa mallia.

Ydin keskusta on surkean näköinen, kun katselee kaupungintalon kohdalta Kirkkokatua
etelään. Ensimmäiseksi pitäisi Kirkkokadun ja muidenkin keskustan katujen kiinteistöjen
ulkoasut korjata, uusia rakenteita ja maalata sen jälkeen vaalean sävysiksi.
Eiköhän valtuutettu Viitasen pitäisi nyt aktivoitua?

Kun kiineistöt ovat kuosissaan niin sitten voi siirtyä katutason korjaamiseen tai ehostamiseen. Kallioparkin avulla autot olisi saatu pois keskustasta.

Koko suunnitelma – kaikkine vaihtoehtoineen – on keskustan ja Heinäpään osalta erityisesti kevyen liikenteen kulkijoita ajatellen hyvä. Lämpimästi kannatan Aleksanterinkadun muuttamista Heinäpäässä kaksikaistaiseksi. Se vähentäisi moottoripyörien ja autojen yöllisiä kiihdytyskilpailuja. Välikaistan istutukset toisivat viihtyvyyttä mm. hidastamalla tuulta ja sieppaamalla melua.

Jotta keskusta olisi viihtyisä, siellä kaivataan muitakin kuin liikekeskuksen kiireisiä keski-ikäisiä. Olisi hienoa, jos lapset uskaltaisi päästää kulkemaan keskustan kaduille. Samoin katukuvaan toisi leppoisuutta, jos vanhukset ja muut hitaammat kulkijat uskaltautuisivat ylittämään katuja ja pääsisivät asioimaan keskustaan.

Kävelykatujen ja kävelypainotteisten katujen liitoskohdat voisi ihan hyvin varustaa korotuksin. Vaikka kuljen päivittäin autolla Uuttakatua, en vastustaisi myöskään Uudenkadun liikenteen rytmittämistä hidastein, sillä nykyisellään se onkevyen liikenteen kulkijoille erittäin turvaton ylitettävä erityisesti eteläpäässään. Korokkeelle olisi tarpeellinen paikka myös Joutsentiellä musiikkikeskuksen ja Pohjankartanon välisessä kaarteessa, niin kuin jatkumona turvalliselle kevyelle liikenteelle keskustasta Raksilan puolelle.

On hienoa, että Hollihaan ainutlaatuisen kauniit ja viihtyisät viheralueet pysyvät vihreinä, kun niitä on viime vuosina opittu hyvin käyttämään eväsretkiä, auringonottoa, ulkopelejä varten. Turvallisuus ja hitaus ovat tervetulleita kehittämisperiaatteita!

Lisää Raksilasta:
Areenan haikailijoita kehoitan lukemaan Turun Sanomien tuoreen artikkelin “Turku pumppaa tilalaitokseen jopa kaksi miljoonaa Turkuhallin takia.” Eiköhän sama olisi edessä Oulussakin. Eli jäitä hattuun sen Areenan kanssa…

