Oulun raadit toista kertaa

Oululaisilla on ollut nyt toista kertaa mahdollisuus osallistua vuorovaikutteisiin Oulun raateihin.

Oulun raati 26.3.2014

Oulun raadissa 26.3. viittomakielinen tulkkaus

Tänä vuonna raadit ovat keskittyneet sivistys – ja kulttuuripalveluihin. Oulun kaupungissa on käynnissä palvelumallin kehittäminen ja palveluverkkotyö, jotka tavoittelevat asiakaslähtöisiä palveluita kuntalaisille.  Palveluiden järjestämisellä toteutetaan kaupunkistrategiaa ja edistetään kuntalaisen hyvinvointia.

Oulun kaupunki haluaa vahvistaa kuntalaisten osallisuutta  ja ottaa huomioon kuntalaisten kokemusasiantuntijuuden palveluiden suunnittelussa. Palveluiden järjestäminen vaikuttaa monella sektorilla, siksi laaja-alaiset sivistys- ja kulttuuripalvelut ovat Oulu raatien aiheena.

Oulun raadeissa on keskusteltu tulevaisuuden palveluista: millaisia ovat päiväkodit, koulut, nuorisotalot, kirjastot ja liikuntapaikat. Raatien johtopäätökset kirjataan ylös ja toimitetaan päätöksenteon tueksi.  Raadeilla on siis todellista vaikuttavuutta.

Oulun raadit ovat yksi osa kuntalaislähtöisyyden lisäämistä ja kuntalaisen aseman vahvistamista palveluiden suunnittelussa.  Palveluiden kehittämisessä korostuvat käyttäjädemokratia, ennakoivat palvelut ja asukkaiden omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Tiukassakaan taloustilanteessa asukkaiden hyvinvoinnista ja elämisen laadusta ei tule tinkiä. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että lähipalvelut turvataan jatkossakin.

Viiden kunnan yhdistysmissopimus asetti tavoitteeksi alueeltaan moni-ilmeisen, viihtyisän ja houkuttelevan  verkostokaupungin. Siksi onkin tärkeää, että oululaiset ovat mukana rakentamassa meille parasta kaupunkia.

Tänään ehtii vielä osallistumaan Oulun raatiin kaupungintalolla. Videokoosteita raadeista ja lisätietoa löytyy raatien nettisivulta.

Riikka Moilanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Vahingosta viisastumisen talkoot

Kunta on meistä kuntalaisista tehty, meidän tarvitsemiemme palveluiden tuottamiseksi. Puhdasta vettä tulee hanasta, kirjastot ja kulttuurilaitokset tarjoavat elämyksiä, bussit kulkevat, tiet ja liikuntapaikat pidetään kunnossa, sairaat saavat hoitoa ja uusi polvi opetusta. Koko systeemi pyörii veronmaksajien yhteisellä rahoituksella.

Talouden taantuma on heittänyt kapuloitaan hyvin toimivan systeemin rattaisiin, äkkiä eivät rahat enää riitäkään kaikkeen tarpeelliseen. On otettu velkaa ja etsitty keinoja saada kustannukset kuriin. Palveluiden leikkaaminen osuu usein niihin, jotka ovat niistä kipeimmin riippuvaisia.

Voisiko säästöjä syntyä ilman, että se tekee kipeää? Kuntalehden mukaan kuntien työntekijöille tapahtui vuonna 2012 26 000 työtapaturmaa, joiden suorat kustannukset olivat 67 miljoonaa euroa ja välilliset kustannukset 250 miljoonaa. Tuskin kuntatyöntekijät ovat sen tapaturma-alttiimpia kuin muutkaan työssäkäyvät. Tapaturmia torjumalla voitaisiin sekä säästää rahaa että välttää inhimillistä kärsimystä.

