Käytiin miehen kanssa elokuvissa katsomassa Havukka-ahon ajattelijaa.  Siinä sitä sai aimo annoksen maailmanmenon pohdintaa. Useat meistä, jotka ovat istuneet kuuntelemassa erilaisia esityksiä visioinnista ja strategioista ynnä muusta, ovat saaneet kuulla ainakin kerran seuraavan lainauksen Konsta Pylkkäsen, Pylkkerö Mooses Pessin sanoin, ajatuksista:

”Tavallaan maapallossa on liikaa viisautta, epäili Konsta luodollaan. –Sitä ei jakseta kaikkea käyttää. Viisausopin lajit on : kaukoviisaus. Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…”

Olihan Konstalla vielä muitakin viisauden lajeja, kuten teoreettinen viisaus, käytännön viisaus ja jälkiviisaus (joka on se paras ja imelin laji… Tässä lajissa ihminen on viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…).

Nyt, kun Kaste-ohjelman toteutus on puolessa välissä, on jo malttamattomana ryhdytty odottamaan tuloksia. Herää kysymys, että katsellaanko taaksepäin liian aikaisin? Tavoitteethan on asetettu pitkälle tulevaisuuteen, joten kohtuullista olisi antaa hankkeille työrauha. Sille ei voi tietenkään mitään, että kahden-kolmen vuoden mittaiset hankkeet ovat armottoman lyhyitä. Hankkeiden käynnistymiseen menee ensin aikaa puoli vuotta, sitten toteutusta ehtii olla reilun vuoden verran, kun jo pitää ryhtyä valmistelemaan raporttia toteutuneesta. Tähän kiihkeätahtisuuteen Konstan Pylkkeröllä voisi olla joku viisaus sanottavanaan…

Oulussa järjestettiin viime viikolla Pohjois-Suomen alueellinen Kaste-ohjelman arviointityöpaja. Sen lisäksi ohjelman ulkoisesta arvioinnista vastaava Net Effect on kerännyt kyselyllä tietoa kunnista ja monilta muilta toimijoilta  ja tehnyt haastatteluja. On kiinnostavaa nähdä, mitä tuloksia arvioitsijat esittävät Kaste-ohjelmasta väliraportissa - ja aivan oikein, miltä tulevaisuus siinä valossa vaikuttaa. Miten Kaste-ohjelma jatkuu, säilyvätkö vai muuttuvatko nykyiset tavoitteet tämän nelivuotiskauden jälkeen? Saadaanko pidempikestoisia hankkeita ja miten tämä kaikki näyttäytyy konkreettisesti ihmisten arjen palvelujen parantumisena?

Kun on keskusteltu Kaste-ohjelman toteutuksesta, liikkeellä on ollut teoreettista ja käytännöllistä viisautta, mutta  olen ollut havaitsevinani myös pilkahduksia Konstan Pylkkerön jälkiviisauden lajista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä on tilaa kaikenlaiselle viisaudelle, mutta erityisesti kaukoviisaudelle, jotta maailmanranta olisi ihmiselle kevyempi kiertää…

11.1.2010 oli se maaginen päivä, jolloin kaupungin hallintokunnat julkaisivat omat selvityksensä aiheesta ”Miten selvitä lamasta kuolematta pois” -otsikolla – tosin todelliset otsikot olivat jotain muuta.

Kirjastojen kohdalla selvitystyö tehtiin perusteellisesti ja monia eri vaihtoehtoja punniten, mutta lopputulos jäi ehkä käyttäjän ja asiakkaan kannalta jotenkin pintaraapaisuksi. Kollegat eri kaupungeissa ovat tehneet paljon yksityiskohtaisempia selvityksiä – myös meillä on toki paljon taustalla aineistoa, mitä olemme hyödyntäneet omassa selvityksessämme. Lopputulos haluttiin kuitenkin ilmaista tässä vaiheessa ilman suurta dramatiikkaa.

Kylmä todellisuus on  puhaltanut puhurin lailla päällemme jo tämän vuoden alkumetreiltä lähtien. Työllisyysvaroin palkattujen määrä vähenee koko ajan, ja uusia lähikirjastoja varten ei ole saatu uutta henkilökuntaa, joten olemme väistämättä aukioloaikojen supistamisen edessä. Kirjastoja ei toistaiseksi kuitenkaan olla lakkauttamassa, vaikkakin monia vaihtoehtoja punnitaan. Selvitykset on nyt tehty ja päättäjät ja kansalaiset saavat ottaa kantaa. Tulevaisuus näyttää miten tästäkin lamasta selvitään.