Kehittämissuunnitelmassa on mainittu ikääntyvien asuminen, mutta kuten maassamme tavallista, ajatus keskittyy vain sen vaiheen asumisen pohtimiseen kun jo tarvitaan erilaisia palveluita tai hoivaa. Näin ajateltaessa jäävät asumisessaan paitsioon kaikki ne tuhannet, ehkä kymmenettuhannet seniorit, jotka tulevat vielä mainiosti toimeen omassa kodissaan, mutta ovat jääneet sinne yksin, kauas tarvitsemistaan mm.kulttuuri-kauppa-harrastuspalveluista.Monien kohdalla oma koti on myös liian iso, liian työläs hoidettava omakoti-tai rivitalo, liian kaukana keskustan palveluista jne. Hyvät suunnittelijat – senioreiden asumiseen pitää löytää avarakatseisempi näkökulma! Auttaisi varmasti paljon jos kysyisitte meiltä, joita asia koskee ettekä sokeasti tuijottaisi ikääntyvien asumiskysymuksissä tietoihin, jotka koskevat vain sitä osaa ikääntyneistä, jotka eivät enää itsenäisesti kotona selviä.
Senioritalot – siis senioreiden asumiseen suunnitellut tai saneeratut vuokratalot, ovat muualla maailmassa jo lunastaneet paikkansa itsenäisten, kohtuullisen hyvinvoivien senioreiden koteina. Nyt on aika varata niille myös Oulun keskustan tuntumasta tontteja ja aloittaa suunnittelu ja rakentaminen esim. Sivakan toimesta. (monien kaupunkien omissa taloyhtiöissä asuntoja löytyy hakusanalla “senioriasunto” tai “ikääntyvien asuminen” – ei Oulussa!) Yksinäisyys ja sosiaalinen erakoituminen on yksi suurimmista ikääntyvän kansalaisen terveyden riskitekijöistä. Esim. Helsingissä joka päivä yksi vanhus tekee siitä syystä itsemurhan. Yhteisöllisellä asumisella senioritalossa olisi ennaltaehkäisevä vaikutus muidenkin sairauksien kuin masennuksen osalta. Ja yhteisöllisyys syntyy vuorenvarmasti aivan omatoimisesti kun on paikka, jossa sille on tilaa. Senioritalon suunnittelussa pitää siis ottaa huomioon yhteisöllisyyden erityistarpeet – pitää olla kokoontumis-ja harrastustila keittomahdollisuuksineen, televisioineen ja tietokoneineen. (onhan aivan hullua, että esim. jokaisessa asunnossa olisi tietokone, jota käytetään vain pankki-ja viranomaisasioiden hoitoon ja jokainen asukas käytöstä vielä maksaisi!) Ja televisio-ohjelmiakin on paljon hauskempi katsoa yhdessä toisten kanssa. Yhteiset päiväkahvit, kirja-ja keskustelukerhot jne. syntyvät itsestään niistä kiinnostuneiden asukkaiden toimesta.kaikella tällä on arvaamattoman suuri merkitys terveenä ja omatoimisena pysymisen kannalta. Yhteiskunnalle se taitaa olla yksi halvimmista keinoista, jolla voidaan vaikuttaa siihen, että se jakso, jolloin ihminen tarvitsee laitoshoitoa, jää mahdollisimman lyhyeksi. Ja sitten kun palveluita tarvitaan niin luulisin kaupungille tulevan aika paljon halvemmaksi niiden järjestäminen taloon, jossa asiakkaat ovat saman katon alla. Onhan aivan hullua sekin, että kotihoito pörrää puolet työajastaan autolla ympäri kaupunkia asiakkaidensa luona sen sijaa, että voisivat keskittyä itse asiaan. Kun niin kovasti tehokkuuden perään huudellaan, niin tässäkin on varsin konkreettinen mahdollisuus sitä toteuttaa.
Koko suhtautuminen ikääntyvien asumistarpeisiin on maassamme takapajuista ja kapea-alaista. Siinä Oulu ei ole poikkeus. Mutta voisiko ajatella niin, että tässä olisi Oululle myös mahdollisuus? Hyödyntää kaupungin teknologiaosaamista, arkkitehtuurin osaamista ja nousta Oulun sosiaalisen osaamattomuuden suosta maan johtavaksi kaupungiksi senioreiden asumispalvelveluiden tuottamisessa?
Se tiedetään, että alueensa isot kaupungit vetävät myös senioriasukkaita. Epäilemättä tilanne on tämä Oulussakin – mutta onko kaupunki valmis vastaanottamaan uudet, aktiiviset seniorit asukkaikseen? Sitä ei keskustan kehittämisohjelma toistaiseksi kerro.

Torinranta:
Esitetty torni “jalkoineen” on kovin massiivinen. Huomioon tulee ottaa myös se, että teatterin lisärakennus ei ole Jaatisen kaavan mukainen, joten tornin jalustasta pitäisi jättää sitä vastaava määrä rakennusta pois. Torni itsessään vaikuttaa paljon massiivisemmalta kuin Jaatisen kaavassa, liekö tarkoituksena kasvattaa rakennusoikeutta.
Tornimainen hotelli, vaihtoehtona tai lisänä, sopisi hyvin myös jokisuistoon Lammassaareen.
Elämyskeskuksen miettimisen jättäisin seuraavan sukupolven tehtäväksi…

Raksila:
Raksilan marketit on käsite valtakunnallisesti, taisipa olla ensimmäinen automarket luokassaan. Alue on hyvin tavoitettavissa normaaleja jääkaapintäyttöostoksia varten. Jos merkettien palvelut siirretään matkakeskuksen yhteyteen, saattaa olla varana, että ne imevät voimaa keskustan kaupoista. Siis merketit edelleen Raksilaan, toki ulkoasultaan ja toiminnoiltaan uudistettuina. Parkkipaikat kahteen kerrokseen.
Areenalle, jonka käyttö on joka tapauksessa jaksottaista, löytynee hyvä paikka jostain muualta, vaikkapa sieltä Huuhkajapuistosta, minne sitä jo suunniteltiin.