Itselleni sattui työtapaturma pari vuotta sitten: vesilätäkkö toimiston eteisen lattialla lennätti ilmaan, ensimmäisenä maahan osunut peukalo revähti liitoksistaan. Sekunnin virheliikkeestä seurasi leikkaus ja kuuden viikon sairausloma. Työnantajalle kustannukset olivat suuret, yksikätinen elämä särkyineen ja rajoitteineen oli kurjaa. ja niin turhanaikaista: kunnon kuramatto eteisessä olisi imaissut kengistä ja sateenvarjoista valuneet vedet sisuksiinsa.

Ihmisen oppii virheistään, vahingosta viisastuu. Jos nämä sanonnat pitävät paikkansa, on meillä loistavat mahdollisuudet pistää pystyyn vahingosta viisastumisen talkoot ja ryhtyä oikein tosissamme keksimään keinoja tapaturmien, kaatumisten ja muiden joutavien onnettomuuksien estämiseen. Voimavarat voitaisiin sitten käyttää oikeasti tarpeellisiin ja välttämättömiin asioihin, jotka kuntalaisten hyvinvointia edistävät.

Piia Rantala-Korhonen, apulaiskaupunginjohtaja

Hyvinvointia verkossa

Sinikka Salo

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo

Helmikuun lopussa Barcelona huokui orastavaa kevättä. Tuhannet ammattilaiset ympäri maapallon matkasivat sinne maailman suurimpaan mobiilialan Mobile World 2014 -kongressiin.

Ensimmäistä kertaa historiassaan tapahtumassa oli myös oma osakokonaisuutensa terveydelle ja hyvinvoinnille. Sain kunnian olla heti avausosiossa kertomassa oululaisesta osaamisesta – oululaiset sähköiset hyvinvointipalvelut ovat maailman eturintamassa.

Erityisesti sähköinen omahoitoalustamme ja sen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat lajissaan harvinaisuus. Tavalliset kansalaiset suuressa osassa maailmaa voivat vain haaveilla mahdollisuudesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kroonisten sairauksien hallintaan sähköisten omahoitopalveluitten avulla.

Oululaisille se on arkipäivää. Erityisesti huikeasti lisääntyvät käyttäjämäärämme herättivät huomiota. Puhumattakaan siitä, että yli 65-vuotiaat ovat innokkaimpia omahoitopalveluittemme käyttäjiä. Hyvä me oululaiset!

Osaammeko kuitenkaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla tätä ainutlaatuista palveluamme, jonka saamme käyttöömme ilman erillistä maksua. Joko sinä olet kirjautunut käyttäjäksi? Oletko jo ottanut käyttöön hyvinvointisi arviointityökalut, liikunta- ja ravintopäiväkirjat, itsehoito-ohjeet?

Yritätkö varata aikaa terveydenhuollon ammattilaiselle juuri silloin, kun kaikki muutkin roikkuvat langoilla vai teetkö sen omahoitoalustan kautta mihin vuorokauden aikaan tahansa? Murehditko epätietoisuudessa laboratoriokokeittesi tuloksia vai tarkistatko ne heti seuraavana päivänä jälkeen omahoitopalvelusta?

Kehitämme koko ajan palvelua. Tulevaisuuden omahoitopalveluissamme liikunnan, terveellisten elintapojen ja hyvän mielen edistämisen uusiin ratkaisuihin on vain mielikuvitus rajana. Tärkeää on myös yhteisöllisyys. Sähköisten terveys- ja hyvinvointipalveluitten kehittäminen tuo oululaisille parempaa terveyttä ja hyvinvointia. Samalla se luo myös uusia työpaikkoja hyvinvointialan yrityksiimme.

Tsekkaa heti www.oulunomahoito.fi

Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja

Kevät virittää keskustelun

Matti Matinheikki

Matti Matinheikki

Kevät tekee sen aina, vai mitä? Tuntuu, että meistä jokainen saa uutta virtaa auringon ilmestyessä talven pimeän jälkeen. Keväällä myös kuntalaiskeskustelu käynnistyy yleensä aivan uusilla kierroksilla. Sama näkyy muuten paikallisessa mediassakin.