Kirjastoja rakastavat kaikki, se on nähty esimerkiksi Helsingin kirjastokeskustelussa – vastakkain on nyt laitettu uusi keskustakirjasto ja lähikirjastojen lakkauttamiset, vaikka niillä sinällään ei ole mitään tekemistä keskenään. Onnettomasti ne vain sattuivat samaan aikaan tapetille, vaikka uutta keskustakirjastoa on suunniteltu jo monia vuosia. Nykyinen pääkirjasto Pasilassa ei mielly monenkaan ajatuksissa pääkirjastoksi, ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Helsingin kokoinen upea kulttuurikaupunki tarvitsee keskelle kaupunkia edustavan olohuoneen ja kulttuurin temmellyskentän  musiikkitalon, Kiasman ja muiden talojen naapurustoon. Se, että se olisi vielä itsenäisen Suomen 100-vuotisen historian merkkipaalu, tekee asiasta entistä juhlallisemman ja korostaa kirjastojen merkitystä.

Meillä Oulussa on onneksi oma pääkirjastomme, tosin ilman nimeä, mutta onpahan kuitenkin. Moni ei mahda tietää, että rakennus on valmistunut jo vuonna 1982, sillä tänne sisälle tullessa se näyttäytyy modernina ja aikaa kestäneenä edelleen, joskin toimintoja ajatellen muuntautumiskykyä toivoisi hieman enemmän. Kiinteät hyllyt eivät ehkä ole tätä päivää – mutta olivat silloin. Kuitenkin  Studio Nurmesniemen sisustus ja monet Aallon suunnittelemat huonekalut kestävät trendimittelöissä vuodesta toiseen, ja ne sallivat ympärilleen myös jotain uutta ripausta nykyajan muotoilusta harmonian rikkoutumatta. Tätä rakennusta kehtaa esitellä lähes 30 vuotta sen valmistumisen jälkeenkin.

Oulun kirjastot muuttuvat tulevaisuudessa entistä enemmän oman toimintaympäristönsä kaltaiseksi.  Minusta teollisuusmelanismi-ilmiötä voidaan soveltaa muuallakin kuin luonnontieteissä. Siellähän se tarkoittaa esim. eräiden perhoslajien värimuutoksia ympäristön ilmanlaadun mukaan. Myös kirjastot voivat ja niiden tulee muuttua ympäristönsä mukaan. Tasalaatuisten mutta ehkä liikaa toisiaan muistuttavien lähiökirjastojen aika on ohi,  jatkossa profiloidutaan esimerkiksi musiikkiin tai lapsiin, riippuen ympäristön vaatimuksista, tarpeista ja toiveista. Tästä aloituksena olisi Karjasillan kirjaston  muuttaminen nykyaikaiseksi musiikki- ja mediakirjastoksi, joka palvelisi koko kaupungin asukkaita erinomaisella sijainnillaan,  mutta myös tulevaa ja jo osittain alueella toimivaa  musiikkikampusta . Yhteistyön mahdollisuudet ovat lähes rajattomat eri toimijoiden kesken, jos vain pidetään rajapinnat avoimina ja ovet sepposen selällään.

Talvilomasta voi vain haaveilla – mutta onneksi päivä pitenee ja pimeys väistyy. Jaksamiskeinona voin suositella vielä lajia kokeilemattomille avantoa – 10. vuosi on menossa ja ilman sitähän ei voi enää elää. Sinne jää niin kylmät kuin kuumat aallot, kiire, kolotukset ja sikatautikin, jota ei edes saparon vertaa näkynyt mediarumputuksesta huolimatta.

… ja mitä vanhalla laulunpätkällä on sitten tekemistä Kaste-suunnittelijan kanssa? Laulunpätkä tuli vain mieleeni siitä, kun eilen torstaina  istuin aamulla Oulunsalon lentokentällä ja odottelin myöhästyvää konetta(kaikkien firmojen koneet olivat siis tasapuolisesti myöhässä)  ja seurasin valtaisaa määrää muita kansamatkustajia.  Suomi on laaja maa ja täällä on käytettävä kaikkia mahdollisia kulkuvälineitä siirtyäkseen paikasta toiseen, myös suunnittelijan, ajattelin ja odotellessa aloin kirjoittamaan tätä toista blogiani.

