Nuohous

Nuohouksen järjestäminen

Nuohouksen järjestämistavasta päättää pelastuslain 59 §:n mukaan alueen pelastustoimi. Alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä:

• tuottaa nuohouspalvelut itse
• hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta tai
• sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa (ns. vapaan kilpailun periaate)

Jos nuohouspalvelut järjestetään kohdan 1 tai 2 mukaisesti, päättää alueen pelastustoimi myös nuohouksesta perittävästä maksusta.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on käytössä kohdan 2 mukainen piirinuohousjärjestelmä. Pelastuslaitos on tehnyt alueen 24 nuohouspiirin nuohoamisesta nuohouspalvelusopimukset 18 nuohouspalvelujen tuottajan kanssa. Piirinuohoojilta ja heidän palveluksessaan olevilta nuohoojilta edellytetään pelastuslain 63 §:n mukaista nuohoojan ammattitutkintoa.

Vastuu nuohouksen suorittamisesta

Vastuu siitä, että tulisijat ja savuhormit tulevat nuohotuksi on rakennuksen yhteisten tilojen osalta rakennuksen omistajalla tai haltijalla sekä huoneiston haltijalla hänen hallinnassaan olevien tilojen osalta ellei tästä rakennuksen omistajan ja haltijan kesken muuta sovita.

Jos nuohooja ei ole käynyt vaadituin aikavälein, on rakennuken omistajan tai haltijan huolehdittava nuohouksen tilaamisesta.

Nuohousvälit

Nuohouksen määrävälit on esitetty sisäasianministeriön nuohousta koskevassa asetuksessa (29.6.2005).

• Käytössä oleva kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Suuluukuttoman tulisijan (avotakka) tulipesää ei nuohota, ellei siitä erikseen sovita.
• Yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Tämän ei koske keskuslämmityskattilan tulipesää ja tulipintoja.
• Omaan yksityiseen käyttöön pääasiassa tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein.
• Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava vuoden välein.

Nuohousmaksut

Nuohoojan työstään saama maksu perustuu nuohoustyössä kertyneeseen yksikkömäärää ja nuohousyksikön hintaan.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokunnan viimeisin nuohoustaksan tarkistus on maaliskuulta 2011 (25.3.2011 § 12). Päätöksen mukaan Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella nuohousyksikön arvonlisäveroton hinta on 0,69 €/yksikkö ja muissa pelastustoimialueen kunnissa 0,67 €/yksikkö. Yksikköhinta sisältää kilometrikorvauksen. Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken yksikkö- hinta on pitkistä ajomatkoista johtuen hieman muuta aluetta suurempi.

Nuohoustyön yksikkökertymä perustuu Nuohousalan keskusliitto Ry:n suosituk- seen pelastuslaitoksen johtokunnan tekemin tarkennuksin. Suositus on otettu käyttöön johtokunnan päätöksellä 11.12.2003 (§ 44). Nuohouksen minimiveloitus on 45 yksikköä eli 30,15 € + alv tai 31,05 € + alv. Suosituksen löydät oheisesta kansiosta "Materiaalit".

Esimerkki nuohousmaksusta:

Kiimingissä sijaitseva asuinrakennus, jossa on varaava takka ja puukiuas sekä näitä varten yksi kaksihorminen savupiippu (korkeus 7 metriä). Nuohouksen ajankohta sovittu nuohoojan kierroksen mukaisesti.

Tulisijat
- Varaava takka 15 yksikköä
- Puukiuas 15 yksikköä

Savupiippu
- ensimmäinen pystyhormi 20 yksikköä
- toinen pystyhormi 5 yksikköä

Ei lisätöitä.

Maksu: 55 yksikköä * 0,67 €/yksikkö = 36,85 € + alv 23 % = 45,3 €

Saako itse nuohota ?

Nuohous katsotaan usein työksi, jonka kuka tahansa voi suorittaa. Monelta jää kuitenkin huomaamatta, että nuohoustyöhön liittyy muutakin kuin varsinaista nuohousta. Nuohouksen ohella nuohooja tarkistaa tulisija- ja hormirakenteiden kunnon ja antaa tarvittaessa ohjeita tulisijojen oikeasta käytöstä. Asiantuntevalla nuohouksella on tärkeä osa rakennuksen paloturvallisuudessa.

Alueen pelastusviranomainen voi pelastuslain 59 §:n mukaan antaa yksittäisen kohteen osalta luvan siihen, että nuohouksen suorittaa joku muu kuin nuohooja. Tämä tarkoittaa käytännössä esim. teollisuuden suuriläpimittaisia savupiippuja joiden nuohoaminen vaatii kohteen laitosmiesten erityisosaamista ja -välineistöä. Muissa kohteissa nuohoojalta edellytetään aina pelastuslain 63 §:n mukaista pätevyyttä.

Nuohouksen valvonta

Nuohouksen toteutumista valvotaan palotarkastusten yhteydessä. Nuohoojan on pyydettäessä esitettävä nuohousluettelo alueen pelastusviranomaiselle.

Lisätietoja nuohouksesta saat nuohoojilta tai kuntasi paloasemalta.

Nuohoustoiminnan järjestämisestä pelastuslaitoksen alueelle vastaa riskien- hallintapäällikkö Tomi Honkakunnas.

Päivitetty 23.1.2012/ TH