Mutta mitkä aiheet nousevat pinnalle? Itse en usko, että pelkästään kuntalaisten palvelut tai niiden taso. Melkoinen määrä oululaisista haluaa kuitenkin kaikesta huolimatta myös haaveilla tulevaisuudesta, ei ainoastaan miettiä päivän ongelmia.

Keväällä keskusteluun toivottavasti nousee: Mihin Oulussa saa tehdä korkeaa rakentamista? Millainen tapahtumapaikka Kuusisaaresta voitaisiin luoda? Miten kaupunki rakentuu asemanseudulle matkakeskuksen ympärille? Raitiovaunuista nyt puhumattakaan.

Ja tietenkin kesäkatu: Ollako vai eikö olla? Siis onko valokate vai lasikate kauppakeskuksen kesäkadulla. Suurimmalle osalle meistä matti meikäläisistä keskustelussa on ollut kohtuullisen paljon poruja ja vähän villoja. Paljon valoa sen läpi tulee joka tapauksessa.

Kaupunkikulttuuri käsitteenä on pop. Kunkin kahvipöydässä, oli se sitten kotona tai työpaikalla, niin on hyvä muistaa, että kaupunkikulttuuri syntyy viime kädessä yhteisön, kuntalaisten, toiminnasta ja tapahtumista kaupunkirakenteessa. Joten kaupunkiympäristön ja –rakenteen kehittyminen ei ole pikkujuttu. Eikö meidän olisi taas aika laatia arkkitehtuuripoliittinen ohjelma huomioiden yhteisöllisyys. Kuntalaisten aktiivisuus ja ennen kaikkea mahdollisuus vaikuttaa kaupunkimme yleisilmeeseen on nyt todella kouriin tuntuvaa.

Joten jos olette katsoneet vain kengän kärkiä, kannattaa nostaa katse ylös. Oulussa tapahtuu nyt paljon.

Matti Matinheikki, apulaiskaupunginjohtaja

Blogi tuo päättäjän kuntalaisen lähelle

Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Oulun kaupungin johto on päättänyt alkaa kirjoittaa viikoittain ilmestyvää blogia, jonka tavoitteena on tehdä kaupungin viestinnästä persoonallisempaa. Mukana blogipiirissä on itseni lisäksi apulaiskaupunginjohtajat, toimialojen johtajat, konsernipalveluiden johto sekä BusinessOulun johtaja. Luottamushenkilöjohdosta mukana ovat valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat ja päätoimialojen lautakuntien puheenjohtajat. Kirjoittamassa on siis kattava ryhmä päätöksentekijöitä.

Mielestäni on hieno asia, että kaupungin johto voi bloggaamalla tuoda itseään lähemmäksi oululaisia. Johdon työ on kuntalaisia varten ja blogin kautta jokainen voi tuoda omaa työtään ja keskeisiä asioita helposti esille.  Tämän blogin avulla yritämme kertoa, mitä päivittäinen työmme käytännössä on.

Oulu on Euroopan nuorin kaupunki, eikä se voi jäädä jälkeen kehityksessä. Siksi toivonkin, että blogi tavoittaa myös nuoret esimerkiksi sosiaalisen median kautta ja on osaltaan herättämässä kiinnostusta päätöksentekoon ja kaupungin toimintaan.

Matti Pennanen, kaupunginjohtaja

Aiheet:, Kaupungin johto Avainsanat:

Yhteistyöllä hyvä tulee!

Ehdotus Oulun uudeksi palvelumalliksi julkistettiin helmikuun alussa. Palvelumalli 2020 –esitys on pohjapaperi, jonka avulla herätellään myös laajan kuntalaiskeskustelua. Millaisia palveluita oululaiset tarvitsevat vuonna 2020? Missä palveluita pitäisi järjestää? Onko jokin palvelumuoto tullut ajan saatossa jopa täysin tarpeettomaksi? Onko kaikkien tarpeet otettu suunnitelmassa huomioon? Voisiko joistain asioista huolehtia yritys tai yhdistys? Holhotaanko kuntalaisia liikaa vai pitäisikö jokaisen kantaa suurempi vastuu itsestään ja läheisistään? Kuka huolehtii heikoista ja hiljaisista?