Jotta tässä blogistina pääsen aina välillä jakamaan asiapitoistakin tietoa, on tämän kirjoituksen tavoitteena  antaa lukijoille  tässä blogissa lyhyt ”oppimäärä” Kaste-ohjelman organisoitumiseen … ja siihen keitä suunnittelijat ovat ja mitä he tekevät. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut ja valtioneuvosto on vahvistanut päätöksellään vuosille 2008-2011 KAnsallisen Sosiaali- ja TErveydenhuollon kehittämisohjelman = KASTE-ohjelma. Kyseessä on pitkän aikavälin ohjelma, jossa on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden suuntaviivat.

Toiseksi Kaste-ohjelman toimeenpanoa varten Suomi on jaettu viiteen alueeseen, joihin on nimitetty aluejohtoryhmä. Aluejohtoryhmä koostuu laajasta ja monipuolisesta joukosta eri toimijatahojen edustajia, joilla   on merkittävä tehtävä edistää Kaste-ohjelman toimeenpanoa omalla alueellaan.  Lisäksi toimeenpanoa varten on jokaiselle viidelle alueelle palkattu päätoiminen suunnittelija, jonka tehtävänä on toimia linkkinä sosiaali- ja terveysministeriön ja alueen toimijoiden välillä, pitää yhteyksiä ja välittää tietoa kuntiin, kuntayhtymiin, sairaanhoitopiireihin, koulutus- ja tutkimuslaitoksiin, alueellisiin viranomaisiin, kuten avit:t ja tekes, työterveyslaitos ja lisäksi pitää yllä yhteydenpitoa järjestöihin ja alan yrityksiinkin. Listaan kuuluu myös Kaste-hankkeiden ohjausta ja valmistelutyötä aluejohtoryhmälle jne. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista, mutta myös palkitsevaa työtä.

Ketä meitä sitten onkaan suunnittelijoina? Pohjois-Suomen alue (työpaikkani on Oulun kaupungissa) ulottuu karkeasti ottaen Keski-Pohjanmaalta Kokkolasta Pohjoisimpaan Lappiin Norjan, Ruotsin ja Venäjän rajalle ja Oulusta Kainuuseen suomineidon vyötäröllä. Etelä-Suomessa Espoossa Kristiina Kariniemi-Örmälällä, Länsi-Suomessa Turussa Mikko Pakarisella, Väli-Suomessa Tampereella Leena-Kaisa Nikkarisella ja Itä- ja Keski-Suomessa Kuopiossa Jouko Miettisellä – Miettisen Jouko – on aivan yhtä monimuotoiset ja laajat maantieteelliset alueet työkenttänään.  Yhteistä meille kaikille on työn tavoite, sisältö ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Kaste-sloganin sanoista löytyy  työmme ydin:

”Hyvinvointi ja terveys on yhteinen tavoitteemme”

Tammikuisena perjantain iltapäivän hetkenä tervehtien

Margit Päätalo

Vastausaika tähän kyselyyn on päättynyt. Saapuneet ideat ja kommentit toimitetaan tukemaan päätöksentekoa. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Oulun kaupunki kerää kuntalaisilta kommentteja, ajatuksia ja ideoita kaupungin toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Voit kertoa mielipiteesi tässä blogissa tai  suoraan päättäjille helmikuun keskustelutilaisuuksissa. Kuntalaistilaisuudet pidetään kello 18-20. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.30.

• Ke 3.2. Normaalikoulun ja lukion auditorio, Kaitoväylä 7, Oulun pohjoinen alue
• To 4.2. Myllyojan ala-aste, Karvarinaukio 15, Oulun itäinen alue
• Ti 16.2. Pääkirjasto, Pakkalan sali, keskustan alue
• Ke 17.2. Maikkulan monitoimitalon sali, Kangaskontiontie 3, Oulun eteläinen alue

Osallistu ja vaikuta

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kesänä laajan kehittämisohjelman, jossa edellytetään johtamisjärjestelmän kehittämistä, palvelutuotannon ja palveluiden järjestämisen kehittämistä, omistajapoliittisia linjauksia ja omistajaohjauksen kehittämistä, elinkeinopoliittisia toimenpiteitä ja työllisyyttä parantavia toimenpiteitä.

