Keskustan suuralueen aluekokous
Aika: 29.11.2011 klo 18:00
Paikka: Kaupungintalo, valtuustosali, os. Kirkkokatu 2.
Kokouksen avaus
Yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi kokouksen klo 18:00, ja toivotti kaikki tervetulleeksi. Tytti esitteli kokouksen puhujat, kokouksen teemana oli hyvinvointi ja palvelut.
1. Yhteisötoiminnan uudet mahdollisuudet
- Kokouksen ensimmäisenä puhujana oli kansliapäällikkö Kalervo Ukkola. Kalervo puhui kulttuurin ja kaupunkilaisten osallistumisen merkityksestä hyvinvoinnin lähteenä.
- Kaupungin toiminnassa alettu puhumaan prosesseista, eikä niinkään palveluista. Yksi prosesseista on hyvinvointi. Myös sivistys ja kulttuuri ovat osa hyvinvointia.
- Kaupunkisuunnittelu myös keskeinen osa asukkaiden hyvinvointia, tähän kuuluu olennaisesti vuoropuhelu. Esim. Väriä Ouluun – hankkeessa on syntynyt yli 400 asukkaiden tekemää ehdotusta kaupungin kehittämiseksi.
- Kaupungin työllisyyspolitiikan ratkaisut ovat keskeinen osa hyvinvointia, esim. Ektakompuksen syntyminen on osa hyvää kulttuuria, rakentunut asukkaiden aktiivisuuden pohjalle. Selkeästi osa kaupungin työllissyyspolitiikkaa.
- Oulussa monipuolista kulttuuria. Kulttuuri, viihtyvyys ja hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa. Elämänlaatuun ja yhteisöllisyyteen kytkeytyy identiteettikysymys, miten koemme itsemme oululaisina.
- Eheään elämiseen kuuluu kaikenlaisen osaamisen arvostaminen, ja Oulussa onkin iso koulutuspatteristo tarjolla. Ei pelkästään yliopisto, vaan myös monenlaista ammattikoulutusta.
- Keskeinen osa hyvinvointia on myös liikuntakulttuuri, luontainen liikunta keskeistä.
- Päivi Nieminen: Miten kaupunki järjestää vanhusten palvelut?
- Päivi toimii palveluasiantuntijana sosiaali- ja terveystoimessa, ja hän puhui vanhustyöstä uudessa Oulussa.
- Vanhusten hoitoa ohjataan valtion taholta: informaatio-ohjausta, resurssiohjausta, lainsäädäntöä, sekä lisäksi valvontaa.
- Ihmiset ovat erityisen aktiivisia yleensä 65-75 –vuotiaina, palvelujentarve lisääntyy radikaalisti yli 85 – vuotiailla.
- Uudessa Oulussa tulee lisätä tehostettua palveluasumista, ja vähentää laitoshoitoa.
- Neuvoa eri asioissa antaa Aino-neuvontapalvelu (http://www.ouka.fi/sote/ikaantyminen/aino.html)
- Uusin hoivatalo on Rajakylän hoiva, jossa on kolme kerrosta, ja jokaisessa kerroksessa on 30 asukasta. Talossa on hyvät tilat, mm. kuntosali, monitoimisali, kirjasto ja kappeli.
- Tärkeintä olisi kehittää ja tukea kotona asumista.
- Kotona asumista tuetaan panostamalla ohjaukseen ja neuvontaan, mm. muistiohjausta. Ehkäisevää ja hyvinvointia edistäviä toimintoja ja palveluja.
- Kotona asumista tukevina palveluina järjestetään: Kotihoitoa ja kotihoidon tukipalveluita, terveyskeskus- ja avohoidon palveluita
- Tulevaisuudessa palvelukeskus / kampus tyyppinen asuminen, eli eritasoiset palvelut on keskitetty, ja keskuksessa ja ympäristössä asuvat saisivat tästä palvelunsa.
- Moniportaista ja pirstaleista järjestelmää yksinkertaistetaan, eli tavoitteena on vähentää asukkaiden liikkumista, ja muuttamista. Tarkoituksena on, että palvelut tulevat henkilön luokse.
- Heikki Salovaara: Ektakompus Oy, yhteiskunnallinen yritys – Tukee kotona asumista.
- 13 asukasyhdistyksen ja kaupungin perustama ja omistama yritys.
- Osakeyhtiö, tämä asettaa tietyt normit toiminnalle, mutta poikkeavaa on se, että kyseessä on yhteiskunnallinen yritys.
- Yhtiöjärjestyksessä on määritelty, että tietty osa voitosta käytetään yhtiön kehittämiseen, eli voittoja jaetaan rajoitetusti. Voittoa ei tarvitse maksimoida, mutta tulosta täytyy tulla, jotta pystytään ylläpitämään ja kehittämään toimintaa.
- Keskeistä kotona asumista tukevat palvelut – siivous, kaupassakäynti, lähitulevaisuudessa tarjotaan myös hoiva-alan palveluja. Tällä hetkellä töissä yksi lähihoitaja, ja tarkoituksena on palkata sairaanhoitaja.