Kirjastot ovat suomalaisten rakkain kulttuuripalvelu. Kirjaston palvelupisteistä on pohjapaperissa useita erilaisia vaihtoehtoja. Esitykset lähikirjastojen määrän vähentämisestä ovat heti tuoreeltaan herättäneet vastustusta. Lähikirjasto on usein alueella se julkinen tila, jossa kaikenikäiset kuntalaiset kohtaavat toisiaan ja johon on matala kynnys mennä. Voisiko tulevaisuudessa yhdistää asukastuvan ja lähikirjaston toimintoja saman katon alle, ehkä alueen lähikoulun tiloissa? Sopisiko terveyskioski mukaan monitoimimalliin?

Oulu on vanha kaupunki, mutta kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi, ei myöskään sen palveluverkko. Uudet asuinalueet tarvitsevat lapsiperheiden palveluita, joiden kysyntä laskee ensimmäisen sukupolven lasten aikuistumisen myötä ja palveluita tarvitaankin ikääntyville asukkaille. Palveluiden järjestäminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan vaatii jatkuvaa suunnittelua ja muutoksia. Toisaalla tiloja voi olla liikaa ja toisaalla liian vähän, tällöin toimivat joukkoliikenneyhteydet voivat olla ratkaisun avain.

Kuntalaiset kutsutaan kevään aikana kansankäräjille kertomaan omia näkemyksiään palveluista. Sivistys- ja kulttuuripalvelut järjestää niiden lisäksi tilaisuuksia asukkaille ja asiakkaille kirjastoissa ja nuorisotiloissa, tilaisuuksista tiedotetaan paikan päällä ja kaupungin verkkosivuilla. Nyt on oikea hetki heittää mukaan yhteiseen pohdintaan omat ideansa! Jokainen kuntalainen on paras oman elämänsä asiantuntija, yhteistyöllä saamme päivitettyä palvelut tulevaisuuden tarpeita varten, yhteisiä euroja tarkasti vaalien.

Piia Rantala-Korhonen

Aiheet:Oulun palvelumalli 2020 Avainsanat:

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo: Oulun palvelumalli 2020

Oulun palvelumalli 2020 vaihtoehtoja esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisesti 15.1.2013. Kaupungintalon valtuustosali pullisteli innokkaita kuulijoita. Tietokoneet oli viritetty nettilähetykseen niin asukastuvilla kuin kodeissa ja työpaikoilla. Kaupunginvaltuutettujen lisäksi esitystä sai seurata kuka tahansa nettilähetyksen kautta. Kaupunginjohtajan johdolla virkamieskavalkadi esitteli perusteita ja faktoja palveluiden uudistamisen tarpeelle. Talous ja palvelut on oltava tasapainossa. Palvelut ovat oikea-aikaisia ja tarpeen mukaisia. Viimein seinälle tykitettiin kauan odotetut vaihtoehtoiset mallit. Kolme tärkeintä yhteistä periaatetta ovat 1) Helppo yhteydensaanti ja toimiva palveluohjaus. 2) Matalan kynnyksen palvelut lähellä arjen ympäristöjä. 3) Kuntalaiset aktiivisti mukana palvelujen kehittämisessä.

Kalvosulkeisia katkaisivat mukavat piirrosanimaatiot, jotka herättelivät pohtimaan millaisia palveluita tarvitsemme Oulussa. Tilaisuuden ajan kuuntelijat saivat lähettää kysymyksiä ja kommentteja viestiseinälle. Kansalaisille on avattu myös keskustelumahdollisuus otakantaa.fi- sivustolla ja keskustelua voi käydä myös Facebook-sivuillamme.

Palvelumallin valmistelijana olin tyytyväinen palautteeseen, jota tuoreeltaan saimme valtuutetuilta. Myös henkilöstöltä on tullut positiivista viestiä uudenlaisesta reaaliaikaisesta viestinnästä. Keskustelu on alkanut vilkkaasti otakantaa sivustolla. Toimittajat osaavat kertoa hyvin kansankielellä monimutkaisia asioita. Jutut mediassa ovat olleet voittopuoleisesti selkeitä ja tuoneet hyvää tietoa lukijoille ja kuulijoille.