Tammikuussa 2010 valmistuivat kolmenkymmenen viranhaltijatyöryhmien esitykset vaihtoehtoineen liittyen Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelmaan 2010-2012. Yhteenveto esityksistä on luettavissa osoitteessa www.ouka.fi/talous/kehittamisohjelma2012.

Osallistu keskusteluun ja ideointiin. Kaikki mielipiteet ovat arvokkaita Oulun tulevaisuuden turvaamiseksi.

Vastausaika päättyy maanantaina 22. helmikuuta 2010.

Tätä päivää olen odottanut reilun kuukauden. Pidimme marraskuussa maakuntaliittojen Kaste-yhdyshenkilöiden kanssa kokousta ja pohdimme tiedottamista. Tiedättehän, että tiedottamista tarvitaan aina enemmän ja monimuotoisempaa kuin oletetaan. Yleensä, kun luulee tiedottaneensa asioista, joutuu toteamaan, että joku tietää joku ei, ja useimmiten ne, joiden pitäisi saada tieto nopeimmin, saavat sen viimeisenä.  Kokous sai itseni kannalta mullistavan käänteen, kun Ritva Lapin liitosta , hihkaisi (ihan videoteitse), että ala pitää blogia!  Eipä tainnut Ritva eivätkä muutkaan  arvata, että ottaisin moisen haasteen todesta. Siitä hetkestä alkoi asia kutkuttaa mieltä ja ryhdyin selvittelemään onko mahdollista ryhtyä blogistiksi, kuten termi kuulunee.

Miksi tällainen blogi tarvittiin? Tarkoitus ja toive on se, että Kaste-toiminta tulisi lähemmäksi niitä, jotka pistäytyvät Pohjois-Suomen Kaste-sivuilla hakemassa tietoa ja sieltä klikkaavat itsensä Oulun kaupungin blogi-sivulle. Tulla lähemmäksi merkitsee itselleni ja alkuperäisen Ritvan huudahduksen innoittamana sitä, että Kaste eli valtakunnallinen valtioneuvoston vuosille 2008–2011 vahvistama sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman toiminta näyttäytyisi astetta arkisempana ja ihmisiä lähempänä olevana ainakin blogini kautta.

Kaste-tiedottamisesta puheen ollen, aika konkreettista on siltä osin työni ollut Pohjois-Suomen Kaste-suunnittelijana nämä välipäivät, kun olen laittanut liikkeelle 100 tiedotetta postitse! Sen lisäksi, että kunnat ja kuntayhtymät ovat saaneet postissa tiedotetta, joka vaati huomattavan määrä osoitteiden päivittämistä, tarrojen kirjoittamista, monistamista ym, lähtee se vähintäänkin yhtä moneen eri osoitteeseen sähköpostitse. Tiedottamista Kaste-ohjelmasta on tarkoitus tuottaa uusilla ja vanhoilla keinoilla, mahdollisimman monipuolisesti.

Blogaajilla on oma vapautensa ja varmaankin käytän omaa vapauttani täysimääräisesti siinä, mistä aiheista kirjoitan ja milloin. Todella mielelläni otan vastaan kommenttejanne niin sosiaali- ja terveydenhuollosta yleensä kuin hankkeista. Kommentointi on mahdollista tällä blogisivulla. Otan myös ihan mielelläni vastaan sähköpostia ja erityisesti tehtäviini kuuluvana tulen kertomaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman painopisteistä ja meneillä olevasta Kaste-hanketyöstä sekä kuulemaan ajatuksianne sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyy lupaus mahdollisuudesta johonkin uuteen ja parempaan.

Gary Hamel  on todennut;
Me seisomme nyt uuden ajan kynnyksellä. Me tiedämme mielessämme, että uusi aika on jo käsillä. Emme ole varmoja pidämmekö siitä, koska me tiedämme, että tulevana aikana on mullistuksia, sekasortoa, onnistumisia ja epäonnistumisia ja nopeasti. Muutos on muuttunut. Tällä 21. vuosisadalla muutos on epäjatkuvaa / päättymätöntä, äkillistä ja kapinallista.