- Yrityksen perustamisen taustalla on isompi markkinamuutos. Sosiaalipolitiikka on mennyt kohti alistettua asemaa talouteen nähden, talouden ohjaus voimakasta. Mehiläinen ym. kansainväliset lääkärikeskustoimijat ovat tulleet voimakkaasti markkinoille. Johtajat nostavat isoja palkkoja, kyse on kuitenkin siitä, että kela-maksujen avulla nostetaan korkeaa palkkaa, ja tehdään voittoa.
- Hoivapalvelujen kuluttajat ovat usein ns. heikkoja kuluttajia, eli eivät itse pysty voimakkaasti vaikuttamaan omiin palveluihin.
- Ektakompuksella tiukka yhteys vapaaehtoistyöhön, ja erityisesti asukastupatoimintaan. Keskustelua käyty yrityksen sisällä, yhteistyöllä hoidetaan se, ettei jää katvealueita, ja kaikki tulevat hoidetuksi. Kotona asumisen tukemisessa tarvitaan vapaaehtoistoimijoita.
- Erotettava sosiaalisesta yrityksestä, jonka ensisijaisena tavoitteena on työllistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevia.
- Lea Tasala: Vapaaehtoistoiminta lisää hyvinvointia
- Vares-hanke on Oulun seudun Setlementin hallinnoima hanke. Ensi vuosi on viimeinen toimintavuosi, mutta hakevat jatkoa toiminnalle.
- Oulun seudulla on paljon vapaaehtoisjärjestöjä, kaikkien tavoitteena on ollut saada lisää vapaaehtoistoimijoita ja näkyvyyttä toiminnalle. Vares-keskus pyrkii yhdistämään ja auttamaan näitä toimijoita.
- Kehitetty paljon koulutustoimintaa.
- Avek- läheisauttajatoiminta yksi toimintamuoto, ystäväpalvelua.
- Vertaistuki, virkistystuki ja ohjaus ja neuvonta keskeinen osa vapaaehtoistoimijoiden auttamista.
- Suomessa n. 37 % kansasta osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Suomi on sijalla 6. EU:n mittakaavassa. Miehet ja naiset tekevät suunnilleen yhtä paljon vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoimijoiden keski-ikä yleensä melko korkea.
- Vapaaehtoistoimintaan voi tulla mukaan esim. osallistumalla vapaaehtoistoiminnan infoon 16.12. Kumppanuuskeskuksessa. Vares-keskuksen tiedote ilmestyy pari kertaa vuodessa, ja siinä tiedot eri tilaisuuksista ja tapahtumista.
- www.vareskeskus.fi – sivuilta löytyy paljon lisätietoa, mm. avoimet vapaaehtoistoiminnan paikat löytyvät sieltä.
- Kulttuuriluotsi toimintaa suunniteltu keväälle. Kotona selviytymisen tueksi tarvitaan vapaaehtoistoimijoita.
Sirkka-Liisa Mikkonen: Ektakompukseen siirretään nyt aluksi asukastupien ennen tarjoamia palveluita, eli siivousta, tekstiilipalvelua, talonmiespalveluita, pientä remonttipalvelua ym.
Yleisöstä esitettiin pari kysymystä: Tuleeko kääntyä kaupungin vai Ektakompuksen puoleen, kun tarvitsee palveluita. Ja miten palveluseteleitä voi käyttää? Päivi Nieminen: Hyvä ratkaisu on soittaa Aino-neuvontapalveluun. Pääsääntöisesti kaupunki hoitaa huonokuntoisimmat, paljon apua tarvitsevat. Jos haluaa lisäpalveluita, voi ottaa yhteyttä yksityisiin palveluntarjoajiin.
Palvelusetelien käytössä palvelutarpeen arvioija tulee arvioimaan tarvitseeko asiakas palveluseteli-palveluita. Jos asiakkaalle myönnetään palveluseteleitä, asiakas voi tämän jälkeen itse päättää ottaako palvelun kaupungilta vai yksityiseltä yritykseltä.
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
3. Kokouksen esityslistan hyväksyminen
Kokouksen esityslista hyväksyttiin.
4. Toiminnan kuvausta vuodelta 2011
Aluetyöntekijä esitteli lyhyesti vuoden 2011 toimintaa. Toimintaa ohjaa ”Oulussa jokainen kuuluu. Osallisuuden ja vaikuttamisen strategia ja toimenpideohjelma 2015”. On järjestetty tapahtumia, mm. Hollihaan liikennepuistotapahtuma, ja Oululaiset iltamat, sekä kerhoja, mm. Porinapiiri ja pelikerho.
5. Toiminnan suunnittelu ja talousarvio vuodelle 2012
Aluetyöntekijä esitteli alustavan toimintasuunnitelman vuodelle 2012. Toiminta jatkuu pitkälle perinteisillä tapahtumilla ja kerhoilla. Uutena on suunniteltu vertaistukiryhmää keski-ikäisille, ja toimintatuokiota, jossa tehtäisiin käsitöitä.