Oulun tulevaisuuden palveluja rakennetaan yhdessä. Nyt on aika vaikuttaa. Päättäjät tekevät linjauksia tämän kevään aikana. Tietoa löytyy http://www.ouka.fi/palvelumalli2020

Aiheet:Oulun palvelumalli 2020 Avainsanat:

Työntekijä vaihtuu, Kaste-ohjelma jatkuu

Tänään on niitä päiviä, jolloin on yhtäaikaa iloinen ja tulevaisuuteen suuntautuva olo ja sitten haikea ja katselee taaksepäin.

Olen juuri saanut siivottua vihonviimeisetkin työpöydän laatikot ja ottanut sieltä mukaani puoliksi tyhjennetyn käsirasvan, muutamia edellisten vuosien joulukortteja, joita ei raski hävittää, koska ne on saanut mekityksellisiltä ihmisiltä ja tahoilta sekä neuloja ja lankakerän, koska ainahan voi nappi irrota tai vastaavaa.

Tätä on Kaste-ohjelmapäällikön viimeisen päivän viimeiset tunnit täynnä. Siivoamista, asioiden järjestämistä odottamaan uutta ohjelmapäällikköä. Samalla jo ajatus kääntyy huomiseen päivään, jolloin aloitan Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajana. Sulkiessani oven, avaan samalla uuden. Otan mukaani valtaisasti hyviä muistoja ja kokemuksia ja onnekkaasti saan jatkaa monien kanssa edelleen yhteistyössä. Voit seurata Kaste-ohjelman toimeenpanon etenemistä sivuilta www.stm.fi ja www.ouka.fi/kaste.

Aamulla oli tämän kaupungin upean kehittäjäporukan yhteinen kahvituokio. Kiitokseni vielä tämänkin kanavan kautta heille muistamisesta. Tilaisuudessa osoitin heille kiitoksen sanani lainaten saamelaista runoilijaa Inger-Mari Aikio-Arianaickia:

”Yksinäisen suun
yksinäiset sanat
katoavat kuin
pisara kivenkoloon

Mutta kun kyllin moni
alkaa toistaa sanoja
pisaroista kasvaa vesiputous
joka tasoittaa terävimmätkin louhikot”

Margit Päätalo

Aiheet: Avainsanat:

Ikäihmisten suusta: seuraa, liikkumista ja lähipalveluja

12.6. 2012 Avaus Ei kommentteja

Ikäihmisille tärkeitä asioita ovat liikkuminen ja sosiaaliset kontaktit. Miten tuemme ikäihmisille tärkeitä asioita ja toimintakykyä, jos apuvälineiden kanssa liikkuminen yleisiin kulkuneuvoihin on vaikeaa ja se aiheuttaa turvattomuutta? Rollaattorin saaminen bussiin keskiovesta ei välttämättä käy käden käänteessä ja kun hankaluudet eivät siihen lopu, vaan sen jälkeen täytyy vielä selvittää tiensä maksamaan kyytinsä ja palata omalle paikalleen. Aina ei voi edes olla varma, että rollaattori mahtuu kyytiin mukaan. Mitä jos ei edes tiedä, mitä apuvälineitä on tarjolla ja mistä niitä saa?

Lähipalvelua helposti
Peruspalvelut täytyy olla lähellä ja saman katon alla. Päivittäisen asioinnin lisäksi ikäihmiset hoitaisivat mielellään samassa paikassa myös muut asiat. Kauppakeskukset tuntuvat olevan in, kauppa-asioiden lisäksi siellä hoituvat myös apteekkiasiat ja sosiaaliset kontaktit, mutta missä ovat hyvinvointipalvelut? Terveyspalvelut siellä ja sosiaalipalvelut täällä, palvelut ovat hajautuneena ympäri kaupunkia.