Menestyksellistä uutta vuotta 2010 toivottaen Margit Päätalo

Suomen yleisillä kirjastoilla on pitkä ja kunniakas historia tässä maassa, kuin myös monessa muussakin Pohjoismaassa. Kirjastolaitoksemme on täyttänyt 100 vuoden rajapyykin jo kauan sitten, tänä vuonna monet maakuntammekin kirjastot ovat juhlineet jo jopa 150-vuotista taivaltaan. Onnea heille!

Kirjastot ovat tällä hetkellä ehkä suurimman muutoksen keskellä sitten teollistumisen aikakauden ja tietokoneiden vallankumouksen jälkeen. Ne ovat muuttumassa kirjavarastoista hyvän olon keitaiksi, oppimisympäristöiksi, toimistoiksi, neuvonta-asemiksi, sosiaalitoimistoiksi, apuvälinelainaamoiksi tai iltapäiväkerhoiksi. Yhden miehen yritys ei enää tarvitse erillistä toimistoa – läppäri vain mukaan ja kirjastoon koko päiväksi. Siellä hoidetaan bisnekset, haastattelut ja neuvottelut kahvilan mukavan pöydän ääressä. 600 asiakaspäätettä takaa jatkuvan pääsyn verkkoon, ja avoinna ollaan viikon jokaisena päivänä kello kymmenestä kymmeneen.  Teatterissa pidetään joka päivä esityksiä ja luentoja, ja kirjaston omassa studiossa voi kuka vain olla tähti – on line paikallisradiossa. Jäsenyys maksaa 25 € vuodessa, mutta se on pieni hinta näin monipuolisesta paketista.

Oulun visiotako vuodelle 2030? Ei toki – vaan Amsterdamin uusi pääkirjasto, joka avattiin vuonna 2007 ja ollut pelkkää menestystarinaa siitä lähtien. Pääsin vierailemaan tähän upeaan kirjastoon pari viikkoa sitten, ja täytyy sanoa, että olin vaikuttunut.  Jo pelkästään 1200 parkkipaikkaa ja 2000 turvallista pyöräpaikkaa saavat sanattomaksi – meillä kun ei ole edes henkilökunnalle parkkipaikkoja osoittaa tarpeeksi, puhumattakaan asiakkaista. 

Amsterdamin pääkirjasto on saanut kaupungissa lemmikin maineen, kaikki rakastavat sitä, ja kuninkaallisia ym. arvovieraita lappaa tämän tästä. Kirjastoa halutaan näyttää kaikille, siitä ollaan ylpeitä, ja kaupungin organisaatiossakirjaston maine on noussut huimasti. Se on ollut yhteinen haaste koko kaupungille, koska rahoitus on tullut sieltä. Kannattaa muuten katsoa kirjaston sivut ja varsinkin etusivun alareunassa oleva video, niin saa jonkinlaisen kuvan tästä pienestä ihmeestä.

http://www.oba.nl/index.cfm/t/Homepage/vid/BC638BCA-3FFA-497D-9CA1C74A819C832A

No, ihan kaikkea en sieltä haluaisi meille kopioida, mutta aika paljon voisi oppia. Toiset käytännöt sopivat suomalaiseen kirjastolaitokseen, toiset eivät.  Miten olisi esim. tuoreet vihannekset ja hedelmät kirjaston kahvilan oven suussa, josta asiakas voi valita itselleen kirjaston ravintolassa wokattavaksi ja oluen tai viinin kanssa nautittavaksi. Samalla voi tehdä läppärillä hommia. Mitenkähän Suomen tiukka elintarvikelainsäädäntö mahtaisi tähän suhtautua, entä elävä musiikki asiakkaitten soittamana ala-aulassa, joka päivä, kenties 12 tuntia päivässä? No, ne parkkipaikat minä ainakin haluaisin meille, ja ehkä muutaman sohvankin. Kirjoistakin meillä voisi osan heittää kierrätykseen, ja raivata pari hyllyä pois tieltä tapahtumien ja happeningien tulla tykö vielä entistä enemmän. Mutta meidän ammattitaitoisen henkilökunnan pitäisin kuitenkin edelleen framilla, tekemässä sitä asiantuntijatyötä, josta saamme olla ylpeitä. Amsterdamissa kirjastonhoitajat työskentelivät “takatiloissa”, pois näkyviltä… se vähän hämmästytti.

