Rakenteellinen väestönsuojelu

Väestönsuojien rakentaminen on osa normaalioloissa suoritettavia väestönsuojeluvalmisteluita. Väestönsuojien rakentamisvelvollisuu- desta, suojien koosta ja rakenteellisista vaatimuksista säädetään pelastuslaissa (379/2011) (71-75§) ja valtioneuvoston asetuksessa väestönsuojista (408/2011). Säädöksiä tarkentaa mm. valtioneu- voston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista (409/2011) sekä sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojan laitteiden kunnossapidosta (506/2011).

 

Milloin väestönsuoja on rakennettava?

Väestönsuojia on rakennettu vuodesta 1954 saakka. Vanhempiakin suojia on, mutta säädösohjaus alkaa vuodesta -54. Nykyisin rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään tässä pelastuslaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja. Pelastuslaissa on lisäksi erikseen säädetty poikkeuk- sesta väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta sekä helpotusten myöntä- misestä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta väestönsuojan teknistä vaatimuksista sekä sijainti ja koko vaatimuksista.

Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä

Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin pelastuslain 74 §:ssä ja sen nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset.

 

Miltä väestönsuoja antaa suojaa ja milloin suojia käytetään?

Väestönsuojat antavat suojaa ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, raken- nussortumilta sekä asevaikutuksilta. Suojien käyttökuntoon laitto määrätään tilanteen niin edellyttäessä viranomaisten toimesta. Väestönsuojan ylläpitoa ja suojautumista varten on nimettävä väestönsuojan hoitaja ja hänen varamies.

Väestönsuojia sekä niissä olevaa suojelumateriaalia voidaan käyttää muuhun toimintaan, jos ne ovat viivytyksettä väestönsuojelun tarkoituksiin käytettävissä. Suojaa ei saa käyttää sellaiseen tarkoitukseen, mistä suojalle aiheutuu pysyviä haju-, pöly- tai likahaittoja tai rakenteellisia vaurioita. Puolet suojan lattia-alasta tulisi olla jatkuvasti vapaana tavaroista.

 

Pelastuslaitoksen suorittama rakenteellisen väestönsuojelun valvonta

Pelastuslaitos osallistuu väestönsuojien rakentamissuunnitelmien tarkastami- seen sekä suorittaa suojien käyttöönottotarkastuksia. Suojien perustarkastus suoritetaan palotarkastusten yhteydessä. Pelastuslaitos järjestää lisäksi koulutusta väestönsuojien hoitajille.

Suojan rakenteisiin, koneisiin ja laitteisiin ei saa vastaanottotarkastuksen jälkeen tehdä muutoksia ilman rakennusviranomaisen lupaa.

Väestönsuojiin liittyvissä asioissa pelastuslaitoksen vastuuhenkilönä toimii palo- tarkastaja Terttu Lehmikangas (Oulun paloasema).

 

Yleiset väestönsuojat

Rakennuksessa sijaitseva väestönsuoja on yleensä aina tarkoitettu kiinteistössä asuvia tai työskenteleviä ihmisiä varten. Jos kiinteistössä ei ole väestönsuojaa, voidaan suojautua yleiseen väestönsuojaan tai kiinteistöön valmisteltavaan tilapäissuojaan. Myös viranomaisten suorittamat evakuoinnit ovat mahdollisia.

Kuntien velvollisuudesta rakentaa uusia yleisiä väestönsuojia on luovuttu 29.4.2011 lukien. Oulun kaupungin alueella on yhteensä lähes 2000 vanhan lainsäädännön nojalla rakennettua yleistä väestönsuojapaikkaa.

Yleiset väestönsuojat

 

Väestönsuojan laitteet ja varusteet

Väestönsuojaan kuuluvia tiloja ovat sulkutila (sulkuhuone tai -teltta), suojahuone, kuivakäymälätila, ilmanvaihtolaitetila sekä varavesisäiliöiden tila.

Suoja varustetaan suojaovella sekä hätäpoistumismahdollisuudella. Suojan peruskalustukseen kuuluu mm. varavesiastiat, kuivakäymälät, vesi-, sähkö-, puhelin- ja antennipisteet sekä myös ilmanvaihtolaitteisto, joka koostuu raitis- ilmakanavasta, suojapuhaltimesta, suodattimesta ja jakokanavasta sekä ylipaineventtiileistä ja ylipainemittarista. Väestönsuojassa tulee olla matka- viestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon joko omana liittymänä tai rakennuksessa olevan puhelimen rinnakkaisliittymänä.

Väestönsuojelumateriaali määräytyy väestönsuojien lukumäärän sekä asukas- tai työntekijäluvun mukaan. Materiaali sisältää alkusammutus-, ensiapu-, raivaus- kalustoa sekä henkilökohtaisia suojavälineitä.

Päivitetty 1.8.2011/ JH