Lähikauppiaan merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan. Kauppias huomaa, jos tuttu asiakas ei ole pistäytynyt ja muistaa myös ystävällisesti kysyä kun tavataan taas kaupassa. Huolehtiminen lämmittää ikäihmisen mieltä ja tuo turvaa.

Ikäihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, joten apua ja tukea tarvitaan ja usein sitä antavat omaiset ja ystävät. Usean ikäihmisten omaiset asuvat kaukana ja ystävät ovat jo iäkkäitä. Miten hoidetaan yhteydenpito kaukana asuviin lapsiin ja lapsenlapsiin, ja turvataan myös iäkkään ystävän jaksaminen?

Ikäihmiset haluavat osallistua ja ottaa vastuun omasta hyvinvoinnista, he ovat itse oman elämänsä ja tilanteensa asiantuntijoita. Miten turvaamme ikäihmisille mielekkään elämän ja kotona asumisen mahdollisimman pitkään?

Jos kaikki maailman mahdollisuudet olisivat käytössäsi, miten sinä ratkaisisit esitetyt kysymykset?

Kirjoittaja: Riikka Hirvasniemi, Avaus-hanke, projektipäällikkö.

Kirjoittaja on kirjoittanut tekstin ikäihmisten asiakasraatien perusteella. Osallistu keskusteluun kommentoimalla.

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo: AVAUS – Hyvinvoinnin kansalaislähtöinen palvelumalli

31.5. 2012 Avaus 3 kommenttia

Hyvinvoinnin avaimet ovat kansalaisen hallussa. Uudistuvan palvelumallin keskeisiä lähtökohtia ovat asiakas- ja tarvelähtöisyys, kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen sekä valinnanvapaus. Tulevaisuuden palveluissa painottuu yhä enemmän sähköiset vaihtoehdot perinteisen kasvokkain ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi.

Uuden sukupolven sosiaali-, terveys- ja hyvinvointijärjestelmä edistää painopisteen siirtymistä ennaltaehkäisevään toimintaan. Yksilön hyvinvoinnin parantumisen lisäksi yhteiskunnan kustannukset alenevat. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansalaisilta nykyistä aktiivisempaa roolia.   

Ammattilaisten arjen työkalut on uudistettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiltä edellytetään monipuolista tietojen hyödyntämistä. Kansalaisen oikeus käyttää omia tietojaan itse tai yhdessä ammattilaisten kanssa on tehtävä helpoksi ja sujuvaksi. Joustavan ja tehokkaan toiminnan kehittämisen edellytyksenä on myös lainsäädännöllisten esteiden tunnistaminen ja korjaaminen.

Kehittämistyön keskeiset lähtökohdat
Palvelun laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta haetaan yhdistämällä julkiset ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palvelut toimiviksi palvelukokonaisuuksiksi.
Kansalaislähtöisen palvelun edellytyksenä on tietojen liikkuvuus. Se takaa potilas- ja asiakastietojen joustavampaa ja tarkoituksenmukaisempaa käyttöä uudenlaisissa palvelukokonaisuuksissa.

Kehittämisen toimintatavat
Palveluita kehitetään vastaamaan sekä käyttäjien tarpeita että palvelun toteuttajan tavoitteita. Kansalaislähtöisen ja käytännönläheisen suunnittelun varmistamiseksi järjestetään työpajoja ja visiointiseminaareja julkisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalveluiden ammattilaisille sekä alan yrityksille. Kuntalaisten näkemyksiä kuullaan kansalaisraadeissa ja sähköisten kanavien kautta.

Tietojärjestelmien kehittäminen
Tietojärjestelmien ja standardien pitää mahdollistaa saumaton yhteistyö julkishallinnon eri toimijoiden kesken. Julkishallinnon yhteisen tietohallinnon johtaminen tarvitsee tiivistämistä, yhteisen IT-arkkitehtuurin määrittämistä sekä julkisten tietovarantojen esteetöntä käyttöä. 

Millaisena Sinä näet tulevaisuuden hyvinvointipalvelut? Seuraa Avauksen blogeja ja osallistu keskusteluun.