Joulu tulla jollottaa, ihanaa! Sydänjuuria myöten jouluihmiselle tämä on parasta aikaa, rakastan kaikkea sitä hössötystä ja tunnelmaa, lahjarumbaa ja laatikkoshowta, glögin tuoksua ja palaneita pipareita. Aattoiltana kun nukahtaa sohvan kulmaan puoliksi sulanut suklaakonhvehti suupielessä ja koira kuolaamassa vieressä - mikä sen autuaampi olotila! Joululukemisetkin odottavat – koko syksy on ollut niin kiireinen, että kirjat ovat jääneet vähälle huomiolle. Nyt siellä odottavat mm. Mankellin rauhaton mies, Kiinalainenkin on vielä kesken, myös Hotakaisen Ihmisen osa on listalla, myös muita Finlandia-ehdokkaita pitäisi tsekata.

Oikein rauhallista Joulua kaikille – ja aina parempaa uutta vuotta.

Olen täällä. Olen kirjautunut sosiaaliseen mediaan, koska se on tänä päivänä hieman niin kuin must eli myös meitä virkamiehiä kehotetaan olemaan siellä missä ihmisetkin paljolti nykyään ovat = verkossa. Voitte siis päästä kurkkaamaan pääni sisään. Ehkä pettymykseksi, luultavasti kuitenkin siunaukseksi blogini ei tule käsittelemään henkilökohtaista elämääni eli mitä teen juuri nyt, olenko toimistossa vai juonko kotona teetä, menenkö  nyt nukkumaan, mitä ruokaa laitan perheelleni tai minkälaista liikuntaa harrastan tänään. No, ehkä jossakin rivien välissä pilkahtaa jotakin myös kirjoittajasta. Aion käsitellä lähinnä yhtä minulle rakasta aihetta. Ai mitäkö? No tietysti kirjastoa. Aion kuitenkin kirjoitella vapaaseen tyyliin, eli ei virallista virkamieskieltä, vaan muutamia asioita “vapaalla kädellä”, mitä aina mieleen tulee tässä työn tuoksinassa.

Oulu15 -hanke tutki oululaisten kulttuuripalvelujen käyttöä. Mitenkään yllätyksenä minulle ei tullut se, että kirjasto sijoittui tässäkin skabassa jälleen ykköseksi. Yleensäkin kun tällaisia tutkimuksia tehdään kirjasto saa hyvät arvosanat. Asiakkaamme ovat uskollisia vuodesta toiseen, ja voi sanoa, että kirjaston asema on melko järkähtämätön kulttuurin kentässä. Olen jo pitkään toivonut, että puhuttaisiin oikeastaan kirjasto- ja kulttuuripalveluista, koska kirjasto on kuitenkin suuruusluokaltaan erilainen muiden kulttuuripalvelujen joukossa. Se määritellään peruspalveluksi, mutta kuka määrittelee peruspalvelut sitten ihan viime kädessä? Siinä kilpailussa kirjasto voi kuitenkin jäädä vaikkapa vanhusten hoidon ja opetuksen taakse. Mutta esimerkiksi Oulun kaupungissa kirjastopalveluilla on aina ollut hyvä asema; niitä arvostavat sekä asiakkaat että päättäjät – kiitos siitä.

Talouden taantuma koskettaa meitä kaikkia, ja siitä ei kirjastokaan pääse yli eikä ympäri. Mutta on myös muistettava viime laman vaikutukset kirjaston käyttöön; lainausluvut kasvoivat kohisten ja kansa jonotti uutuuskirjoja, joita ei itse voinut ostaa. Sama ilmiö toistunee vaikkakin sähköinen media ja erilaiset viihdelaitteet tarjoavat aivan toisen tasoiset ajanvietemahdollisuudet nykyajan laman ihmisille kuin 90-luvun alussa. Sekin lama on koettu kirjastossa, ja muistan hyvin miten jokainen lyijykynän pätkäkin käytettiin loppuun silloisessa työpaikassani. Uskon kuitenkin myös tämän päivän työttömän, irtisanotun tai lomautetun löytävän tiensä kirjastoon.