Ydinkeskusta:
Keskitetyssä vaihtoehdossa ajorampit, varsinkin Radissonin edustalla oleva, eivät vaikuta kovin järkeviltä. Rampithan pitää sijoittaa niin, että niihin ajo mahdollistuu suoraviivaisesti ydinkeskustan ulkopuolelta, muuten autot joutuvat joka tapauksessa ajamaan ydinkeskustaan. Itse erään toritapahtuman aikana erehdyin ajamaan Radissonin eteen, minulta meni puolitoista tuntia päästä sieltä pois.

Ulkopaikkakuntalaisen kaipaan aina Oulussa viihtyisiä ulkoilmakahviloita sekä mahdollisuutta ruokailla ulkona. Pitserioita ja kaljakuppiloita löytyy yllinkyllin mutta kansainvälisen mallin mukaisia viihtyisiä oleskelu terasseja ei tunnu löytyvän. Saisivat varmasti myös turistit viihtymään Oulussa.

Hei!

Haluan aluksi kiittää onnistuneen tilaisuuden järjestämisestä, se oli hyvin toteutettu. Kaupunkilaisilla on selvästi paljon kiinnostusta keskustan kehitystä kohtaan, joten tällainen – vuorovaikutteinen – informaatiotilaisuus vastaa tarpeeseen. Myös nämä sivut ovat mielestäni hyvä asia, ja niiden välittämä tieto palvelee tarkoitustaan. Ennen näiden avaamista asiat olivat huonommin.

Tuohon itse asiaan – eli keskustan kehitykseen – haluan kertoa muutaman oman näkökohdan, kun siihen on tällainen tilaisuus nyt annettu.

Aloitan siitä osa-alueesta johon suhtaudun kriittisesti, eli torialueen suunnitelmiin. Olen sitä mieltä, ettei alueelle tulisi toteuttaa esitetynlaisia rakennuksia – tapahtumatori kylläkin. Perusteluni ovat seuraavat: suurikokoinen rakentaminen sopii mielestäni paremmin ydinkeskustaan ja Raksilaan – niille alueille sellaista todella kaivattaisiinkin. Tämä torin ja jokisuiston ympäristö on sen sijaan Oulun ainoita alueita jossa on säilynyt historiallista ilmettä (toriaitat, Pikisaari, Linnasaari, Rantakatu/Ojakatu) eikä alue siksi mielestäni kaipaa lisärakentamista. Pidän jopa Radisson-hotellin olemassa oloa tässä ympäristössä hyvin kyseenalaisena, ja toivoisin aluetta tutkittavan myös tästä näkökulmasta: olisiko Rantakadun – Torin – Pikisaaren – ja Linnasaaren muodostamasta alueesta mahdollista saada vetovoimainen “käyntikorttimainen” alue Ouluun, täydentämään keskustan ja Raksilan moderneja kaupunkialueita? Kirjaston ja teatterin olemassaolo tuolla alueella ei ole mielestäni ongelma samalla tavalla. Alueella on puistomaista yleisilmettä ja paljon historiallisia rakennuksia – voitaisiinko tätä vaikutelmaa vielä lisätä jotenkin?

Varsinaisen ydinkeskustan alueen suunnitelmista kannatan hajautettua mallia seuraavalla perusteella: se on mahdollista toteuttaa vähitellen tasaisemmalla rahankäytöllä. On siis “joustavampi” vaihtoehto. Matalampi kynnys käynnistää hanke.

Ravanderin korttelin ottamista yhdeksi kehitettävistä kortteleista ei voi kuin kiittää. Sen nykyiset rakennukset ovat kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti mielestäni paikalle sopimattomia. Erityisesti toivoisin sen kohdalla tutkittavan mahdollisuutta “oikaista” kortteli samaan linjaan viereisten kortteleiden kanssa. Tällä olisi liikenteellisiä vaikutuksia varsinkin Saaristonkadun puolella, mutta toivoisin silti että asiaa harkittaisiin kaupunkikuvallisista syistä. Keskustan “harakanpesämäinen” yleisilme, jossa mikään ei ole linjassa ympäristönsä kanssa, muuttuisi silloin huomattavasti parempaan suuntaan.

Raksilan osalta suosikkini on vaihtoehto 3.