6. Alueen asukkaiden ideoita toimintaan ja alueellisen toimintarahan kohdentamiseen vuodelle 2012
Pyydettiin asukkaiden ideoita toiminnan kehittämiseen, tai mihin haluttaisiin ottaa kantaa.
Heidi Lumme kertoi asukastupatoimikunnan toiminnasta, mitä on tehty, ja mitä uusia suunnitelmia on tulossa.
Sirkka-Liisa Mikkonen ehdotti, että kartoitettaisiin turvallisia reittejä vanhuksille, joissa esim. suojatien ylittämiseen olisi riittävästi aikaa ja reitin varrella olisi penkkejä.
Tytti Tuppurainen totesikin, että voitaisiin kokouksen puitteissa tehdä julkilausuma, jossa halutaan kaupungin kiinnittävän turvalliseen ja esteettömään liikkumiseen enemmän huomiota.
Kyösti kekkonen kertoi, että kaupunki teki muutama vuosi sitten esteettömyysstrategian, jossa eri hallintokunnat velvoitettiin kiinnittämään huomiota esteettömyyteen. Julkilausumassa tulisikin huomioida kaupungin esteettömyysstrategia ja muistuttaa mihin on sitouduttu.
Jukka Lappalainen painotti yhteisen vaikuttamisen voimaa.
Maarit Raitio totesi, että olisi tärkeää saada toimintaan mukaan nuoria. Ympäristö- ja turvallisuustoimikunnassa erityisen monipuolista toimintaa, tulisi seurata hyvin monipuolisesti asioita, tarvittaisiin nuorten panostakin mukaan.
Heino Väisänen toivoi asukasyhdistyksen ottavan kantaa siihen, minkälaisia toimintoja Rotuaarilla voisi olla. Tulisi olla monenkerroksista toimintaa.
Tytti Tuppurainen totesi, että kaupunki voisi yhdessä yhteistyöryhmän kanssa suunnitella, mitä toimintaa Rotuaarilla voisi olla. Näin suunnitelmissa otettaisiin huomioon myös asukkaiden mielipide.
Hilkka Mäntykenttä toivoi, että saataisiin erityisesti kesäajaksi korttelipoliisit kaupunkiin. Erityisesti puistojen läpi kävely kesällä ei houkuttele.
Tytti Tuppurainen ehdotti, että voitaisiin uusia turvallisuuskävely, jotta yhteys poliisiin säilyisi.
7. Yhteistyöryhmän puheenjohtajan valinta vuodelle 2012
Jukka Lappalainen esitti puheenjohtajaksi Tytti Tuppuraista. Yleisöstä tuli asialle kannatusta.
Puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin Tytti Tuppurainen.
8. Yhteistyöryhmän jäsenten valinta vuodelle 2012
Aluetyöntekijä kertoi ketkä olivat ilmoittautuneet yhteistyöryhmän toimintaan ensi vuodelle sähköpostin välityksellä.
- Päivi Heikkilä, Hyvän mielen talo.
- Minna Kuusisto, sosiaali- ja terveystoimi
- Toini Kärenlampi, sosiaali- ja terveystoimi
- Teemu Vähä, nuorisoasiainkeskus
- Kaisu Rundelin, sosiaali- ja terveystoimi
- Marja-Leena Huoviala, Kumppanuuskeskus, Oulun seudun astma- ja allergiayhdistyksestä.
Kokouksessa kiersi nimilista, johon sai ilmoittautua mukaan ensi vuoden toimintaan. Mukaan ilmoittautuivat: Matti Svala, Heidi Lumme, Kyösti Kekkonen, Esko Saarela, Sirkka-Liisa Mikkonen, Maarit Raitio, Pirihanni Valkiala, Päivi Niemi, Suvi Nehvonen, Anna-Liisa Björni, Aarne Myllylä, Airi Myllylä, Heino Väisänen, Hilkka Mäntykenttä, Raimo Ritola, Olavi Lumme, Kauko Aspegren, Liisa Heikkinen, Jukka Lappalainen, Tytti Tuppurainen.
Näiden lisäksi edellisessä yhteistyöryhmän kokouksessa mukaan ilmoittautuivat: Leila Viitala, Seija Marttila, Katri Salo, Olavi Eelis Kokko.
9. Muita esille tulevia asioita
- Asemakaavan (III kaupunginosan korttelin 16 tontteja 3-5,7 ja 8 sekä katualuetta koskeva) muutokseen liittyvä tiedotus- ja keskustelutilaisuus 30.11. Ympäristötalossa.
- Kuusijuhula Heinätorin koulun juhlasalissa la 17.12. klo 11-12:30.
- Ektakompuksen avajaiset la 10.12. klo 10-14, tarjolla glögiä, samalla myös myyjäiset.
10. Järjestäytymiskokouksen ajankohdasta päättäminen
Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän järjestäytymiskokous maanantaina 16.1. klo 17:30 Katoppa-tuvalla. Kokouksessa valitaan varapuheenjohtaja, ja eri toimikunnat järjestäytyvät.
11. Kokouksen päättäminen
Kokous päättyi klo 19:56.