Kirjasto kolmantena tilana tarjoaa paikan kodin ja koulun tai työpaikan välille. Puhutaan kirjastosta jopa neljäntenä tilana: koti, koulu, kahvila, kirjasto. Norjalainen tutkija Ragnar Audunson Oslon yliopistosta on tutkinut Oslon asukkaita kahviloiden ja pubien käyttäjinä. Hän huomasi, että neljässä eri kahvilassa tai pubissa istuivat tietyn tyyppiset ihmiset: yhdessä maahanmuuttajataustaiset miehet, toisessa työttömät ja muut hieman yhteiskunnasta syrjäytyneet, kolmannessa “kauniit ja rohkeat” muotitietoiset alle kolmekymppiset, neljännessä kosmopoliitit. Ihmiset olivat lokeroituneet omiin kahviloihinsa, eikä poikkeamia juuri näkynyt. Jos katsoo ympärilleen tämän päivän kirjastossa, voi nähdä kaikkia edellämainittuja ryhmiä ympärillään.

Kirjasto on todella yhteisöllisyyttä luova tila. Sinne voi tulla kuka tahansa säätyyn, ikään, rotuun tai mihinkään muuhun seikkaan katsomatta. Kynnys on matala, kaikki ovat tervetulleita, kunhan sääntöjä noudatetaan. Siinä mielessä kirjasto todella tarjoaa “neljännen tilan”, sosiaalisista sidonnaisuuksista tai yhteiskuntaluokasta tai mistään muustakaan seikasta riippumatta vapaan tilan tulla ja vain olla, tai lukea, opiskella, viihtyä, tavata kavereita, virkistyä, lukea sähköpostit tai päivän Kaleva, tai…  kirjasto tarjoaa tasa-arvoa – joka päivä. Tietysti suurin osa asiakkaistamme tulee  lainaamaan luettavaa joko viihtymiseen tai tiedon janoon. Tiedon välittäjänä ja kansan sivistäjänä kirjastolla on aina ollut ja tulee olemaan erittäin merkittävä rooli. Kirjasto avaa ovensa myös kodittomille, jos sääntöjä noudatetaan ja eletään immeisiksi, meillä saa olla. Toivottavasti saamme säilyttää tämän kodin ja työpaikan jatkeena toimimisen mahdollisuuden myös tiukkenevissa talouden uhkakuvissa.

Vastausaika tähän kyselyyn on päättynyt. Saapuneet ideat viedään päättäjien käsiteltäväksi. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Oulun kaupunki toivoo kuntalaisilta rakentavaa kommentointia ja uusia ideoita työllisyyden hoitoon. Aikaa ehdotusten tekemiseen on varattu syyskuun 2009 loppuun saakka.

Työllisyysasioita pohtinut asiantuntijaryhmä sai työnsä valmiiksi elokuussa ja työn tuloksena julkistettiin Työllisyydenhoidon Oulun malli.

Työllisyydenhoidon Oulun mallin kaikkia toimenpiteitä läpileikkaavina tavoitteina ovat nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutuminen, yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kannustaminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä kansainvälistymisen vahvistaminen.

• Miten voidaan parantaa nuorten työllistymistä?
• Miten sinä kehittäisit Oulun työllisyyttä?
• Mistä Ouluun saataisiin uusia työpaikkoja?
• Mikä voisi olla tulevaisuuden ala, joka toisi hyvinvointia Ouluun?

Esitä ideasi ja kommenttisi kaupungin päättäjille syyskuun loppuun mennessä.

>> Lue lisää Työllisyydenhoidon Oulun mallista

Vastausaika tähän kyselyyn on päättynyt. Saapuneet ideat viedään päättäjien käsiteltäväksi. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Oulun kaupunki kerää kuntalaisilta ajatuksia ja ideoita, joilla kaupungin tulot ja menot saadaan tasapainoon. Mistä tuloja löytyisi lisää tai miten menoja voitaisiin vähentää?

Yleinen taloustilanne vaikuttaa konkreettisesti myös Ouluun. Kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden keskeisenä tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen talous vuoteen 2012 mennessä.

Kerro mielipiteesi, miten mielestäsi kaupungin tulot ja menot saataisiin tasapainoon.

Mitä asioita voitaisiin tehdä toisin? Olisitko valmis maksamaan palveluista enemmän? Minkä palvelun laatua voitaisiin tarkistaa palvelun oleellisesti heikentymättä? Mistä kaupungin palveluista olisit valmis luopumaan? Miten voitaisiin saada aikaiseksi parempia tuloksia vähemmällä rahalla? Millä toimenpiteillä voitaisiin saada aikaan rahallista säästöä? Jne.

Kaikki mielipiteet ovat arvokkaita Oulun tulevaisuuden turvaamiseksi.

Muistathan jättää myös yhteystietosi. Kaikkien nettikeskustelun osallistujien kesken arvotaan Nokia 5300 Express –matkapuhelin. Vastausaika päättyy sunnuntaina 17.5.2009.

Mielipiteen pääsee sanomaan myös suoraan päättäjille keskustelutilaisuudessa, joka järjestetään Kirkkotorin koulutuskeskuksessa keskiviikkona 29.4.2009 klo 18 alkaen. Kansalaiset puhuvat – valtuusto kuuntelee.

Taustatietoa:

• Kaupunginjohtajan tilannekatsaus talouden toimenpideohjelmasta (pdf)

Hallintokuntien aiheeseen liittyviä tiedotteita:

• Opetustoimi
• Sosiaali- ja terveystoimi
• Nuorisotoimi

Kastellin monitoimitalon suunnittelun yhteydessä tehtävä lapsivaikutusten arviointi on käynnistynyt. Opetustoimenjohtaja on asettanut lapsivaikutusten arvioinnin ohjausryhmän. Ohjausryhmä avasi ensi töikseen Oulun kaupungin blogit -keskustelusivustolle kaikille avoimen keskustelupalstan lapsivaikutusten arviointiin liittyen.

Lapsivaikutusten arvioinnin ohjausryhmän tehtävänä on löytää kriteerit, joilla lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia voidaan arvioida. Kriteerit on tarkoitus määritellä maaliskuun 2009 loppuun mennessä, jotta niitä voidaan hyödyntää Kastellin monitoimitalon arkkitehtuurikilpailussa. Tärkeä tehtävä on myös edistää vuorovaikutuksellisen suunnittelukulttuurin syntymistä: lisätä kaupunkilaisten osallisuutta ja vaikuttamista kaikessa suunnittelussa. Olemassa olevien alueellisten nuorten vaikuttajaryhmien kautta on tarkoitus kerätä nuorten mielipiteitä.  

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi Kastellin monitoimitalon hankesuunnitelman 10.11.2008 § 122. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti lapsivaikutusten arviointi toteutetaan asemakaavan muutoksen ja rakennussuunnittelun yhteydessä. Arvioinnissa esiin nousseet asiat otetaan huomioon kaavamuutoksessa ja rakennussuunnittelussa. Arvioinnin suorittamiseen käytetään ulkopuolista asiantuntijaa.

Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja ennakointi on uusi tapa tarkastella lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyviä asioita kokonaisuutena. Lapsivaikutusten arviointia voidaan soveltaa erilaisiin ratkaisuihin, joilla on vaikutusta lasten elämään, hyvinvointiin ja terveyteen.
Lapsen etu on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen johtava periaate. Sopimus antaa kokonaisuudessaan suuntaviivat sille, mikä on hyväksi lapselle. Siitä ilmenee kuitenkin epäsuorasti lapsen etu -käsitteen sisältö. Sopimuksessa puhutaan lapsen yhdenvertaisesta kohtelusta, lapsen oikeudesta hyvään elämään ja kehittymiseen omaan tahtiin sekä lapsen näkemyksen huomioon ottamisesta.

Arvioinnin sisällölliset yksityiskohdat muodostetaan arviointityöhön valittujen, puolueettomien konsulttien toimesta. Tällä keskustelukanavalla on mahdollista ottaa kantaa muun muassa siihen, millaisia asioita arviointityössä olisi hyvä ottaa huomioon.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset voidaan karkeasti jakaa välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin (Taskinen S. 2006. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen, Stakes) . Välittömillä vaikutuksilla voidaan ajatella olevan suoria vaikutuksia lapsen terveyteen, ihmissuhteisiin, asumiseen ja liikkumisen ja arjen sujuvuuteen. Välilliset vaikutukset kohdistuvat lapsiin esimerkiksi vanhempien, muun perheen tai lähiyhteisön kautta.

Lisätietoa Kastellin monitoimitalohankkeesta löydät opetustoimen www-sivuilta.